Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työelämän kapinalliset

Kirjoitettu 26.05.20
Esseen kirjoittaja: Johanna Lamberg
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työelämän kapinalliset
Kirjan kirjoittaja: Milla Halme, Jenna Karas, Katri Manninen, Kirsi Marttinen, Armi Murto ja Maria Teikari
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Miksi mitataan tuntien sijaan tuloksia ja verkostoituminen on tärkeää? Kuinka vältetään burnout? Näitä asioita käsitellään reilun joukon kirjailijoiden kirjassa ”Työelämän kapinalliset”. Kirjailijat ovat löytäneet toisensa yhteisten mielenkiinnon kohteiden ansiosta Facebook -ryhmästä Ompeluseurasta. Ryhmä perustuu suoraan vuorovaikutukseen ja keskusteluihin eri teemoista.

Työ pitäisi tehdä siellä, missä työn saa tehtyä parhaiten

Fyysistä työtilaa ei tarvita työn mahdollistamiseen, vaan työn tukemiseen.  Työtila mahdollistaa ajattelun, luovuuden ja sosiaalisten kontaktien parantumisen. Meillä Tiimiakatemialla on avoin työtila, joka mahdollistaa kaikkien tavoitettavuuden helposti. Olemme läsnä kaikille myös fyysisen läsnäolon lisäksi henkisesti. Joka tiimi on helposti lähestyttävissä ja valmentajat helposti tavoitettavissa. Nämä asiat parantavat huomattavasti ihmisten kanssakäymistä, mutta aina löytyy myös niitä, jotka piiloutuvat puhelinkoppeihin tai nurkkahuoneisiin.

Kaikilla ei kuitenkaan lähde luovuus kukoistamaan työtilassa, vaikka toimisto olisikin avoin. Joidenkin luovuus lähtee vauhtiin esimerkiksi kahviloissa tai kotona kalsareissa. Mielestäni mahdollisuudet valita työskentely paikkansa ovat tärkeät. Itsellä luovuus lähtee usein kukoistamaan myös kotona, joten etäpäivät pitäisi olla myös sallittuja työpaikoilla. Tiimiakatemian työtiloissa flow-tilaa on välillä hankala tavoittaa, sillä työntekeminen keskeytyy useasti siihen, että joku tulee juttelemaan kuulumisia ja pyytämään neuvoja. Mielellään vaihdankin kuulumisia ja annan neuvoja, mutta silloin kun ajattelutyötä tarvitsee tehdä, täytyy se tehdä jossain rauhallisessa tilassa.

Tämän koronaviruksen myötä olemme siirtyneet etätöihin. Tämä on uusi tilanne usealle, että palaverit toteutetaan etänä Zoomin välityksellä ja sosiaalinen kanssakäyminen jää vähemmäksi työkavereiden kanssa. Itselle työntekeminen etänä sopii hyvin, sillä pystyn keskittymään hyvin työntekoon kotona rauhassa. Sosiaalista kanssakäymistä tulisi lisätä yhteisillä aamukahveilla tai iltapäiväkahveilla etänä ja neuvoa kysyttävä, jos asiat eivät etene. Kyllä kaipaan myös takaisin toimistolle pääsyä, mutta jatkossa varmasti tulen myös pitämään etäpäiviä parina päivänä viikossa. Tämä tapa jää varmasti voimaan itselle, kuin varmasti monelle muullekin. On siis ymmärrettävä, että työntekeminen ei ole kiinni fyysisestä työpaikasta vaan siitä, missä luovuus onnistuu ja se onnistuu niin, että kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ei lopu työkavereiden kanssa.

Nämä seuraavat vinkit kirjasta olivat osuvia:

  • ”Sovi koko yhteisön kesken 1-2 päivää, jolloin kaikki työntekijät ovat läsnä työpaikalla. Järjestä yhteiset kahvit, aamupala ja tärkeimmät palaverit näille päiville.”
  • ”Anna muuna aikana työntekijän itse päättää, missä työ tulee parhaiten tehdyksi.”
  • ”Sovi pomon/alaisen kanssa pelisäännöt: sähköpostilla/puhelimella pitää olla tavoitettavissa silloinkin, kun ei ole toimistolla, tiettyinä aikoina.”

Ole se, joka luo verkostoja

Verkostojen merkitystä on korostettu jo Tiimiakatemian alusta alkaen. En ole paljon tietoisesti verkostoitunut tai laittanut erikseen ihmisille viestiä: ”Moi! Teet mielestäni kiinnostavia asioita. Olisi kiva käydä kahvilla ja jutella asiasta!” Tämä menetelmä toimii kirjan mukaan yhdeksälle kymmenestä. Minun verkostoni on taas kasvanut Tiimiakatemialla tekemisen kautta tai tapahtumissa pyöriessä. Yhteiset kokemukset syventävät verkostoja. Ennen olen ajatellut, että tavatessa ihmisiä pitää esittää ammattimaista ja todella asiallista, mutta näinä päivinä tärkeämmäksi koen aitouden ja omana itsenään olemisen. Aitous ja rehellisyys vahvistaa luottamusta ihmisten välillä.

Ihminen voi halutessaan luoda yhteyksiä toisten välille. Tämä on siis sitä, että esittelet esimerkiksi juhlissa ystäväsi tutullesi. ”Hei, oletteko te jo tavanneet? Tässä on Mikko, Mikko, tässä on Saara.” Tämä on pelkästään hyvää käytöstä ja tästä on helppo aloittaa, jos verkostoituminen tuntuu vielä vieraalta. Tästä seuraavana tasona pystyt yhdistämään henkilöt tarinoihin. Esimerkiksi ”Tässä on Saara. Hän oli se, joka pelasti meidän myyntimme viime syksyllä.” Ei kuulosta hankalalta hommalta. Tätä olisi hyvä jokaisen tehdä, sillä se on palvelus myös ystävällesi ja näyttää että sinä teet hyvää! Saatat jäädä myös henkilön mieleen tällä tavalla.

Kuinka etätyön aikana verkostoidutaan henkilöihin? Sosiaalinen media on suuressa osassa tässä tilanteessa, sillä verkostoituminen onnistuu siellä parhaiten. Kun ihmisiä ei saa nähdä, täytyy verkostoitumista jatkaa muualla. Linkedin on tähän oiva alusta. Jos näet jonkun mielenkiintoisen artikkelin tai julkaisun, kommentoi sitä. Julkaise itse omia ajatuksia ja tekemisiä Linkediniin. Ole aktiivinen, sillä saamme jo luotua lisää verkostoja näinä aikoina.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!