Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunnelmajohtaja

Kirjoitettu 30.11.19
Esseen kirjoittaja: Jyri Ruokonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunnelmajohtaja
Kirjan kirjoittaja: Marjo Rantanen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunnelmajohtaja

 

Marjo Rantasen kirja Tunnelmajohtaja (2018) on hyvin tunnelmallinen teos.  Tunnelma on pilkottu niin moniin palasiin, että jokainen kirjan lukenut suhtautuu tunnelmaan uuden näkökulman avulla. Jokainen hetki sisältää oman tunnelmansa ja eri ihmisten kanssa on erilainen tunnelma. Muistamamme tunnelma on ainutkertainen ja joskus hyvän tunnelman muistoa kannattaa vaalia sellaisenaan, eikä ole syytä yrittää palauttaa sitä uudelleen. Jokaisella meillä on muisto jostakin aiemmin eletystä hetkestä, jossa tunnelma osui aivan poikkeuksellisesti kohdalleen. Tunnelma koostuu monesta elementistä ja jokainen kokee ne eri tavalla. Yksi näkee ensimmäisenä kasvit, toinen hilseilevän maalipinnan, kolmas kuulee musiikin ja neljäs muistaa epämiellyttävän hajun. Voi olla, että jonkun tunnelma ei lainkaan vastaa toisen muistoa samasta hetkestä.

Vaikka kirja perehtyy tunnelmajohtamiseen, niin se käsittelee aihetta niin monipuolisesti, että yhtä hyvin sen voi lukea mielessään asiakkaat, markkinointi tai itsensä kehittäminen yleisesti elämän polkuja varten. On syytä miettiä, miten minä vaikutan tunnelmaan tullessani paikalle. Hiljenevätkö kaikki välittömästi, jatkuuko tilanne sen lainkaan häiriintymättä vai tuonko paikalle jotakin uutta? Olenko tunnelman pilaaja, sen säilyttäjä vai nostattaja? Toivottavasti en ainakaan tunnelman pilaaja. Negatiivisuus ei ole elämänasenteeni, enkä yleensä vuodata negatiivisia asioita ympärilleni. Tunnelma syntyy ajatuksista, aisteista ja tunteista. Kannattaa huomioida tämä toiminnassaan, levittää hyvää mieltä ympärilleen, eikä ole syytä myrkyttää muita pessimismillä.

Tunnelmajohtajan askelpolku:

  • Tunnelman elementit
  • Oma tyyli johtaa tunnelmaa
  • Toisten johtaminen
  • Miten olla paras versio itsestä

Urheiluvalmentajat ovat hyviä esimerkkejä tunnelmajohtajista. Nykyään ei tuloksia saavuteta pelkällä diktatuuriin ja pelkoon perustuvalla komentamisella. Jokainen urheilija on yksilö ja valmentajan tehtävä on saada jokaisesta valmennettavastaan yksilöllisesti parhaat ominaisuudet esiin. Joukkue pitää saada puhaltamaan yhteen hiileen ja pilattu tunnelma toimii pilatun luottamuksen tavoin, molemmat ovat hitaita palautettavia. Tunnelman palauttaminen huonosta hyväksi on onneksi hieman helpompaa, sillä on kyse abstraktimmasta asiasta.

Luku Ihmiset ja vuorovaikutus antaa hyvät vinkit ihmisten välisiin tilanteisiin. Kuinka välttää ja kuinka saavuttaa. On hyvä tietää, miten voit mokata. Toisaalta on hyvä tietää, miten hallitaan tilanne ja käännetään tunnelma varmalle pohjalle. Toimivilla, usein yksinkertaisilla vinkeillä on mahdollista saada lähes ihmeitä aikaan.

