Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunnelmajohtaja

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Arttu Laaksokari
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunnelma vaikuttaa tiimin menestykseen, asiakkaan suositteluun ja suoraan kassavirtaan. Hyvän tunnelman tiimissä tuottavuus, tehokkuus ja luovuus olivat huippulukemissa. Huonomman tunnelman tiimissä aikaa ja energiaa kuluu enemmän ongelmien selvittelyyn ja ihmisten lepyttelyyn. Hyvä tunnelma auttaa saavuttamaan tavoitteet nopeammin ja helpommin, koska ihmisissä on voimaa. Hyvä tunnelma on kuin energiaa, joka nostaa minkä tahansa homman uudelle, kevyemmälle tasolle. Huono tunnelma johtaa energiavajeeseen ja kierteeseen, jossa hukkaamme niin asiakkaat, työntekijät kuin parhaat esimiehet.

Hyvä tunnelman edut ovat siis kiistattomat. Jos haluamme johtaa tunnelmaa, pitää meidän johtaa ajattelua, aistihavaintoja ja tunteita sekä miten ympäristö vaikuttaa niihin.

Mitä meidän pitää johtaa, jos haluamme johtaa tunnelmaa? Paitsi että johdamme kokemusta tunnelmasta, on tunnelmajohtaminen myös konseptijohtamista, jossa johdamme kolmea osa-aluetta:

toimintaympäristöä eli miljöötä

Tarkoittaa yhteisen tilan johtamista ja esimerkiksi pelisääntöjen tekemistä vaikkapa avokonttorissa toimimista varten. Tällöin jokainen tietää, onko soveliasta puhua kovaan ääneen puhelimessa tai tulla keskeyttämään kollega kesken töiden.

 

toimintamalleja eli prosesseja

Prosessi tarkoittaa jonkin toiminnan tai ajattelun edistymistä. Sillä on aina jokin tavoite ja siihen liittyvät välitavoitteet. Prosessi pitää sisällään sarjan toimenpiteitä ja tekemisen järjestyksen, joiden avulla syntyy tavoiteltu lopputulos. Esimerkkejä prosesseista tiimiakatemialla ovat rakettimallin eri prosessit.

Prosessit lisäävät paitsi tietoisuutta tekemisestä, ne myös lisäävät mahdollisuutta kommunikoida tekemisestä ja kehittää toimintaa yhdessä. Jos prosessit puuttuvat tai niitä ei ole määritelty tarpeeksi tarkalla tasolla, on tekemisen lopputulos sattumanvaraisesti onnistunutta tai epäonnistunutta.

 

ihmisiä ja mitä tapahtuu ihmisten kesken.

Ihmiset ovat osa-alueista kaikkein tärkein. Sillä, onko seinän väri vaalean ruskea tai vaalean vihreä, ei ole juurikaan merkitystä, jos ihmiset eivät työpaikalla puhu toisilleen. Onnistuneen stand-up esityksen ja palaverin (tai meidän tapauksessamme treenien) takaa löytyy ihmisten hyvä keskinäinen tunnelma, ei pelkästään teknisesti hyvä kokous tai paperilla hauska vitsi.

 

Sosiaaliset tunteet

Sosiaalisia tunteita on viisi, joita johtamalla voimme vaikuttaa tunnelmaan:

arvostuksen tunne

varmuuden tunne

vaikuttamisen tunne

yhteenkuuluvuuden tunne

reiluuden tunne

Niiden on tutkittu vaikuttavan suoraan esimerkiksi dopamiinin tuotantoon. Niillä on siis motivaatiota, mielenkiintoa ja oppimista lisäävä vaikutus.

Sosiaalisiin tunteisiin voidaan vaikuttaa hyvin yksinkertaisilla, mutta vaivannäköä vaativilla asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi muiden kannustaminen ja onnistumisten huomioiminen, halu tutustua toisiin ja olla valmis kuuntelemaan sekä yhteisen ajan viettäminen myös työajan ulkopuolella.

