Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunteella!

Kirjoitettu 22.05.13
Esseen kirjoittaja: Marika Nukarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunteella! Voimaa tekemiseen
Kirjan kirjoittaja: Jarkko Rantanen
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunne on jonkin ärsykkeen aiheuttama lyhytaikainen kokemus tai reaktio. Yleensä tunne herää sosiaalisissa tilanteissa, ajattelun tai tavoitteiden yhteydessä.” -Wikipedia

Kaiken takana ovat tunteet. Ilman tunteita emme pysty valitsemaan vaihtoehdoista yhtä, koska mikään ”ei tunnu oikealta”. Kokemuksemme toisista ihmisistä perustuu tunteisiin, myydessä täytyy aiheuttaa toiselle tunne, että hän tarvitsee kyseisen tuotteen. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja suorituskykyyn, siksi niitä on hyvä oppia huomioimaan.

Suorituskyky on Rantasen mukaan kysy asettaa itselleen sopivia tavoitteita ja kykyä saavuttaa ne.  Tunteet ovat yhteydessä suorituskykyyn.  Esimerkiksi oikein käsiteltynä viha saa meidät puskemaan vaikka harmaan kiven läpi, tyyneys mahdollistaa meidän tarkastelevan tavoitteita joustavasti, ja pelko ja inho vievät huomiomme pois tavoitteista.  Myös muiden tunneilmaisut vaikuttavat työskentelyymme. Jos kuulemme kovaäänistä naurua, itkua tai huutoa, ne vievät hetkeksi huomiosi pois työnteosta. Karkeasti määriteltynä voisi sanoa, että positiiviset tunteet auttavat meitä huomioimaan suuria kokonaisuuksia. Vastaavasti negatiiviset tunteet kapeuttavat ajatteluamme ja saa meidät kiinnittämään huomiota pienempiin yksityiskohtiin.

Länsimainen psykologia on keskittynyt poistamaan/lieventämään negatiivisia tunteita,  positiivisten tunteiden tutkimisen ja lisäämisen sijaan. Emme saa kuitenkaan liikaa keskittyä positiivisiin tai negatiivisiin tunteisiin, sillä tarvitsemme molempia toimiaksemme. Myöskään aidosti onnelliset ihmiset eivät kiellä negatiivisia tunteitaan. Tutkimusten mukaan he ovat niistä hyvin tietoisia. Käyn tässä läpi muutamia positiivisia ja negatiivisia tunteita, joiden avulla huomaa, että molemmilla on virkansa. Toisinaan on vaikea määritellä, onko tunne positiivinen vai negatiivinen.

” Myöskään aidosti onnelliset ihmiset

eivät kiellä negatiivisia tunteitaan.”

Uteliaisuus

Uteliaisuus saa tiedonjanomme heräämään. Se parantaa suorituskykyämme:  aktivoi, energisoi ja lisää motivaatiota. Itse en koe olevani luonteeltani kovinkaan utelias. Vaaditaan aika paljon ennen kuin minun uteliaisuuteni saa heräämään. Uteliaisuuteni saattaa myös lakata yhtä nopeasti kuin se tuli. Tästä syystä olen laiskan puoleinen lukemaan kirjoja tai kaivelemaan netistä tietoa. Huomaan, että poikaystäväni on tässä suhteessa vastakohtani. Hän haluaa varmistaa kaiken netistä, vaikka vannoisin tietäväni ja hän käyttää paljon aikaa ymmärtääkseen suuriakin kokonaisuuksia, koska hän on utelias. Uteliaisuus onkin kohti tavoitetta suuntaava voima. Se auttaa myös tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoja ennen keskeneräisten päätösten tekemistä. Uteliaisuutta tarvitsisimme Milliossakin lisää, että haluaisimme kerätä tietoa päätöksiemme pohjiksi ja kehitellä niistä omia versioita ennen päätökseen kiirehtimistä.