Rantanen käyttää termiä ”tapahtuu ihmiset” ja listaa mitä silloin tapahtuu:

  • hyvä tunnelma tarttuu
  • hyvä tunnelma näkyy tavassa ajatella, toimia ja puhua toiselle
  • arvostava kohtaaminen nostaa tunnelmaa
  • luottamuksen ilmapiiri auttaa onnistumaan
  • hyvä tunnelma saa ihmiset suosittelemaan
  • hyvä tunnelma saa ihmiset puolellesi

Rantanen jatkaa – tunnelmajohtajan muistilista:

  • osoita arvostuksen tunnetta toista kohtaan sanoin ja teoin
  • luo turvallisuuden ja varmuuden tunnetta
  • tarjoa vaihtoehtoja ja anna jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa
  • luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ole helposti lähestyttävä
  • ole reilu ja auta toisia onnistumaan
  • ole rohkea ja pidä aina toisten puolia
  • ole viisas ja kuuntele ihmisiä uteliaalla korvalla
  • ole myötätuntoinen itsellesi ja muille
  • ole kiitollinen jokaisesta kohtaamastasi ihmisestä
  • vietä aikaa ihmisten kanssa, takahuoneessa ja arjessa.

Arvostuksen kaipuu on meissä kaikissa heti elämän ensi hetkistä lähtien. Me kaikki tarvitsemme arvostusta. Me haluamme olla rakastettuja, tärkeitä ja hyväksyttyjä. On luontevaa hakeutua seuraan, jossa omat akut tuntuvat latautuvan ja jossa viihtyy. Omaa arvostuksen tunnetta tukee myös kyky olla kiitollinen, nauttia pienistäkin asioista. Jos ei osaa olla kiitollinen, on vaikeaa arvostaa itseään ja muita. On olemassa hyvä tapa hankkia arvostusta ja se on yllättävä. On opeteltava kuuntelemaan.

Tulin ajatelleeksi tarkemmin kirjan kautta, miten empaattisuus ja muiden arvostaminen liittyvät vahvasti toisiinsa. Kyky elää mukana toisen menestyessä ja iloita toisen puolesta ovat vastakohtia itsekkyydelle, kateudelle, oman edun tavoittelulle ja katkeruudelle. Usein nämä negatiiviset piirteet vahvistuvat, mikäli olemme itseemme ja saavutuksiimme tyytymättömiä.

Luvussa Kolme minää pääsin pohtimaan itseäni eri rooleissa. Kyseessä ovat työminä, ihanneminä ja luontainen minä. Olen luonteeltani avoin enkä pelkää nauretuksi tulemista, osaan nauraa myös itselleni. Uskon, että tämän vuoksi en suuremmin tarvitse erilaisia rooleja eri tilanteisiin. Mielestäni pääsen myös helpommalla, kun en vaihtele roolista toiseen. Ymmärrän kyllä, että eri tilanteissa tietynlainen ”skarppaaminen” ja vastaavasti ”relaaminen” pitää osata. Luontainen minä on parasta istuttaa päivittäiseen tekemiseen ja uskoa, että omana itsenäni kelpaan parhaiten heille, jotka ovat minulle tärkeimpiä.

Kirjan mukaan keski-ikä tuo ajatteluun monipuolisuutta ja mustavalkoinen ajattelu alkaa väistyä. Aivot ovat muokkautuva elin ja itse uskon, että keski-ikä voi tuoda ajatteluun monipuolisuutta. On myös vaarana, että mustavalkoisuus lisääntyy, jos sitä ruokitaan, jolloin ihmisestä kasvaa särmikäs ja vaikea. Minä pyrin tarkastelemaan asioita monesta vinkkelistä ja yritän nähdä kaverin pointin hänen ajattelutavassaan. En ole ”kuoliaaksiymmärtäjä”, mutta ymmärrän varsin selkeästi, että jokainen katselee tätä maailmaa omin silmin. Jokainen elää omaa elämäänsä, tekee valintansa peilaten omiin arvoihinsa ja tavoitteisiinsa. Usein siinä päätöksentekoprosessissa on oma napa lähempänä, kuin toisen napa.

Tunnelmajohtajan pitäisi kyetä aistimaan alaistensa erilaisuus, heidän tyypilliset luonteenpiirteensä ja viemään johtamaansa prosessia eteenpäin nykyaikaisen urheiluvalmentajan tavoin. Kun johtaja ymmärtää olevansa myös palvelija ja että vuorovaikutus on kaksisuuntaista, hän on jo pitkällä. Alaisen kuunteleminen kääntyy nopeasti aidoksi kiinnostukseksi. Toinen meistä on selkeästi ekstrovertti, kun taas toinen on introvertti. Ääripäiden väliin jää iso joukko variaatioita, mutta päällimmäinen luonteenpiirteemme on helppoa löytää. Ei kumpikaan eikä kukaan ole toistaan huonompi, mutta tuntiessaan itsensä paremmin on helpompaa ymmärtää omia tekemisiään. Sama pätee yhtä lailla ymmärryksen suhteen muihin ihmisiin.

