Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alkusanat

Heti kun kuulin jonkun puhuvan Marjo Rantasen kirjasta tunnelmajohtaja mietin, että siinä on kirja, jonka haluan ehdottomasti lukea. Olemme sekä kv-tiimissä että vierailutiimissä pohtineen, että mikä synnyttää asiakkaalle hyvän vierailukokemuksen ja usein olemme tulleet siihen tulokseen, että juurikin se tunnelma ja fiilis, jonka he saavat jo heti alussa Tiimiakatemialle astuessaan on erinomaisen tärkeä lopullisen vaikutuksen luomiseen ja tunteeseen, joka Tiimiakatemiasta loppujen lopuksi jää. Omana haaveenani on Tiimiakatemian jälkeen tehdä ikään kuin konsultin/asiantuntijan töitä, joissa keskitytään luomaan omistajuuden tunnetta jossakin ryhmässä ja annetaan uusia työkaluja käsitellä ongelmia ja näkemään mahdollisuuksia. Koen, että tämän tyyppisessä työssä on erittäin tärkeää osata johtaa tunnelmaa, jotta tuloksissa saavutettaisiin mahdollisimman korkea potentiaali.

 

Tunnelma

Jos haluan oppia johtamaan tunnelmaa, tulee ensin ymmärtää, mitä tunnelmalla oikein tarkoitetaan.  Kirjassaan Rantanen selittää, että tunnelma ei ole vain yksi selitteinen termi, vaan se on monen asian yhdistelmä.

Ilmapiiri (athmosphere) + tunne (feeling) + emootio (emotion) + mielentila (mindset) + mieliala (mood)
TUNNELMA

Tunnelma on siis se fyysisten ja henkisten asioiden summa, jonka koemme ollessamme jossakin tilanteessa, ei siis mikään ihan helppo homma johtaa sitä. Lisäksi tunnelmalla on kaksi puolta, sen kokemus voi olla henkilökohtaista, mutta myös ryhmän sisällä kollektiivista.

Yksi haastavista näkökulmista tunnelman suhteen on se, että huono tunnelma leviää helpommin, kuin hyvä tunnelma. Huonolla tunnelmalla on pitkäaikaisempiakin vaikutuksia esimerkiksi työympäristössä. Huonon tunnelman seurauksena ihmisten stressitasot nousevat ja pahimmillaan pitkä aikainen stressi johtaa pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja irtisanoutumisiin. Huono tunnelma pelon ja epävarmuuden kautta ihmiset reagoimaan jollakin seuraavista tavoista: taistelemaan, hyytymään tai pakenemaan. Huomaan itse usein epävarmoissa tilanteissa nimenomaan hyytyväni. Kokiessani ahdistustani usein lamaannun helposti ja tulen toimintakyvyttömäksi.

On tärkeää kuitenkin oppia valjastamaan nimenomaan hyvä tunnelma, sillä sen avulla saavutetaan tavoitteet helpommin ja nopeammin, hyvän tunnelman avulla tekemiseen tulee ikään kuin uusi kevyempi taso.

Minun vaikutukseni tunnelmaan

Kun halutaan kehittää tunnelmajohtajuutta, on hyvä lähteä liikkeelle siitä, mitä tunnelmalle tapahtuu sinun astuessa paikalle. Ihan kirjan alkuun Rantanen suositteleekin esittämään muutamat kysymykset itseltäsi, jotta tiedät omat lähtökohtasi tunnelman luomiseen ja johtamiseen.

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Olen saanut kuulla toimivani tiimissäni eräänlaisena hengenluojana ja jopa porukan liimana. Haluaisin uskoa tuovani paikalle avoimuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, uskon kyllä niin käyvänkin useimmiten. Riskinä siinä, että ihmiset kokevat minun olevan ryhmän hengenluoja on se, että jos syystä tai toisesta olen huonolla päällä tai poissaoleva ryhmätilanteissa, sen vaikutukset luultavasti heijastuvat herkemmin myös muihin.

