Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tuntematon sotilas ja johtamisen taito

Kirjoitettu 12.01.16
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Tom Lundberg
Kategoriat: 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 5.1. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tuntematon sotilas ja johtamisen taito

Tom Lundberg

 

Olen kiinnostunut ihmistenjohtamisesta. Me ihmiset olemme kaikki niin erilaisia, ajattelemme, tunnemme, puhumme ja toimimme jokainen uniikisti. Kukaan ei täysin voi tietää toisen tekemisen tai tekemättä jättämisen motiiveja, tietääkö henkilö itsekään? Miksi joidenkin kanssa keskustelu ei luonnistu niin hyvin kuin toisten? Miksi jotkut loukkaantuvat, suuttuvat tai reagoivat niin voimakkaasti? Miksi emme voisi kaikki ajatella samalla tavalla? Miten voisimme tiiminä puhaltaa yhteen hiileen ja onnistua? Mikä on meidän tiimin jaettu visio, sopiiko se kaikille? Sanotaan, että erilaisuus on rikkautta. Onhan se rikkautta, mutta onhan se raastavaa. Kaikessa raastavuudessaan me olemme erilaisia, emme voi vaatia kaikkia muuttumaan samanlaisiksi, eihän se edes onnistuisi. Meidän tulee oppia ymmärtämään ja tulemaan toimeen erilaisuuden kanssa. Siksi ihmisten johtaminen on vaikeaa, ainakin näin minulle on kerrottu.

 

”Asiakysymykset ovat ihmisten johtamiseen verrattuna helppoja ja useimpien johtajien omaksuttavissa. Vanhakantaisessa ajattelussa esimiehen tärkeimmäksi ominaisuudeksi katsottiin kompetenssi. Tänä päivänä tärkeintä on johtaa erilaiset ihmiset toimimaan yhdessä.”

 

Johtaminen on yksi vaikeimpia tehtäviä joita työelämä tarjoaa. Esimiehenä toimiminen edellyttää poikkeuksellisia kykyjä: vahvaa itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, tunneälyä, asiantuntemusta, kykyä lukea näkymättömiä signaaleja sekä lisäksi moninaisia johtamistaidon instrumenttien hallintaa. Johtaminen edellyttää myös oikeanlaista asennetta ja halua johtaa. En vähättele asioiden johtamista, mielestäni on kuitenkin erittäin paljon haastavampaa saada erilaiset ihmiset toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ilman pakottamista, pelottelua tai kiristämistä. Miten ryhmä ihmisiä motivoidaan tekemään jotain merkittävää yhdessä? Kuka johtaa noita ihmisiä ja saa pidettyä ne vauhdissa?

Tuntematon sotilas ja johtamisen taito kirja perustuu Carl Gustav Jungin persoonallisuusanalyysiin. Jungin tutkimusta on maailmalla myöhemmin kehitetty joista tunnetuimpia lienee Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori jota olemme Tiimiakatemiallakin joskus hyödyntäneet. Väinö Linnan Tuntematon sotilas on siksi mukana kirjassa, että Linna on osannut kuvata henkilöt kirjassa niin johdonmukaisesti ja nerokkaasti jotta ne muodostavat oivat arkkityypit tietynlaisille persoonallisuustyypeille.

 

Tiimiakatemia tarjoaa johtamishaasteita

 

”Johtamaan oppii vain johtamalla, opiskelemalla, tutkimalla itseään ja ymmärtämällä ihmisten erilaisuutta.”

Olen halunnut päämäärätietoisesti kehittää omia johtamistaitojani, Tiimiakatemia on antanut siihen loistavan mahdollisuuden. Olen Tiimiakatemialla oppinut todella paljon ja olen kehittynytkin johtajana hyvin. Olen päässyt viimeisen reilu kahden vuoden aikana johtamaan mm. omaa kesäkahvilaa kahtena kesänä, siellä meillä oli kaksi työntekijää. Olen johtanut Tiimfy projektia joka on Binster Oy:n start-up urheilumarkkinoille. Tämän lisäksi olen saanut olla mukana monissa muissa projekteissa johtamishaasteessa. Varsinkin Tiimiakatemian Brand Managerin tehtävä on tuonut erinomaisen johtamishaasteen. Olen pyrkinyt kehittämään tehtävää ja johtamista sen ympärillä. Olen soveltanut teorioita ja erilaisia johtamisen työkaluja tehtävässäni. Palautteen ja tulosten perusteella olen onnistunut hyvin. Seuraava vaihe onkin siirtyä työelämään ja kokeilla siipiä esimiestehtävissä, en vielä tiedä, että missä mutta uskon paikan aukeavan kun olen valmistunut ensin Tiimiakatemialta.