Kirjasta löytyy tyyppien talo, jossa jaetaan ihmistyypit neljän ajattelutyylin ja neljän toimintatyylin avulla kuuteentoista tyyliin. Testin tekemällä löytää oman mallinsa ja sen avulla voi tehdä monenlaisia pohdintoja.

  • Minkälainen on minun tyylini tunnelmajohtajana?
  • Miten tyylini vaikuttaa muihin ihmisiin?
  • Mikä on tyylini vaikutus omassa onnistumisessani?
  • Suuntaudunko itseeni vai itsestäni pois?
  • Millaisissa vuorovaikutustilanteissa viihdyn?
  • Millaisten ihmisten kanssa ärsyynnyn?
  • Mikä syö akkujani? Mikä lataa akkujani?
  • Miten voin hyödyntää intuitiotani paremmin?
  • Miten teen päätöksiä?

Tässä on listattuna pohdinnan aiheeksi vasta osa, kirjasta löydät lisää. Johtamisessa on kuitenkin tärkeää, että

  • ymmärtää itseään, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan
  • osaa toimia tilanteen mukaan
  • osaa johtaa tunnelmaa.

Jos jaamme johtamisen tyylit vain neljään osaan, päädymme kirjan esimerkkiin:

  • manageri, organisoija, hoitaa hommat kuntoon
  • analyytikko, suunnittelija, valmistellaan tätä nyt ensin
  • valmentaja, tukija, tehdään tämä yhdessä
  • innostaja, kannustaja, miten sinä tekisit tämän?

Hyvä tunnelmajohtaja on edellisten yhdistelmä, joka on luonteeltaan rohkea, viisas ja myötätuntoinen.

Tämän kirjan opit ovat erittäin hyviä ottaa käyttöön Tiimiakatemialla. On vaikeaa olla parikymppisenä viisas, mutta on mahdollista olla rohkea ja myös myötätuntoinen. Särmikkyys, malttamattomuus ja empatian puute ovat vielä niin vahvasti läsnä, että varsinaiseen tunnelmajohtamiseen on pitkä matka. Entisissä työpaikoissani olen nähnyt todella hyvää johtamista, mutta myös varsin kelvotonta. Tiimissämme meillä on vielä vuosi aikaa hioa tiimimme iskuun, nähtäväksi jää miten onnistumme.

Jokainen meistä on monien luonteenpiirteiden summa, eivätkä päivätkään ole keskenään samanlaisia. Saatamme olla väsyneenä, nälkäisenä ja stressaantuneena melko erilaisia, kuin levännenä, kylläisenä ja hyväntuulisena. Kirjassa on vanha intiaanien viisaus ja pidin siitä kovasti.

Vanha intiaani kertoo lapsenlapselleen ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta. Hän sanoo: ”Poikani, meidän kaikkien sisällä taistelee kaksi sutta. Toinen on paha. Se on kiukku, kateus, mustasukkaisuus, suru, katumus, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, inho, alemmuudentunne, valheet, väärä ylpeys, ylemmyydentunne ja ego.”

”Toinen on hyvä. Se on ilo, rauha, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvänsuopuus, empatia, anteliaisuus, totuus, myötätunto ja usko.”

Lapsenlapsi miettii hetken ja kysyy sitten isoisältään: ”Kumpi susi voittaa?”

Vanha intiaani vastaa: ”Se, kumpaa ruokit.”

Suosittelen lukemaan Tunnelmajohtajan. Omakohtaisessa esseessäni osasta kirjaa saa hyvän kuvan, mutta varsinaiset helmet löytyvät kirjasta. Marjo Rantanen on tehnyt valtavan työn, josta saamme nauttia vuosien ajan. Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!