Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunnista tyyppisi

Kirjoitettu 13.03.20
Esseen kirjoittaja: Tiia Kolehmainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tunnista tyyppisi
Kirjan kirjoittaja: Minna Oulasmaa ja Mika Pesonen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunnista tyyppisi

Kun kysyn ihmisiltä, millainen olen luonteeltani, nousee useimmiten ensimmäisinä vastauksina ystävällinen, positiivinen ja rauhallinen mutta sitten myös temperamenttinen. En koskaan ole kokenut olevani temperamenttinen, mutta en kyllä ole edes pohtinut millainen ihminen on sellainen. Sitten vastaan tuli sattumalta Minna Oulasmaan ja Mika Pesosen kirjoittama Tunnista tyyppisi, joka kertoo temperamentin vaikutuksesta ihmisiin. Kirja on kirjoitettu samalla idealla kuin idiootit ympärilläni kirja ja jaettu värien mukaan eri temperamentteihin, eri piirteitä avattu ja kuinka nämä näkyvät elämässä. Kuuntelin tämän kirjan ihan mielenkiinnosta ja sieltä saikin hyviä pointteja. Koska olen aikaisemmin lukenut Idiootit ympärilläni kirjan, oli tämän kirjan sisäistäminen huomattavasti helpompaa. Ja totta kai tähänkin kirjaan kuului testi, joka antoi tulokset mitä väriryhmää edustat.

Kirjassa puhuttiin eri verteistä; introvertti, ekstrovertti ja ambivertti sekä niiden eroista. Näiden kuvausten perusteella jokainen voi hieman pohtia, millainen vertti itse on. Kun pohdin tätä omalta osaltani, oli vaikeaa mieltää, millainen todella on. Luulen olevani vähän kaikkea, täysin seurasta riippuen. Välillä olen se kaikkein eniten äänessä oleva, mutta sitten taas saatan olla hiljainen ja pohtiva ja vetäytyä omiin oloihin. Kenties olen sitten ambivertti, mutta introvertin suuntaan taipuva. Alla on listattu millaiset piirteet korostuu missäkin temperamentin muodossa.

Saatat olla ekstrovertti jos:

  • tarvitset ihmisten seuraa saadaksesi energiaa
  • toimit mieluummin ryhmässä kuin itseksesi
  • puhut ja toimit spontaanisti
  • nautit kevyestä rupattelusta ja juttelet mielellään tuntemattomienkin kanssa
  • kaipaat ulkopuolisia virikkeitä
  • puhut mieluummin kuin kuuntelet
  • pitkästyt, jos asiat tai ihmiset edistyvät hitaasti

 

Saatat olla introvertti jos:

  • kaipaat omaa rauhaa saadaksesi energiaa
  • työskentelet mieluummin yksin kuin ryhmässä
  • punnitset tarkoin sanojasi ja tekojasi
  • nautit syvällisestä ja rauhallisesta keskustelusta yhden tai kahden ihmisen kanssa kerrallaan
  • kaipaat vain vähän ulkopuolisia virikkeitä
  • kuuntelet mieluummin kuin puhut
  • väsyt nopeatempoisiin ihmisiin ja samaan aikaisiin aisti ärsykkeisiin

 

Kun akselilla liikutaan introversion suuntaan, sitä varautuneempi, vetäytyneempi ja hiljaisempi henkilö on. Kun liikutaan päinvastaiseen suuntaan eli ekstroversioon, korostuvat erilaiset piirteet. Ekstrovertti on impulsiivinen, puhelias, avoin, kiinnostunut muiden seurasta ja hanakka tavoittelemaan palkitsevia asioita. Keskivaiheille sijoittuvat ambivertit liikkuvat sujuvasti tilanteen ja olosuhteiden mukaisesti.

 

Saatat olla ambivertti jos:

  • voit yhtä hyvin työskennellä yksin tai ryhmässä
  • joidenkin mielestä olet hiljainen, toiset taas pitävät sinua puheliaana
  • joskus olet spontaani, joskus pohdit tarkasti tekemisiäsi
  • kaipaat ihmisten seuraa, toisinaan omaa rauhaa
  • kestät hyvin small talkia vaativia sosiaalisia tilanteita, kunhan ne eivät kestä liian kauan
  • muut pitävät sinua vaikeasti tulkittavana, et itsekään tiedä kumpiko olet

 

Värit ja testitulokset.

Kuten alussa sanoin, tässäkin kirjassa luonteenpiirteet oli jaettu värien mukaan, siniseen, punaiseen, keltaiseen ja vihreään. En lähde muita värejä avaamaan sen tarkemmin, muuta kuin oman värin, sillä kuvaus osui niin hyvin itseeni ja tunnistin piirteet helposti, niin hyvät kuin huonotkin.