Potentiankin tapauksessa hyvän tunnelman voi yleensä aistia yhteisen illanvieton jälkeen. Samaten treenit, joissa on käsitelty vähemmän mieluisia asioita yleensä laskevat tunnelmaa ja kääntävät suupielet alaspäin.

 

Oma tyylisi tunnelmajohtajana

Tunnelmajohtamisessa on kyse omien ja toisten vahvuuksien hyödyntämisestä, heikkouksien kehittämisestä ja kyvystä osata toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tunnelmajohtaminen on omien ja toisten energian ja kiinnostuksen johtamista. Jokaisella meistä on erilaisia lahjakkuuksia. Osalle esimerkiksi treeneissä äänessä oleminen ja uusien ideoiden kehittely tulee luonnostaan, toiselle taas yksin asioiden pohtiminen on luontaisempaa.

Kuuluisalla psykoanalyytikolla Sigmund Freudilla oli teoria, joka lyhykäisyydessään määritteli, että olemme syntyessämme kuin tyhjä taulu, ”tabula rasa”.

Myöhemmin Carl Jung kuitenkin alkoi miettiä, miksi sisarukset muuten ovat toistensa vastakohtia, vaikka osoite on sama, vanhemmat ovat samat, syödään samoja muroja ja katsotaan samaa Pikku Kakkosta? Jung kehitti mallin, jonka mukaan meissä kaikissa on syntymästä asti jotain omaa. Hän löysi eroja ajattelutyyleissämme ja kehitti tyyppiteorian kolme eri ulottuvuutta.

1) mikä on huomiomme ensisijainen suunta

2) minkälaiseen tietoon mielemme luottaa ja kiinnittää huomiota

3) mikä ohjaa päätöksentekoamme: teemmekö päätöksiä mieluummin perustuen arvopohjaamme vai loogiseen päättelyyn.

 

Amerikkalaiset äiti ja tytär, Katharine Cook Briggs ja Isabel Briggs Myers kehittivät vielä neljännen ulottuvuuden:

4) minkälainen on yleinen elämäntyylimme.

Tuntemalla itsensä ja omat vahvuudet, voimme keskittyä omaan suorituksen ja unohtaa, mitä kilpailija samaan aikaan puuhaa. Asiakaspalvelija, jonka vahvuuksia ovat ekstroverttiys (huomion suunta ulospäin), käytännöllinen tiedonhankinta ja tunteisiin liittyvä tapa tehdä päätöksiä, nauttii työstään, jossa saa olla aidossa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja olla toiselle avuksi. Tällaisen työntekijän akut latautuvat asiakastyötä tehdessä. Pitkänkin työpäivän päätteeksi olo on energinen, ihan kuin töitä ei olisi tehnytkään.

Intro­vertti asiakaspalvelija voi olla yhtä loistava työssään, mutta koska jatkuva vuorovaikutus toisten kanssa saattaa viedä voimia, hän tarvitsee enemmän aikaa palau­tuak­seen päivästä.

Kun pohdimme jonkun sopivuutta työhönsä, kannattaa kuitenkin välttää kaikenlainen ihmisiä yksinkertaistava lokerointi. Kyse on siitä, miten luontaisesti työssä voi kehittyä. Joskus onnistuminen vaatii vähän enemmän ponnisteluja ja panostusta, mutta menestyminen ei ole mahdotonta. Tästä esimerkkinä vaikkapa oman nimikirjoituksen kirjoittaminen heikommalla kädellä. Tehtävä on mahdollinen, mutta vaatii paljon enemmän ponnistelua, kuin luontaisesti vahvemmalla kädellä kirjoittaminen.