Myötätunto

Myötätunto on erittäin tärkeä tunne, joka lisää suorituskykyä ja saa elämän tuntumaan hyvältä. Myötätunnosta saa voimaa niin vastaanottaja kuin antaja ja se edistää molempien terveyttä ja hyvinvointia. Se on yksi onnellisuuteen vahvimmin vaikuttavista tekijöistä. Myötätunto jos mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta ja edistää organisaation suorituskykyä. Tätä tarvittaisiin kipeästi lisää Millioon, mutta sitä ei voi pakottaa. Olemme vähitellen päässeet puhumaan omista tunteistamme. Jakaessamme tuntemuksiamme, leviää myös myötätunto. On ollut hieno huomata, kuinka useilla ihmisillä tuntosarvet ovat nousseet pystyyn, kun joku on jakanut vaikeita ajatuksiaan. Huomio kiinnittyy kunnolla siihen henkilöön, joka kertoo ongelmistaan. Muiden tehtävänä on ollut jalostaa ajatuksia kysymysten avulla ja luoda tunne, että kaikki järjestyy. Jos jokin päätös tehdään myötätunnosta, esimerkiksi keskustellessa siirrosta Rajakadulle, päätökset useimmiten hyödyttävät molempia osapuolia jotenkin, tai asia on ainakin pohdittu molemmista näkökulmista. Tuntuu itsestä pahalle päästää ketään pois tiimistä, mutta samalla ymmärtää heidän tarpeensa.

Ylpeys

Ylpeys on myöskin erittäin mielenkiintoinen tunne, sillä se on hyvin monimuotoinen. Sitä on kahta eri muotoa: ylimielistä ylpeyttä ja aitoa ylpeyttä. Kumpi tahansa ylpeyden muoto voi tulla esiin kiitosta saadessa.

Aito ylpeys on ylpeyttä omasta onnistuneesta suorituksesta. ”Panostin paljon, siksi menestyin.” Aitoa ylpeyttä kokeva ihminen ei tunne olevansa muita parempi, vaikka onkin saavuttanut jotakin. Ylimielinen ylpeys on tavallaan ylireagoitua ylpeydentunnetta, joka ei liity pelkästään onnistuneeseen suoritukseen, vaan persoonaan. ”Olen niin loistava, siksi menestyin. Muut ovat huonompia kuin minä” Ylpeyden tunne tuntuu hyvältä ja se lisää energisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jotta voisi taas tuntea ylpeyttä. Se lisää myös luovuutta ja tuotteliaisuutta, itsevarmuutta ja riskinottokykyä. Sen eteen voi tehdä melkein mitä vain. Ylpeys auttaa myös vastustamaan ryhmäpainetta, etenkin jos oma arvomaailma on vahva. Ylpeys omista arvoista saa ihmisen toteamaan, että ei halua olla mukana omien arvojen vastaisissa päätöksissä ja toimissa. Esimerkiksi ylpeys saattaa auttaa vastustamaan päätöstä yrityksen suunnitellessa epäeettisiä toimenpiteitä kulujen pienentämiseksi.  Jaettu ylpeys taas vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten Million asiakasviikkojen voitto. Teimme kovasti töitä sen eteen ja kirittimenämme toimi kolmannen vuoden tiimiyritys, Ideafly. Tunne oli upea kun voitimme heidät, etenkin kun he olivat uhonneet niin paljon. Itsestä tuntui aivan yhdentekevältä, voitammeko kaikki, kunhan vain voitimme heidät. Kun kyseessä oli kuitenkin vain hetkittäinen ylpeydentunne, sen yhteenkuuluvuuden tunnekin oli lyhytkestoinen. Jos jakaisimme esimerkiksi jonkin vihreän arvon, jonka eteen työskentelemme päivittäin yhdessä, se vahvistaisi sidettämme pidempään.

Hämmennys

Hämmennys ottaa vallan, kun tiedot päässäsi ovat ristiriidassa. Esimerkiksi kun et kunnolla tiedä, mitä sinulta johtajana vaaditaan tai sinulle viestitään, että sinun pitäisi olla samaan aikaan rento ja jämpti. Hämmennys voi olla suorituskyvyn kannalta sekä huono, että hyvä asia. Lyhyellä välillä se lamauttaa helposti, kun ei tahdo löytää suuntaa. Pidemmällä aikavälillä hämmennys voi johtaa uusien kysymysten nousemiseen ja sitä kautta oivallusten syntymiseen. Se taas lisää energiaa ja syventää oppimista.

