Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunteella voimaa tkemeiseen -jarkko rantanen, esseepankki iiris nokka

Tunteella – voimaa tekemiseen

Kirjoitettu 17.03.18
Esseen kirjoittaja: Iiris Nokka
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunteella -voimaa tekemiseen
Kirjan kirjoittaja: Jarkko Rantanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet, 8. Henkinen kasvu

Tunteella - voimaa tekemiseen, 3.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.0/5 (1 vote cast)

 

Tunneäly on kyky tunnistaa tunteita itsessä ja muissa. Tunnistaminen lisäksi tunteita pitäisi osata myös hyödyntää. Ainakin ite olen usein ajatellut, että kyllä miä tunteita tunnistan. Onhan näitä: viha, ilo, ahdistus, ylpeys, vaikka mitä. Varmasti tunteita siis tunnistetaan, mutta entä niiden hyödyntäminen tai tunnistaminen siinä hetkessä? En montaakaan kertaa tajua siinä hetkessä tietoisesti, että ”aa, mun tiimikaveri on nyt vissiin aika ahdistunut”. Saati että hyödyntäisin tätä tietoa, heti.

 

Positiiviset ja negatiiviset tunteet

Tunteita tarvitaan ihan päivittäiseen elämään. Ne auttavat järjestelemään asioita tärkeysjärjestykseen, edistymään ja onnistumaan tavotteissa ja säätelemään energiatasoja. Jarkko Rantanen tunteet kahteen eri osaan: positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin.

Positiiviset tunteet saa meidät näkemään asiat avoimesti ja laajasti. Negatiivisuus taas aiheuttaa suppeaa ajattelua. Jos olen nälkäinen ja näen maailman enemmän negatiivisena, miltä tuntuukaan se, että poikaystävä ei ollutkaan siivonnut kotona vaikka sovittiin. Mökötystä näköpiirissä. Mutta jos olenkin syönyt välipalan enkä ole kylläinen, ehkä voidaan yhdessä keskustella, milloin se siivous sitten tapahtuu. Me ollaan molemmat ihmisiä.

 

Tunteet, jotka nostavat suorituskykyä

Motivaatio koostuu Jarkko Rantasen mukaan ”päätös mitä tunteita halutaan tuntea pitkällä aikavälillä”. Lopussa häämöttää myöskin tunne, jota halutaan tuntea. Se voi olla esimerkiksi onnistumisen, ilon ja ylpeyden tunne.

Suorituskykyä lisää siis tunteet, jotka lisäävät myös energiaa. Näitä ovat innostus ja pelko, niissä molemmissa ihminen saa energiaa ja draivia mennä eteenpäin. Energiasyöppöjä tunteita taas ovat tyytyväisyys ja suru.

 

Pelko

Innostus on energianlisääjistä varmasti se toivotumpi, mutta toisaalta pelko tukien päättymisestä ajaa kummallisesti kirjaamaan opintoja. Samoin pelkoja voi olla esimerkiksi epäonnistumisen pelko tehdessä töitä asiakkaalle tai kesätyötä etsittäessä pelko siitä, ettei kesällä saa rahaa ruokaan tai vuokraan. Pelko on tunteena usein sellainen, että se ajaa väliaikaisesti puskemaan hommia eteenpäin, mutta pidempänä motivaatiotekijänä siitä ei ole apua.

 

Innostus

Innostus voi kohdentua ajoittain eri asioihin, mutta se ajaa aina haluun syventyä ja saada aiheesta enemmän irti. Innostuminen avaa uusia mahdollisuuksia, ja tunteen voi saada vain seuraamalla muiden ihmisten touhuja. Innostuksen varjopuolena on sen laantuminen. Kun innostus jotakin asiaa kohtaan laantuu, mitä sen jälkeen tapahtuu? Myös muut näkökulmat saattavat jäädä huomioimatta.