Tiimissämme ihmisten erilaisuus ehkä jollain tasolla tiedostettu, muttei täysin huomioitu. Jollekkin esimerkiksi omissa treeneissä esiintyminen saattaa olla iso ponnistus, joka saattaa tavoiteviidakossa jäädä huomioimatta, kun tuijotetaan esimerkiksi asiakaskäyntien määrää. Emme ehkä ole tarpeeksi huomioineet, kuinka suuri ponnistus osalle pelkästään yhden käynnin tekeminen on. Vaikka tavoitteisiin haluaisi sitoutua, saattaa se osalle olla vain liian iso pala kerralla haukattavaksi. One size fits all -mallinen ajattelu ei toimi, koska eri ihmiset kokevat samat asiat eri tavoin. Toista tavoitteet motivoivat, toinen taas lamaantuu.

 

Pelon hinta

Henkka Hyppösen kirjassa ”Pelon hinta” kerrotaan tarina loontolaisesta jalkapallojoukkue Crytal Palacesta. Joukkue oli saanut unelma-alun kaudelle 2003-2004 voittamalla kolme ensimmäistä otteluaan. Seuraavista kolmestatoista ottelusta Eaglesille kirjattiin vain yksi voitto. Joukkueen tunnelma ja tekeminen olivat pohjamudissa. Valmennusjohto näytti uskovan siihen, että joukkue voittaa, jos pelistä poistetaan virheet. Marraskuussa Wiganille 5-0 hävityn ottelun jälkeen silloinen valmentaja Steve Kember sai lähteä ja seurajohto nimitti väliaikaiseksi valmentajaksi Kit Symmonsin. Joukkue oli sarjassa sijalla 20. Symmons loi pohjan, jonka päälle uusi valmentaja voisi rakentaa.

Joulun alla uudeksi valmentajaksi nimitettiin Iain Dowie. Ensimmäisen joukkueelle pitämänsä puheen päätteeksi pelaajille jaettiin viikko-ohjelmat, jota joukkueella ei aiemmin ollut. Fyysisen ja henkisen suoritustason nosto alkoi välittömästi. Lajiharjotteiden lisäksi pelaajat hakkasivat säkkiä, tanssivat ja uivat. Vapaaehtoiset ”itsensäkehittämiskeskiviikot” alkoivat. Päivien ohjelmassa oli yleensä filminpätkä tai tarina. Valmentajat kävivät läpi altavastaajan asemasta voittoon nousseiden yksilöiden kertomuksia. Valmennusjohto kertoi joukkueelle uutta tarinaa. Tällä kertaa kyse ei ollut virheiden vähentämisestä vaan pohjalta nousemisesta.

Viimeisen ottelukierroksen jälkeen joukkue oli noussut sijalle kuusi. Lopulta se nousi pudotuspelien kautta sarjatasoa ylemmäs Valioliigaan, juuri niin kuin Dowie oli ensimmäisessä puheessa pelaajilleen luvannut.

Tuossa nousijajoukkueessa pelanneen Aki Riihilahden mukaan oleellista tason nousussa oli se, että harjoituksissa keskityttiin omien taitojen hiomiseen, eikä edellisen ottelun virheisiin. Pelaajat saivat myös paljon enemmän ja yksityiskohtaisempaa palautetta ja valmentaja keskusteli heidän kanssaan myös kentän ulkopuolisista asioista. Valmentajan mielestä joukkue tai yksilö eivät voineet epäonnistua. Asiat olivat sellaisia kuin ne olivat, teki niin kuin teki ja tällainen oli tulos. Dowie pyrki ottamaan pelistä turhat panokset pois. Juuri tämä oli keskeistä, kun pelon vallassa ollut joukkue yritettiin saada toimimaan kykyjensä ylärajoilla.

Palacen vanha valmentaja kertoi tarinaa hirviön voittamisesta. Meidän tiimimme tapauksessa tuo hirviö voisi olla vaikka tiimin kehitys tai meille asetetut tavoitteet. Dowie taas kertoi joukkueelleen Tuhkimoa, eli klassista tarinaa ryysyistä rikkauksiin.

