Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Temperamenttinen tyttö

Kuka olen?

Näen Akatemian hienona oppimisympäristönä monestakin näkökulmasta. Totta kai ensisijaisesti olemme liiketalouden opiskelijoita ja pääsemme paalupaikalta tutustumaan yrityselämään. Kuitenkin vuodenvaihteessa melkein heti tuli ajatus, että täällä tutustutaan myös itseemme, vaikka suurin osa työskentelystä painottuukin tiimityöskentelyyn. Kuvailisin oikeastaan, että jokaisen kohdalle tulee väistämättömästi ennemmin tai myöhemmin syitä, jotka pakottavat tutkimaan kaikkien asioiden ydintä, kuka minä oikeasti olen. Kohdallani ajatukseni ajoivat minut pisteeseen, että jouduin näinkin piakkoin tämän teemaan keskiöön.

Mielenkiintoista on se, että koska olen kokenut keskivertoa enemmän asioita tähän nuoreeni ikääni mennessä ja sen myötä joutunut rankalla kädellä käsittelemään asioita, pidin itseäni melko hyvänä tai karkeasti sanottuna melkein valmiina ihmistuntijana ja eniten kuvittelin tuntevani itseni. Tämän vuoden alussa otin askeleen siihen suuntaan, jota en uskonut olevan. Kaikkien muuttujien summana tajusin, että olen sittenkin yllättävän hukassa, eikä ajatukseni pääni sisällä olleetkaan jäsentyneet selville paikoille, vaan sen tilalla vallitsee isokin sekasorto. Pohdinnan alla on siis se, miksi olin vakuutellut itselleni asiat aivan itsestään selviksi ja olin kävellyt täysin vastakkaiseen suuntaan. Mietin myös sitä, että pidin itseäni ”valmiimpana” kuin montaa muuta, mutta loppujen lopuksi minä olinkin ensimmäisten joukossa, keiden piti alkaa uudestaan käymään läpi, kuka minä olen. Se iski niin vasten kasvoja, ettei sitä enää voinut mitenkään sivuuttaa.

Eteenpäin

Yksi syistä, mikä laukaisi ajatuksen juoksemaan, oli ensimmäinen kirjani Idiootit ympärilläni. Luku-urakka oli siis kuluttava sekä fyysisesti että henkisesti. Olin jo ehtinyt päivittämään lukusuunnitelmani. Suunnittelin, että kevyen ja viihdyttävän teoksen jälkeen voisin heti alkaa paneutumaan ”oikeisiin asioihin”, kuten myyntiin ja markkinointiin. Nyt nauran puoliksi asialle. Mikä voisikaan olla enemmän oikeaa asiaa kuin minä itse? Vaikka teoksen lukeminen oli kuluttavaa, loppujen lopuksi se oli enemmän voimaannuttava kokemus. Koen, että pääsin pitkästä aikaa siirtymään elämässäni yhden stepin eteenpäin. Lisäksi näen valtavat mahdollisuudet, kuinka pääsen kehittämään itseäni ja jatkamaan näitä steppejä. Tulevaisuus näyttää äärettömän innostavalle, mutta työtä tulee olemaan lukuisineen ylä- ja alamäkineen.

Tein muutoksen lukusuunnitelmaani ja päätin pysyttäytyä toistaiseksi tämän aihealueen keskiössä. Harvoin mikään aihe tempaisee minua näin mukaansa. Tiedän myös sen, että kun käyn tätä asiaa läpi, se korreloi täysin vastakkaisilla aihealueillakin, esimerkiksi tulen saamaan enemmän irti myynti- ja markkinointikirjallisuudesta. Toiseksi kirjaksi valikoitui Tunnista tyyppisi. Se käsittelee käytännössä samaa aihetta, mutta temperamentin näkökulmasta. Pidän itse temperamenttia varsin mielenkiintoisena tutkimuksenaiheena, koska se on aina ollut vahva osa minua. Perheessäni minua pidetään vahvaluontoisimpana perheenjäsenenä. Kuulun ehdottomasti kaveriporukkani top-listalle, kun puhutaan temperamenttisimmista henkilöistä. Ja tiedän tämän itsekin. Välillä kannan tätä ominaisuutta ylpeydellä, välillä minua itseänikin turhauttaa tämä puoli, jonka haluisin heittää kaapin perällä ja lyödä oven kiinni.