Mitä tunnelmalle tapahtuu, kun olemme sinun seurassasi? Sen lisäksi, että tuon tilaan avoimuutta ja luottamusta, uskon tunnelmaan tulevan ripaus huumoria mukanani. Olen perusluonteeltani erittäin avoin ja ajatteleva, mutta suhtaudun kuitenkin lähes jokaiseen ihmiskontaktiin ripauksella pilkettä silmäkulmassa. Huumori on itselleni jonkinlainen selviytymismekanismi, jonka avulla käsittelen useimpia tilanteita, sillä ilman huumoria huomaan ajautuvani helposti yliajattelemiseen ja ahdistun helposti. Tästä syystä kireässä ja huumorittomassa ilmapiirissä persoonani ikään kuin kuihtuu ja itsevarmuuden tunteeni rappeutuu.

Oletko luontainen tunnelmanluoja, vai kaipaatko lisää virtaa? Minulle on usein sanottu, että olen luontainen tunnelmanluoja ja helposti lähestyttävä. Olen kuitenkin ihmisenä johonkin ekstrovertin ja introvertin väliin laskeutuva ambivertti, joten vaikka viihdynkin hyvin ihmisten seurassa, tarvitsen myös paljon omaa aikaa käsitelläkseni kaiken tapahtuneen. Jos en pidä huolta tästä omasta jaksamisesta huomaan ahdistuvani herkästi, jolloin tunnelmanluonti kykyni heikkenee.

Kuinka paljon sinulla on tänään omaa akkua jäljellä? Syksyllä jossakin vaiheessa huomasin ajavani itseni liian ahtaalle, enkä antanut itselleni tarpeeksi aikaa, vaan vastoin omaa jaksamistani olin jatkuvasti menossa. Tuli tarve akkujen lataamiselle, jonka huomasin yksissä treeneissä, kun koin ahdistusta sprinttitavoitteista, vaikka ne olivatkin ihan hyvällä mallilla. Nyt olen kuitenkin joululoman ja alkuvuoden aikana kiinnittänyt enemmän huomiota omaan jaksamiseeni ja hyvinvointiini, joten koen, että minulla on nyt myös ryhmälle enemmän annettavaa.

 

Askeleet tunnelmajohtamiseen

Todellinen oppiminen tunnelmajohtamisesta alkaa tietysti vasta, kun heittäydymme tunnelmaan aidosti mukaan. Käytäntö ja ihmiset ovat parhaita opettajia, sillä jokainen johdettava tilanne on erilainen riippuen siihen vaikuttavista tekijöistä, kuten ympäristöstä ja ihmisistä. Tunnelmaa on kuitenkin hyvä oppia johtamaan, sillä muutoin se on aina sattumanvaraisesti hyvää tai huonoa. Omaksumalla seuraavat askeleet, pääsee kuitenkin jo lähemmäs onnistumisen mahdollisuuksia ja ymmärrystä tilanteista.

Omaksuttavat askeleet tunnelmajohtajaksi:

1. Tunnelman elementit
2. Oma tyyli johtaa tunnelmaa
3. Toisten johtaminen
4. Miten olla paras versio itsestä

Tunnelmaan vaikuttavia elementtejä käsiteltiinkin jo aikaisemmin hiukan. Myös aikaisemmin käsittelemäni ajatukset vaikutuksestani tunnelmaan ovat rinnastettavissa tyyliini johtaa tunnelmaa. Kirjassa tyyli johtaa esitellään kuitenkin useamman elementin yhteisvaikutuksena.

Taipumus ajatella + taipumus toimia + vuorovaikutus itseen + vuorovaikutus muihin
= TYYLI

 Onnistuakseen tunnelmajohtajana on ehdottoman tärkeää kyetä luomaan yhteys muihin ihmisiin. Tässä hyvät sosiaaliset taidot tietysti ovat edes auttamassa tilannetta. Hyvien sosiaalisten taitojen avulla kykenet johtamaan tunnelmaa kokonaisvaltaisesti saaden ihmiset uskomaan kykyysi johtaa arvostusta, varmuutta, vaikuttamisen tunnetta, yhteenkuuluvuutta ja reiluuden tunnetta.