 

Daavid vs. Goljat

Usein minusta tuntuu, että käytämme hyvin paljon energiaa ja aikaa epäkohtien korjaamiseen, sen sijaan, että keskittyisimme onnistumisiin. Näin tekemällä kerromme myös tietynlaista tarinaa itsellemme: taistelemme isoa pahaa Goljatia vastaan ja koska emme voita, olemme epäonnistujia.

Olemme luoneet tiimillemme onnistumisfläpin, johon jokainen voi kirjata viikon onnistumisensa. Pelkän kirjaamisen lisäksi näihin asioihin tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Tämän lisäksi jokainen meistä voisi lisätä palautteen antamista toisilleen. Kaikki tietävät, miten mukavalta hyvä palaute tuntuu, mutta silti sitä annetaan hyvin harvoin. Pelkät palautetreenit kaksi kertaa vuodessa eivät riitä, vaan toisten pieniä onnistumisia tulisi huomioida ihan päivittäin. Onnistumiset taas luovat itseluottamusta, jota tarvitaan isompien tavoitteiden asettamiseen ja niistä selviämiseen.

 

Tekeminen synnyttää tekemistä

Tiimissämme tulisi nyt luoda tilanteita, joista ihmiset voivat saada energiaa, innostusta ja onnistumisen tunteita. Synkkien talouslukujen ja kirjapistemäärien esitteleminenkin on ihan ok, jos tilanteesta edetään ratkaisujen suuntaan. Olemme opinnoissamme jo siinä vaiheessa, että rahan saamiseksi olisi hyvä olla muitakin suunnitelmia kuin erinäisten hanttihommien tekeminen, ja näiden suunnitelmien kehittäminen tulisikin olla treenien keskeistä sisältöä. Toisin sanottuna, sen sijaan, että mietimme mihin voimme myydä itsemme haravoimaan lehtiä, tulisi meidän nyt keskittyä innostavien bisneksien kehittelyyn niin, että niistä saataisiin liikevaihtoa enemmän ja/tai nopeammin.

Juttelin taannoin alumnin kanssa, joka kertoi, että heidän tiiminsä parhaissa treeneissä keskusteltiin suurten investointien tekemisestä. Jotta investoinnit saatiin tehtyä, täytyi osan tiimiläisistä lykätä palkan nostamista. Kun yhteisymmärrykseen päästiin, laittoi investointien tekeminen tulta perseen alle. Samaan tapaan meillä kävi viime keväänä, kun piti samanaikaisesti kerätä rahaa Learning Circukselle ja säästää sitä drifting-tapahtumaa varten.

Sen jälkeen, kun laitoimme ensimmäiset liput myyntiin, ei ollut enää paluuta takaisin. Samoin on isoja investointeja tehtäessä. Niistä syntyy niin sanottu ”point of no return” joka pakottaa panostamaan kyseiseen projektiin. Kun vaikkapa kotarakennus seisoo pihassa ja velkojat odottelevat rahojaan takaisin, täytyy alkaa tekemään hommia.

Miten sitten saadaan porukka aloittamaan projekteja? Sanoisin, että yksi hyvä tapa on yhteinen päämäärä. Edellä mainitun alumnin tapauksessa yhteinen päämäärä oli maailmanympärysmatka. Viime keväänä taas huomasi, miten pinkkutiimit hioutuivat yhteen, kun he työskentelivät saadakseen rahat kasaan Learning Circukselle.

Johtaaksemme Potentian tunnelmaa parempaan suuntaan voisimme alkaa keskittyä yhteiseen päämäärään, olkoon se sitten vaikka mymmirahojen kasaaminen. Jotta jokainen saa rahat kasaan, tarvitaan luonnollisesti projekteja. Kun huomio alkaa siirtyä tekemiseen, myöskin vitutus vähenee. Saamme myöskin onnistumisen tunteita ja epäonnistumisista voimme ottaa opiksi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!