Viha

Viha lisää suorituskykyä antamalla lisää energiaa, hallinnan tunnetta ja voimaa. Vastavuoroisesti se heikentää tekemisen laatua: se saa prosessoimaan tietoa pinnallisesti ja stereotyyppisesti, tekemään nopeita päätöksiä ja etsimään syyllistä omien virheiden näkemisen sijaan. Eräs pop up-myymälämme yhteistyökumppani on saanut savun nousemaan päästäni moneen otteeseen. Viha sai minut tuntemaan, että haluan todistaa, että hän on väärässä. Vihan ja innostuksen yhdistelmä onkin todella voimauttava, koska silloin pääsee kunnon ”täältä pesee”-asenteelle. Viha muutti myös käytöstäni, sillä halusin tehdä mahdollisimman toimivia ratkaisuja, ettei hän vaan voisi sanoa mitään negatiivista. Sanoi hän kuitenkin, mutta en ottanut sitä enää itseeni, kun tiesin hänen olevan se ääliö.

Hauska fakta, jonka löysin kirjasta: ota ruokalusikallinen sokeria, jos tiedät meneväsi tilanteeseen, jossa todennäköisesti viha nousee esiin. Vihan hallinta vaatii nimittäin paljon energiaa ja alhaisella verensokerilla aggressiot pääsevät helpommin valloilleen. Täytyykin kokeilla tätä kikkaa ennen seuraavaa soittoa rakkaalle yhteistyökumppanillemme.

Nolostuminen

Nolostuminen on mielestäni mielenkiintoinen tunne. Nolostumista ei ole ilman sosiaalista kanssakäymistä. Jos tiputan lautasen lattialle kotonasi yksin ollessasi, et koe nolostumista vaan ärtymystä tai jotakin muuta. Jos tiputan lautasen työpaikalla, se viestii jotakin muille läsnä oleville ja se nolostuttaa. ”Nyt kaikki ajattelevat, että olen kömpelö.” Nolostuminen viestii arvostuksesta yhteisiä normeja ja arvoja kohtaan, sekä kunnioituksesta toisia ihmisiä kohtaan. Jos nolostuminen piinaa usein, se on hyvä avata itselleen mistä se johtuu.  Jos esimerkiksi jännittää esiintymistä ja sen myötä ääni tärisee ja kasvot punastuvat helposti ja nolostuu siitä, voi nolostumistaan selittää itselleen esimerkiksi sillä, että haluaa hoitaa esiintymisensä hyvin ja vakuuttavasti. Sen ymmärtäminen, että välittää yleisöstään, saattaa helpottaa nolostumisen tunnetta. Se ei välttämättä poista sitä, mutta auttaa käsittelemään asiaa.

Toisaalta nolostumista voi pitää eräänlaisena suorituskykyä edistävänä voimana, sillä ihmiset haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, ettei heidän tarvitse nolostua.

 

”Kaikki tietävät mikä tunne on, kunnes heitä pyydetään määrittelemään se.” -Beverly Fehr & James Russel

Myös Mikko-Pekka Hanski puhui tunteiden vaikutuksesta. Ensin tulee ihstumisen tunne, sitten masennus ja lopuksi helpotus. Ilman näitä tuntemuksia projekti tuskin tulee menemään läpi. Ihmiset kokevat ja käsittelevät tunteita eri tavalla, silti lähes kaikki käyvät läpi jokseenkin samankaltaisia tunteita. Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaikki tietävät mikä tunne on, kunnes heitä pyydetään määrittelemään se. Tunteet ovat monimutkaisia ja toisinaan vaikeasti havaittavia, mutta niiden tunnistamista voi myös kehittää.  Kannattaa aloittaa omien tunteiden analysoinnilla ja tarkastelemalla muita ihmisiä. Jos ei ole varma toisen tunteista, voi myös kysyä. Tunteiden tunnistaminen ja käsittely on elämän mittainen prosessi, joten sen suhteen ei kannata olla liian ankara itselleen. Sitä oppii hitaasti, mutta varmasti, kunhan muistaa antaa tunteille tilaa.

 

Tagit: , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!