Yksi Essi, monta puolta

Kirja käsitteli minulle uudenlaisella tavalla temperamenttia. Siinä syvennyttiin aiheeseen ekstrovertin ja introvertin sekä vieraamman termin ambivertin näkökulmasta, koska nämä ovat ihmisten tapoja, kuinka he tuovat oman temperamenttinsa muille esille. Kaikki meistä ovat siis temperamenttisia, mutta kuinka he tuovat sen julki on eri. En olekaan asian kanssa yksin, vaan kaikki meistä ovat täsmälleen samassa veneessä. Taustalla on myös muhinut toinen kehittämiskohde. Kirjallisuuden anti on avartanut todella paljon kuvaa, kuinka paljon oikeasti voimme poiketa toisistamme päänkuoren sisältä. Lukiessa esimerkkejä aiheesta pääni sisällä on tippunut pommeja, kuinka voimme niin monella eri tavalla ajatella yhdestä samasta asiasta.

Aloin myös miettimään, miksi minua pidetään temperamenttisena, jos meistä kaikki ovat temperamenttisia. Kirja kehotti tekemään tunnista tyyppisi -testin, joka arvioi, miten temperamenttisi jakaantuu. Testin tulos minusta yllättäisi varmaan läheiseni, muttei enää minua. Muiden ihmisten näkökulmasta olen varmasti selvä ekstrovertti. Kukaan ei uskoisi, mutta minussa elää myös salainen introvertti, mikä on jossain määrin suhteellisen hallitseva. Sen takia tämä introvertti on salainen, koska en kulu ihmisten seurasta, mieluiten vietän vähiten aikaa kotona ja minulla on selvä ulosanti. Se introvertti iskeekin vain silloin, jos olen ihmisten seurassa, keskellä. Tämä on siis harvoin, mutta se todistaakin, että joskus introverttipiirteeni pystyvät syrjäyttämään ekstroverttini. Tämän perusteella testin tuloskin on siis melko luotettava, koska se osoittaa juuri tämän. Minun suhdelukuni oli 18/14 ekstrovertille, mutta tilit ovat kuitenkin lähes tasoissa. Se selittääkin, miksi introverttini ei häviä ekstrovertilleni.

Uusi puoli?

Kirjan jälkeen pohdinkin myös, olenko edes ekstrovertti. Uteliaisuuteni heräsi, kun kirja otti puheeksi uuden tulokkaan, ambivertin. Minun ei tarvinnut lukea kuin muutama lause, kun havahduin, että luen lauseita minusta. Ne lauseet upposivat syvälle, koska ne tuntuivat olevan automaattisesti osa minua. Ambivertti on siis ekstrovertin ja introvertin väliltä. Mielestäni on hyvä, että tällainen välimuotokin on eritelty, koska ekstroverttiä ja introverttia ei voida oikein mitenkään pitää luokitteluasteena, sillä nehän ovat vain vastakohdat. Ambivertti omaa piirteitä kummaltakin puolelta ja nämä ominaisuudet voivat sekoittuakin. Minähän olen yksi tällainen esimerkki, kuten aiemmassa kappaleessa kuvailin.

Mihin lopputulokseen päädyin?

On olemassa siis kolme temperamenttityyppiä, joten mikä tyyppi ottaa minut loppujen lopuksi eniten hallintaansa? Olen vielä toistaiseksi sitä mieltä, että temperamenttini tulee eniten ilmi ekstroverttinä. Vaikka ambivertti liippaa läheltä, hakeudun kuitenkin aktiivisesti kerta toisensa jälkeen ihmisten keskelle sekä sosiaaliset tilanteet ja ympäristöt kutsuvat kuin seireenit minua. Kyllä, vastaus on, että elän näistä tilanteista ja elämäni on siellä. Introvertti on koko elämäni matkassa, mutta se saattaa olla loppujen lopuksi ekstrovertin ansiota. Se mahdollistaa sen, että jaksan erittäin ekstroverttimäistä elämääni. Se on niin kuin työpaikan kahvitauko. Minun ei tarvitse paljon levätä, mutta se lataa minut lyhyessä ajassa taas kohti elämän hektisiä, antoisia haasteita, joita vastaavasti persoonallisuustyyppini tarvitsee. Kuten alussa avasin, kuinka hukassa olen, mietin, että tämä temperamenttijärjestelmäni voi olla osasyy, mikä pelastaa minut. Olen siis ylpeästi sekä ekstrovertti ja introvertti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!