Saamani testitulokset olivat:

  • Vihreä 11
  • Keltainen 8
  • Sininen 8
  • Punainen 5

Vihreä on rauhallinen

Tunnelmakeskeinen introvertti on vakaa ja rauhallinen, hänestä saa tasapainoisen ja ystävällisen vaikutelman ja hän on helposti lähestyttävä. Vihreä toivoo pitkäaikaisia suhteita niin kotona kuin työpaikalla. Hän ahdistuu liian usein tapahtuvista muutoksista, koska menettää hallinnan tunteensa ja muutostilanteissa kaipaa perusteluja ja voi jäädä kaipaamaan vanhoja aikoja. Päätöstilanteissa vihreä välttää oman kantansa esittämistä viimeiseen asti. Hän kuuntelee muiden mielipiteen ja muodostaa siten vasta omansa. Hän ei halua loukata ketään. Empaattisuus ja rauhallisuus ovat hänen valttikortteja. Hänestä huokuu kohteliasuus, ystävällisyys ja huomaavaisuus. Vihreälle on tyypillistä tarkkailla ensin muita, mutta pienen patistelun jälkeen hänetkin usein saadaan mukaan. Jälkikäteen hän on tilanteesta mielissään, koska rohkaistui voittamaan pelkonsa siitä, mitä muut tästä ajattelevat. Vihreä on se, joka haluaa kuulla muiden viikonloppusuunnitelmista perjantai iltapäivänä. Vihreä kyselee, koska häntä kiinnostaa aidosti.

Minulle pitkäaikaiset ystäväsuhteet ovat tärkeitä. Kuten kirjassa tulikin ilmi, introverteilla on usein vain ihan muutama ihminen, joille he pystyvät kertomaan kaikesta, enkä ole poikkeus tästä. Minun on vaikea avata itseäni ihmiselle, johon en luota sata prosenttisesti, vaikka sitä kyllä yritän harjoittaa. Etenkin tiimissä toimiminen ja oleminen on auttanut minua siinä, että uskallan olla hieman avoimempi, mutta olen silti tiimin hiljaisin jäsen ja minusta ei ole saanut paljoa irti. Kyse ei ole siinä etten haluaisi tai että minua ei kiinnostaisi, mutta avautuminen on itselle vain vaikeaa.

Päätöstilanteissa välttelen myös oman kantani esittämistä ensimmäisenä. En tiedä miksi, sillä jokaisen mielipide on yhtä tärkeä, mutta alitajuntaisesti kenties pelkään loukkaavani sillä jotakuta, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Haluaan myös usein kuulla muiden mielipiteitä ja ajatuksia, jotta voin muodostaa itse omaa mielipidettäni harkitsevammin. Tätä olen tehnyt koko pienen ikäni, olla kaikkien kaveri ja vältellä konflikteja. Päätösten teko toki riippuu, mistä asiasta päätetään. Mikäli ymmärrän täysin mistä puhutaan, olen varma sanomisistani, mutta jos aihe on vähääkään vieraampi, on siihen kantaa ottaminen huomattavasti vaikeampaa.

Empaattisuus ja rauhallisuus korostuvat myös omissa piirteissäni vahvasti. Välitän toisista oikeasti ja kuuntelen aina kun tarvitsee. Pieni patistaminen mukaan on myös täysin tuttua. Ajattelen juuri usein tuota, että mitä muut ajattelee jos teen tai sanon näin, mutta sitten kun vain lähtee tekemään ja huomaa ettei mitään tapahtunut ja se oli hauskaakin vielä, on jälkikäteen todella huippu fiilis, että jes!

Muiden mielestä vihreä voi olla hidas ja epäselvä päätöksen teossaan, eikä hän välttämättä itsekään tiedä, miksei osaa tehdä päätöksiä. Vastausta kysyessä kannattaa antaa minimi määrä vaihtoehtoja ja olla kärsivällinen. Hän toimii, kun on perusteltu syy ja etenkin ja etenkin, jos joku pyytää. Hänen ei tarvitse olla jatkuvasti äänessä, riittää että on samassa huoneessa toisten kanssa. Työyhteisössä he ovat erittäin lojaaleja tiimipelaajia ja kun he pääsevät vauhtiin, tulosta syntyy. Rauhallisuus ja kuuntelutaito tekevät heistä erinomaisia sovittelijoita. Vihreä tuntuu olevan väsymätön vastaanottavuudessaan.

Olen aina mieltänyt itseni hyväksi kuuntelijaksi, jolle voi tulla aina puhumaan. Pyrin myös auttamaan sen mukaan mitä osaan, joten sovittelijan rooli voi olla melko osuvakin. Minulle on myös usein sanottu, että olen hyvä ja luotettava tiimipelaaja ja kun todella innostun jostain, hommia painetaan sen eteen paljon ja kovalla tahdilla, nyt vain pitäisi löytää se oma juttu!