Hyvä tunnelmajohtaja osaa johtaa oman tiiminsä tunnelmaa myös tilanteissa, joissa ei ole itse tiimin johtaja. Uskon tämän olevan nimenomaan oma vahvuuteni tunnelmajohtamisessa. Kun en ole varsinaisesti johtajana tiimissä koen pystyväni luontevimmin johtamaan tunnelmaa, sillä silloin omat paineeni eivät vaikuta lopputulokseeni. Haluan kuitenkin kehittyä johtamaan tunnelmaa nimenomaan niissä tilanteissa, joissa johtajuushaaste on laskettu harteilleni. Yhteys tunnetasolla vaatii kuitenkin luottamusta ja varmuuden tunnetta. Epävarma, mutta tunteellinen johtaja saa aikaan helposti pelkkää hässäkkää. Uskon tämän olevan myös yksi haasteista omassa johtamisessani, jossa minun tulee kehittyä kyetäkseni luomaan varmuuden tunteen ryhmässä.

Tunnelma & ympäristö

Tunnelmaa johdettaessa on tärkeää myös huomioida ympäristön vaikutukset tunnelmaan. Palveleeko paikka, jossa toimimme, pyrkimyksiämme? Tiimiakatemialla on pyritty monin erikeinoin vaikuttamaan tunnelmaan juurikin näillä ympäristön tekijöillä. Treeneissä tuolit on aina aseteltu dialogiympyrään, jotta kaikkien näkyvyys olisi hyvä ja ryhmä kykenee näin ollen myös paremmin kommunikoimaan koko volyymillaan. Tiloihin on myös pyritty tuomaan viherkasveja ja ilman laatua parantamaan erilaisten pömpeleiden avulla.

Myös tiimiyritysten pöydät on laitettu avokonttoriasetelmaan, jonka avulla luodaan koko talon sisäistä henkeä ja samanarvoisuuden tunnetta. Tämä avokonttoriasetelma osoittautuu toisinaan haastavaksi keskittymiselle (varsinkin kun Tiimiakatemialle syystä tai toisesta usein ajautuu paljon keskittymishäiriöiden kanssa painivia ihmisiä), tilannetta on kuitenkin pyritty helpottamaan luomalla pienempiä hiljaisia työskentelytiloja. Näitä hiljaisia työskentelytiloja pyritään lähiaikoina myös lisäämään, jotta oppimisen ja työskentelyn mahdollisuudet voitaisiin antaa kaikille. Tiimeillä on myös mahdollisuus tehdä omasta pöydästä itsensä näköinen, jolloin omistajuuden tunne tilasta kasvaa.

 

Prosessin johtaminen

Prosessin johtaminen on itselläni tällä hetkellä ajankohtainen ja mietityttävä aihe, sillä olin aiemmin tällä viikolla mukana Teams-hankkeessa, jossa opettajista pyritään synnyttämään valmentajia. Lisäksi ensi viikosta alkaen olen mukana myös Demola-projektissa, jossa yhdessä opiskelijoiden ja yritysten henkilöstön kanssa ratkomme Hippos 2020 -hankkeen ongelmia. Molemmissa hankkeissa tehtäväni on ikään kuin apuvalmentajan rooli, tässä tehtävässä juurikin tunnelmajohtaminen on korkeassa asemassa.

Muistilista prosessijohtamiseen:

  • Laadi tekemisen polku, vaiheet ja siihen liittyvät roolit
  • Pohdi mitä tunnelmalle tapahtuu erivaiheissa
  • Valmistele ihmiset tuleviin tapahtumiin
  • Luo välitön luottamuksen ilmapiiri
  • Kommunikoi tekemisestä aktiivisesti, kannusta palautteen antoon
  • Kehitä jatkuvasti toimintamalleja yhdessä käyttäjien kanssa
  • Anna toisille valtuuksia luoda elämyksiä ja uusia tapoja toimia

Juuri tällä viikolla Teams-hankkeen parissa huomasin erityisesti ihmisten valmistelemisen tuleviin tapahtumiin ja luottamuksen ilmapiirin luomisen tärkeyden. Hankkeessa olevat opettajat eivät kokeneet ymmärtävänsä prosessin taustalla olevia tekijöitä, mikä loppujen lopuksi johti tilanteeseen, missä useat ryhmän jäsenet kokivat turhautumisen tunteita.