Olen pyrkinyt toteuttamaan ylläolevaa lainausta kehittyessäni kohti hyvää johtajaa. Tämä kirja auttoi minua ymmärtämään paremmin itseäni ja muita, siksi voin suositella kirjaa kaikille jotka haluavat oppia lisää johtajuudesta ja omasta itsestä.

 Sekoitus Kariluotoa ja Rokkaa

 

En kuitenkaan voi sanoa, että olen täysin tietynlainen. Olen sekoitus monia eri persoonallisuustyyppiä. Ehkä eniten muistutan Kariluotoa, jotkut taas ovat oppineet tuntemaan minut Rokkana. Tässä alla kuvaan hyvin suppeasti Kariluotoa ja Rokkaa. Suosittelen paneutumaan kirjaan enemmän mikäli haluat avata itsellesi enemmän persoonallisuustyyppejä.

Kariluoto on vaikuttaja. Hän kannustaa ja innostaa ihmisiä eteenpäin. Hän on ystävällinen ja hyvin velvollisuuden-tuntoinen. Kariluotoa pidetään hyvänä ihmisten johtajana. Kariluotoa kuvataan kirjassa seuralliseksi ja sosiaaliseksi. Häntä kuvataan myös hyvänä puheiden pitäjänä ja suunnitelmallisena ihmisenä. Kirjan mukaan Kariluodon heikkous on se, että hän kantaa kaikkien murheita harteillaan ja ei osaa delegoida tehtäviä eteenpäin. Kariluodon on myös vaikea kestää kritiikkiä, hän saattaa musertua sen alle.

Rokka taas puolestaan on muutosjohtaja jota kuvataan tehokkaana ja ulospäin suuntautuneena johtajana. Hän on hyvin analyyttinen ja looginen päätöksissään. Hänen vahvuuksina on kokonaisuuden määrittäminen ja ymmärtäminen. Rokka on kuvattu myös hyvin määrätietoisena henkilönä joka saa aikaan tuloksia. Kirjan mukaan Rokka –tyypin on vaikea ottaa muiden tunteet huomioon kun hän räiskii eteenpäin. Lisäksi hänen tulee opetella kuuntelemaan enemmän ja harkitsemaan ennen toimintaa.

Suurimpana erona Kariluodon ja Rokan välillä on tunteellisuus. Kariluoto ajattelee tunteilla ja siksi hänen on vaikea delegoida tehtäviä kun taas puolestaan Rokka on viiltävän analyyttinen ja siksi hänen on vaikea huomata loukkaavansa muita edetessään kohti tavoitetta. Ero vaikuttaa paperilla pieneltä mutta mielestäni se on valtavan suuri erottava tekijä. Lisäksi Kariluoto on valmentaja ja Rokka on käskijä. Rokkaa kuvataan muutosjohtajana joka laittaa hommat kuntoon ja lähtee jatkamaan matkaa. Kariluoto puolestaan on enemmän kuin perheen isä joka haluaa kannustaa ja innostaa eteenpäin – toinen merkittävä ero kahden niin samanlaisen persoonallisuustyypin välillä.

Tunnistan itseni molemmista persoonista, olen äärimmäisen empaattinen ja voin pahoin kun lähelläni voidaan pahoin. Osaan myös sulkea muut ulkopuolelle ja vaikuttaa todella kylmältä, kun satun sille päälle. Stressaantuneena olen Rokkamainen komentaja. Nälkäisenä olen myös Rokkamainen, ärsyynnyn kun asiat eivät etene kohti päämäärää ja saatan jopa suuttua. Kun olen syönyt hyvin enkä stressaa olen empaattinen ja mukava valmentaja joka näkee ja ymmärtää kokonaisuuden.

Yhteenveto

 

Persoonallisuustyypit ovat hieno tapa oppia tuntemaan paremmin itsensä, niihin ei pidä kuitenkaan jäädä kiinni. Jos tänään käyttäydyin liian kovasti voin oppia siitä ja parantaa tapani. Kukaan ei ole aina samanlainen ja siksi on vaarallista lyödä itselle leima otsaan jossa lukee jotain. Joka päivä on mahdollisuus kehittyä sellaiseksi ihmiseksi kuin itse haluaa.

Kirja antaa loistavan kuvan myös muista persoonallisuustyypeistä kuin siitä mikä minä olen. Kirjassa suurinta rikkautta oli se, että pystyin löytämään sieltä eri persoonallisuuksista kavereitani ja yhteistyökumppaneitamme. Se avaa aina paremmin ymmärtämään erilaisuutta. Kun seuraavan kerran luet persoonallisuustyyppi kirjaa älä vain etsi itseäsi sieltä vaan pyri ymmärtämään miten sinun kaltaisesi tulee toimeen muiden kanssa, siten opit parhaiten.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!