Vihreän ei ole helppo nauttia onnistumisistaan ja hän vähättelee itseään. Hän saattaa nolostua, jos joutuu julkisten suosionosoitusten kohteeksi. Vihreä joustaa, hän voi kääntää takkiaan muiden miellyttämiseksi. Konfliktien pelon takia hän voi joutua toimimaan vasten tahtoaan. Omia mielipiteitään ja tarpeitaan on vaikea enää tunnistaa, jos on myötäillyt muiden mielipiteitä jo liian kauan. Kun tätä jatkuu tarpeeksi kauan, hän joko uupuu tai sisuuntuu. Varo vihreän purkausta. Hän patoaa kokemiaan vääryyksiä sisäänsä. Leppoisana kaverina kertoo kaiken usein olevan kunnossa, mutta jossakin vaiheessa tunteet kuitenkin nousevat pinnalle. Kun liian kauan on vältellyt konflikteja, niellyt kommentit ja kritiikit, paine käy sietämättömäksi. Tunnemassat purkautuvat kontrolloimattomasti. Rauhoittuminen valtavasta tunnepurkauksesta vie aikaa. Vihreä tarvitsee muiden apua, että oppii päästelemään paineita muille ihmisille pienemmissä määrin. Hän voi näyttää turhautumisensa harrastusten parissa, usein rauhallinen voi olla hyvinkin kilpailuhenkinen, eikä voi pidätellä kiukkuaan.

Tunteiden patoamisessa pystyn samaistumaan täysin. Olen huono puhumaan tunteistani ääneen, etenkin negatiivisista ja siksi patoan niitä sisääni. Olen pyrkinyt löytämään tähän oman keinon päästellä höyryjä ulos, mutta se projekti on vielä kesken. Tämä on selvästi peritty ominaisuus ja kerran tuo purkautuminen on tapahtunut. Uskon että kirjoittaminen on minulle se tapa purkaa edes vähän omia ajatuksiaan ja parhaalle ystävälleni pystyn kertomaan kaiken. Välillä kun sitten hermostun toden teolla, sanon asiat suoraan mutta silti ajatellen, etten halua loukata ketään. Siinä olen onnistunut pitämään malttini ja jos tapahtuu jotain ikävää, ennemmin tai myöhemmin tulen sen kyllä selvittämään, sillä muuten se vaivaa liikaa. Minussa myös korostuu tämä kilpailuhenkisyys ja turhaudun todella nopeasti peleissä/kisoissa, jos en onnistu.

 

Kirja oli mielenkiintoinen lukukokemus ja itselle se antoi paljon motivaatiota ja uskoa, että minussa ei olekaan vikaa, kun olen hiljainen, en osaa aina esittää mielipiteitä tai tykkään kuunnella paljon mieluummin kuin puhua. Se, että en olekaan ainoa ihminen, joka kokee samoja fiiliksiä. Esim. täällä akatemialla tuntuu, että pitäisi aina jaksaa olla sosiaalinen ja olla joka asiasta jotain mieltä, mutta tämän kirjan myötä usko itseen vahvistui, että on ihan okei olla minä juuri tällaisena kuin olen nyt. Introvertti ei ole sama asia kuin epäsosiaalinen. Meissä ei ole vikaa, vaikka viihdymme joskus itseksemme. Introvertteja tarvitaan, sillä kykymme tukea muita oikealla tavalla, on ehkä meille luonnollista, koska osaamme kuunnella. Introverttiudesta ei tarvitse hankkiutua eroon ja meitäkin tarvitaan joukkoon, sillä olemme aidosti kiinnostuneita ja se, että kuuntelemme tarkkaan, voi antaa meille niin paljon eri ideoita ja näkökulmia, mitkä voivat jäädä toisilta täysin huomaamatta.

Sopivasti tähän liitttyen kävimme eräissä treeneissä läpi miten eri tiimiläiset näkyvät tiimissä. Nämä olivat mielestäni yhdet parhaimmista treeneistä, sillä ne laittoivat itsenikin ajattelemaan kuinka olisin tai viestisin toiminnastani enemään ja osoitan sen, että haluan olla mukana. Kun olen perusluonteeltani ujo, sanoin sen myös ääneen, että isommasssa porukassa itsensä esille tuominen on vaikeaa ja olen konfliktipelkoinen ihminen. Pienemmissä porukoissa taas itsensä on helppo tuoda esiin, joka taas ohjasi siihen, että en tunne kaikkia vielä riittävästi ja se onkin se, mihin pitää tehdä muutos. Ei siis ole väärin olla ujo ja hiljainen, mutta kun se pohjautuukin siihe, ettei tunne ihmisiä tarpeeksi, se on helppo ratkaista. Vieläkään en halua tulla tiimissä äänekkäimmäksi persoonaksi, mutta mielipiteitä ja ajatuksia pitää alkaa uskaltaa tuoda ilmi enemmän. Se taas helpottaa sitä, että on helpompi tuoda itseään esille ja muut ymmärtävät minua paremmin, eikä tunteetkaan patoudu kun ne voi tuoda kerralla esiin ilman että pelkää nostaa kissaa pöydälle. Kuten sanoin, nämä olivat hyvät treenit ja koin saavani niistä paljon irti niin tiimistä ja etenkin itsestäni.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!