Innostuminen ja sen lopahtaminen on ollut meidän tiimissä viime aikoina tosi vahvasti läsnä. Tuntuu, että mennään vaan vuoristorataa edes takas, eikä koskaan tiedä milloin tekeminen alkaa takkuamaan. Itse olen Belbinin tiimiroolitestejä tehdessä ollut completer finisher, eli se, joka vie asiat loppuun asti. Sen takia tällainen innostuminesen vuoristorata risoo mua jonkun verran. Ymmärrän, että jotkut ovat tosi kovia innostumaan ja aloittamaan uusia juttuja, mutta olisi hyvä oppia myös löytämään sisäistä, pitkäaikaisempaa motivaatiota. Ei elämä vaan toimi niin, että aloitetaan innostuksen siivillä ylipäätään mitä vaan, ja pian unohdetaan se kokonaan.

Kun muistuttelen välillä asioista, tuntuu vain, että lähinnä ärsytän näitä tyyppejä, jotka innostuvat ja alottavat. Toisaalta yritän johtaa esimerkillä ja saada itse asioita eteenpäin, jotta muut näkisivät, että tavotteellinen tekeminen johtaa aina eteenpäin. Vaikka tekeminen tuntuisi välillä puurtamiselta, se kuuluu asiaan. Sitä enemmän tuntee onnistuvansa sitten jälkikäteen.

 

Tunteet tiimin motivoinnin apuna

En usko, että meidän tiimi on ainoa, jolla on vaikeuksia motivoida porukkaa tekemään kirjapisteitä. En tiedä, onko jokaisella tiimillä viimisenä vuonna homma näin katastrofaalinen, mutta tälläkin hetkellä meidän tiimiläisillä on kirjapisteitä tekemättä vielä muutama kymmen. Ja ne pitäisi olla tehty kahden kuukauden päästä.

Motivaatio on siis kadoksissa, eikä pelko tunteena aja tekemään näin isoa prosessia kuitenkaan. Yhdessä tiimin kanssa voitaisiin sen sijaan miettiä, millaisia tunteita kirjapisteet herättää. Millaisia tunteita tiimiläiset kokevat, kun motivaatiota on, entäpä sitten, kun kirjapisteet on luettu? Motivaation löytäminen voi olla yhdessä hankalaa, jonka takia sitä voitaisiin miettiä myös yksilötasolla. Meillä on niin erilaisia suhtautumisia tähän asiaan, että on vaikea löytää kompromisseja.

 

Miten suorituskykyä nostavia tunteita voi lisätä?

Ensin on tietysti tärkeää miettiä, miltä tietyt tunteet itsestä tuntuvat. Mistä ne johtuvat, miten niihin voi vaikuttaa? Itse olen miettinyt näitä lähinnä suurempien tunteiden ja ongelmien kanssa. Viime aikoina olen kuitenkin lisännyt bullet journaliini fiilis-kohdan, jossa pitää asettaa pallura siihen kohtaan, millainen olo on minäkin päivänä ollut. Vaikka koko juttu tuntuu tosi hölynpölyltä, päivän päätteeksi pysähtyy ainakin hetkeksi miettimään mennyttä päivää ja tunnettuja tunteita.

Esimerkiksi innostuksen tunteen lisääminen ei tarkoita sitä, että muut tunteet pitäisi sivuuttaa. Päinvastoin on tärkeää käsitellä myös negatiiviset tunteet, kuten suru tai ahdistus. Niiden käsittelykin on taito, jonka jälkeen voi lähteä taas metsästämään niitä positiivisempia tunteita.

Omaa tarkkaavaisuutta voi yrittää tietoisesti kohdistaa positiivisiin juttuihin. Kun katson omaa kotia, voin huomata viikkaamattomat pyykit, pölyt nurkassa tai likaiset astiat pöydällä. Toisaalta voin myös nähdä telkkarista kivan telkkariohjelman ja katsahtaessa kirjakasaa muistan, kuinka eilen lainasin kirjastosta uusia ja inspiroivia kirjoja. Istahdan sohvalle ja rentoudun hetken.

 

Iiris Nokka

www.seiiris.fi

050 540 3390

Tagit: , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!