Tuhrautumisen tunteiden kokeminen ja ryhmän konfliktien kohtaaminen olivat toki hyviä oppeja tuleville valmentajille siitä, mitä tiimit usein kokevat yhdessä toimiessa. Kuitenkin useat heistä kaipasivat sitä, että vaikka tulevia tapahtumia ei olisi sen enempää avattu olisi heitä tullut ennen prosessiin ryhtymistä vakuuttaa paremmin siitä, että prosessi on suunniteltu ja heidän tehtävä on vain heittäytyä mukaan ja luottaa prosessiin. Tämä sai itseni miettimään sitä, että miten voin olla luomassa psykologista turvallisuuden tunnetta ryhmässä johtaessani sitä.

Prosessia johtaessa on myös hyvä huomioida, erilaisten persoonien tapa ymmärtää ja oppia asioita. Toiset ihmiset tarvitsevat enemmän psykologista varmuutta kuin toiset ja tarkempaa kehystä toiminnalle. Ihmisiä voi toki haastaa ja puskea ulos mukavuusalueelta, mutta liiallinen puskeminenkaan ei ole suotavaa. Tasapainon löytäminen lienee tässäkin tärkein tekijä.

”Ihmiset oppivat asioi

ta eri tavalla.
Ihmiselle on vaikeaa, jopa traumaattista,
jos häntä opetetaan tavalla, joka ei sovi hänelle.”
– Henrik Dettmann

Akatemialla on pyritty myös tuomaan tasapaino sen välille, että ihmiset oppivat eritavoilla. On yhdistetty tekeminen, teoria ja tiedon jakaminen, mutta jokainen pystyy hyvin pitkälle määrittelemään näiden raamien sisällä omaa tekemistään.

 

Oma tyylini

Kirjassa pohjauduttiin johtajiin ja ylipäätään erilaisiin persooniin myös Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta, tähän indikaattoriin perustuu myös tunnettu persoonallisuustesti 16 persoonallisuutta. Persoonallisuustestin tulokset/tyypit eivät tietenkään ole yksiselitteinen tapa lokeroida ihmisiä eri kategorioihin, mutta ne voivat olla hyvä väline itsetutkiskeluun ja oman toiminnan analysointiin.

Olen tehnyt testin useamman kerran vuosien aikana ja aina olen saanut saman lopputuloksen ENFP, jota kuvataan kirjassa sanalla kannustaja, mutta 16 persoonallisuutta -testissä se kulkee nimellä aktivisti. Kirjassa ENFP-tyyppiä on kuvailtu seuraavilla tavoilla.

Luontaiset vahvuudet
Idearikas, joustava, seurallinen, optimistinen, huumorintajuinen ja nopea oivaltamaan

Mitä voi kehittää
Käytännön asioiden hoitaminen ja suunnitelmien toimeenpano vaatii ponnistelua. Asioiden priorisointi ja loppuun saattaminen. Ei tee päätöksiä mielellään yksin. Vaikka mieli olisi tulevassa ja ”jalat ovat tukevasti ilmassa”, innostus rajoittuu vain tietyille omien arvojen mukaisille alueille. Saattaa olla helposti epärealistinen.

Mikä lataa akkuja
Kaikki tilanteet ja tehtävät, joissa ollaan tekemisissä luovuuden, vuorovaikutuksen ja ihmisten kehittämisen kanssa. Tehtävät, joissa voi hyödyntää kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Kokonaisuuksien ideointi sekä ihmisten kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyvä työ. Hyvä tunnelma ihmisten kesken.

Mikä kuluttaa akkuja
Vapautta rajoittavat perinteet, normit ja rutiinit. Ulkoa tai ylempää annetut mallit ja säännöt sekä hyvin perinteiset organisaatiot. Pessimistiset ja dominoivat ihmiset, jotka eivät ymmärrä tai arvosta optimismia tai yrittävät rajoittaa tämän toiminnan vapautta. Kriittiset ihmiset, jotka tyrmäävät ideoita suoralta kädeltä ja latistavat tunnelmaa. Tehtävät, joissa tarvitaan kovuutta, kuten saneeraukset.

