Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunnelmien muotoilua

Kirjoitettu 07.11.18
Esseen kirjoittaja: Niko Nenonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tunnelmamuotoilu
Kirjan kirjoittaja: Marjo Rantanen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjassa Tunnelmamuotoilu avataan tunnelmien muotoiluja erilaisilla tavoilla ja kaavoilla. Kirjan koppi on osaltani sosiaalisten tunteiden rakennetta avaava SCARF-malli. SCARF-malli on hyvin yleismaailmallinen, joten sitä voidaan aivan yhtä hyvin soveltaa tapahtumien lisäksi niiden asiakaspalveluun, parisuhteeseen, kehityskeskusteluun tai työyhteisöön. Voi vain todeta, että se toimii kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa.

sostunteet

SCARF-malli

SCARF-mallin mukaan sosiaaliset tunteet syntyvät viidestä eri sosiaalisen kanssakäymisen elementistä. Elementeillä on roolissaan monia tehtäviä ja vaikutuksia. Analysoidaan termejä kuitenkin tällä kertaa tapahtuman järjestämisen tasolla.

Elämys on vahvaa tunnetta jostakin kokemuksesta. Tunteet syntyvät monen eri tekijän summasta, mutta suurinta osaa tästä näyttelevät sosiaaliset tunteemme. Sosiaalisten tunteiden elementit on suomennettu Marjo Rantasen toimesta vapaasti englannin kielen sanoista Status, Certainty, Autonomy, Relatedness sekä Fairness.

Asiakkaan arvostus on tapahtuman järjestämisen lähtökohta. Yksikään tapahtumaorganisaatio ei toivottavasti järjestä tapahtumaa itseään varten, vaan asiakasta varten. Arvostus on myös yksi ihmisyytemme perustarpeista. Se saa tapahtumaan tulevan asiakkaan tai vieraan kokemaan itsensä hyväksi, mikä tietenkin lisää tapahtuman viihtyvyyttä merkittävästi. Mietitäämpä tilanne, jossa asiakas saapuu esimerkiksi kesäfestivaaleille ystäviensä kanssa vanhemman mallisella Toyota Corollalla. Porukka on halkeamaisillaan innostuksesta ajatellessaan tämän iltaisen tähtiartistin keikkaa. He saapuvat liikenteenohjaukseen, jossa tapahtumatyöntekijät ottavat autoja vastaan. Työntekijät ovat naamat mutrussa keskellä kesäistä jäätihkusadetta, ja Corollakuskin avatessa ikkunan hänen kysyäkseen tietä majoitusalueelle, murahtaa työntekijä kuskin olevan tyhmä ja seuraavan vain opasteita – niitä asianmukaisesti paikalleen asetettuja. Kun he lopulta löytävät autopaikkansa ja lähtevät valumaan keikkapaikalle päin tölkit kädessään, alkavat majoitusalueen järjestyksenvalvojat meuhkata jo hyvissä ajoin ennen majoitusalueen portteja tölkkien poisvientikiellosta. Tölkit heitetään asianmukaisesti pois, ja matkaa jatketaan tapahtuma-alueen portille. Turvatarkastuksessa järjestyksenvalvoja kysyy yhdeltä Corolla-porukan naisväestä onko hänellä mahdollisesti alkoholia piilotettuna vaatteisiinsa, kun näyttää vähän epäilyttävästi joltakin suomalaiseen vähemmistöön kuuluvalta kansalaisuudelta. Tämä kerrotaan tietenkin niin, että muutkin asiakkaat sen kuulevat. Niinpä, tässä sitä menetettiin juuri yksi Corollallinen juhlamieltä – eli rahavirtaa. Asiakaspalvelussa arvostus on kultaakin kalliimpaa. Myös elementti reiluus liittyy vahvasti arvostukseen.

Varmuus taas näkyy esimerkiksi tapahtuman asiakaspalvelussa siten, että kun asiakas tulee hakemaan infotiskiltä tietoa, hän myös saa sen. Varmuus voidaan liittää tapahtumatuotannon suunnitteluvaiheeseen: tapahtuman työntekijät pitää infota perinpohjin tapahtuman eri osa-alueisiin. Epävarma asiakaspalvelija saa tapahtuman näyttämään tyhmältä, onhan asiakaspalvelija myös samalla tapahtuman kasvot.

Vaikuttaminen ja yhteenkuuluvuus ovat tapahtumien osalta isossa roolissa. Monet tapahtumat suorittavat nykyään jälkimarkkinointikampanjoissaan esimerkiksi kyselyn siitä, kenen artistin haluaisi ensi vuoden tapahtumassa nähdä. Asiakas tuntee pystyvänsä vaikuttamaan tapahtumaan, ja kokee sen näin ollen entistä enemmän omakseen. Myös erilaisten VIP-lippujen ostomahdollisuus on monelle keino vaikuttaa tapahtumassa: ollessaan VIP, asiakas tuntee pystyvänsä hallitsevansa tapahtumaa eikä päinvastoin. Keino on vanha: alenna omaa statustasi nostaaksesi asiakkaasi statusta. Sama pätee – niin outoa kuin se onkin – tässä tapauksessa tapahtumien VIP- tilojen ja lippujen osalta.

Yhteenkuuluvuus on monelle Suomalaiselle tuttu tunne tapahtuman aikana sekä sen jälkeen. Tapahtuma voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta luomalla tapahtumaan yhteisöllisiä aktiviteetteja. Tässä hyvä esimerkki ovat muun muassa tutkimuskohteen yrityksen Saunarekan palvelut: mikä yhdistääkään paremmin ihmisiä kuin yhteiset saunat ja paljut