Rooli ryhmässä
Luontainen inspiroija ja edelläkävijä

Tyyli tunnelmajohtajana
Pääpaino ihmisten osaamisen ja yhteistyön kehittämisessä. Luonnostaan lahjakas muutosagentti, joka saa ihmiset sitoutumaan. Tarve olla sovussa kaikkien kanssa tekee tyylistä demokraattisen ja pehmeän. Ei tee mielellään päätöksiä yksin eikä ota luontaisesti esiin epäkohtia tai anna korjaavaa palautetta.

Mahdollinen stressi käyttäytyminen
Alkaa stressaantuneena saivarrella, viilata pilkkua ja tarttuu yksityiskohtiin. Tyyli saattaa muuttua epäystävälliseksi. Muisti alkaa pätkiä. Alkaa arvostella esimiestään ja yhteistyökumppaneitaan. Kun väsymys hellittää, palautuu hän omaan luovaan ja innostavaan perustyyliinsä takaisin.

Samaistun suurimpaan osaan väittämistä, mutta viimeisimmillä kerroilla kun olen testiä tehnyt, olen introverttiekstroverttiakselilla kallistunut ekstrovertin puolelle vain muutamalla prosentilla. Parhaimman yhdistelmän omalle tyylilleni saan siis yhdistelemällä ENFP ja INFP persoonallisuustyyppien ominaisuuksia.

ENFP persoonallisuustyypin sanotaan olevan myös idealisti reagoija. Jos ihmiset jaettaisiin tekijöihin, kehittäjiin ja visionääreihin, olisi ENFP näistä kehittäjä. Tähän koen samaistuvani eniten, sillä en koe olevani projektityöskentelyssä se, joka keskittyy tekemiseen ja asioiden johtamiseen eniten, mutta en myöskään koe olevani se kaikista idearikkain ja kekseliäin kaveri. Niin kuin jo aiemmin ilmaisemieni työhaaveiden ja muiden kautta voi ymmärtää, on ihmisten kehittäminen ja ryhmän potentiaalin kasvattaminen minulle se ihmisten kanssa työskentelyn antoisin näkökulma. Johtamisen tyylissä puolestaan persoonallisuustyypit, jotka loppuvat FP sanotaan olevan Innostajia/kannustajia. Tyypillinen tapa johtaa ihmisiä on kysyä ”Miten sinä tämän tekisit?”, huomaan kyllä usein olevani ryhmässä se ihminen, joka esittää avoimia kysymyksiä haastaen muita keksimään ratkaisuita/näkökulmia vireillä olevaan keskusteluun.

Lopputulema

Kirja oli mielenkiintoinen ja uppoutui tunnelman elementteihin ja sen johtamiseen syvällisellä ja yksityiskohtaisella tavalla. Toisinaan toistettiin samaa asiaa jo useampaa kertaa, mutta se ei kuitenkaan haitannut lukuelämystä, vaan päinvastoin piti yllä kokonaisempaa käsitystä ja auttoi vertaamaan uusia kohtia aina siihen. Jos on tunnelmasta ja johtamisesta kiinnostunut suosittelen lukemaan kirjan itse, sillä se pitää sisällään paljon erilaisia tehtäviä ja pohdintoja lukijalle, jotka auttavat muodostamaan omaa kuvaa asiasta. Kirja auttoi sanoittamaan omia kehitys kohteita johtamisessa, mutta ennen kaikkea sen avulla sai rakennettua käsitystä siitä, että mitkä ovat ne kohdat omassa toiminnassa ja johtamisessa, joita kannattaa valjastaa, jotta voi olla paras versio itsestään. Yksi tunnetuimmista tunnelmajohtajista lienee Walt Disney, on uskomatonta, miten valtava liikehdintä on lähtenyt liikkeelle yhdestä miehestä. Olen aina Ihaillut Walt Disneyn luovuutta ja kykyä luoda ihmisille kokonaisvaltaisia elämyksiä. Toivon itsekin pystyväni luomaan tunnelman avulla jotain taianomaista ja mahdotonta.

”It is kind of fun to do the impossible.”
– Walt Disney

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!