Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työilmapiiri kuntoon

Kirjoitettu 07.11.19
Esseen kirjoittaja: Monika Tuurala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työilmapiiri kuntoon
Kirjan kirjoittaja: Antti Aro
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Antti Aro käy läpi kirjassaan Työilmapiiri kuntoon nimensä mukaisesti työpaikoilla vallitsevan ilmapiirin ongelmia, syitä ja ratkaisuja. ”Työilmapiiriongelma on työyhteisön tilanne, jossa työyhteisön jäsenten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on selvästi häiriintynyt.” Tätä ei pidä sekottaa arkisiin pieniin ongelmatilanteisiin, joita esiintyy kaikkialla. Ilmapiiriongelma on aina seuraus jostakin, joten sen syyt on syytä selvittää. Johdolla on suuri merkitys työilmapiirin luonnissa. Myös ilmapiiriä tulee johtaa, siinä missä muitakin asioita. Johdon on syytä tehdä selväksi, miten ilmapiiriä ylläpidetään ja korjataan.

Usein työilmapiiri nousee esille kun se on menossa huonompaan päin tai on jo selvästi huono. Miksi näin on? Miksi työilmapiiriin kiinnitetään suhteellisen vähän huomiota, vaikka sen vaikutus koko työyhteisön toimintaan ja kannattavuuteen on merkittävä. Ehkä sitä ei koeta tärkeäksi asiaksi ylläpitää, jos se on nyt ihan hyvä. Ilmapiiri voi kuitenkin kiristyä nopeastikin muun muassa muutoksessa. Yleisesti se kiristyy silloin, kun paine työpaikan sisällä kasvaa liian suureksi esimerkiksi työmäärästä johtuen.

Työilmapiiri linkittyy suoraan työhyvinvointiin, työmotivaatioon, eläköitymiseen, työntekijävaihtuvuuteen ja siihen, miten haluttu työpaikka ylipäätään on. Huonon ilmapiirin vallitessa vallitsee myös motivaatiopula, työuupumus, sairauspoissaolot jne. Itse en ole juuri kohdannut valtavan huonoa työilmapiiriä, mutta siivousfirma, missä olen ollut, ei kanna ainakaan huippuhyvän ilmapiirin viittaa. Siellä ilmapiirin huonontajia ovat johtoportaan toiminta, työn suunnittelu ja muutosten teko. Johtoporras on vaihtunut ja laajentunut, joka on johtanut välillä kaaosmaiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei tiedä mitään. Työn suunnittelu, etenkin kesäaikaan, jolloin itsekin siellä olin, oli välillä hyvinkin heikkoa. Käytännössä itse suunnittelin miten teen työni ja välillä työtä oli todella vähän ja välillä juoksin kahden ihmisen työt. Kesäaikaanhan tämä ei niin noussut rooliin, kesätyöntekijät tulivat ja menivät, mutta tuttujen kautta kuultuna meno on hyvinkin jatkunut osakseen samanmoisena.

Jokaisella yhteisön jäsenellä on vaikutus ilmapiiriin. Esimerkiksi kokouksen voi pilata yksi mätämuna. Kukaan ei voi ajatella, ettei hänen käytöksellään niin väliä ole, sillä käytös (hyvä ja huono) tarttuu todella helposti. Päinvastoin siis yksikin ihminen voi ruveta pelastamaan ilmapiiriä hyvällä käytöksellään. Esimerkiksi meillä tiimiakatemialla yksikin tiimiläinen voi pilata treenien ilmapiiriä huonolla käytöksellään, joten aina tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten käyttäytyy.

Ilmapiiri on osa yrityksen brändin luontia. Se, kuinka tyytyväisiä työntekijät ovat, näkyy asiakasrajapinnassa, mutta myös siinä, miten he puhuvat yrityksestä eteenpäin. Otetaan esimerkkinä Tiimiakatemia. Jos Tiimiakatemialla on hyvä ilmapiiri, se näkyy ulospäin ja tutut ja tuntemattomat saavat kuulla, kuinka hyvä paikka se on ja sinne halutaan päästä itsekin. Jos taas siellä on huonompi ilmapiiri, tutut ja tuntemattomat saavat kuulla, ettei siellä niin kivaa ole, kunhan nyt rämmitään läpi ja toivotaan, että aika menee nopeasti. Eli sana kulkee työntekijöiden välityksellä ulkomaailmaan, ja sen jälkeen sen kuullut ihminen muistaa, että se on se paikka, missä on huono ilmapiiri. Tämän takia se, miten tuomme työyhteisöämme ulkomaailmaan, vaikuttaa paljon.
Aro nosti esille kolme asiaa, jotka edesauttavat hyvää ilmapiiriä.

1. Jokainen tietää työnsä merkityksen. 2. Johto määrittelee ydintavoitteet selkeästi. 3. Toiminta yrityksessä on sen määrittämien arvojen mukaista.
Hyvään ilmapiiriin vaaditaan myös ehdotonta luottamusta jäsenten välillä, sekä avoimuutta. Hyvä ilmapiiri ei tarkoita, ettei olisi konflikteja, erimielisyyksiä, huonoja päiviätai huonoja aikoja. Se tarkoittaa, että vaikeistakin asioista osataan puhua rakentavasti ja etenkin sitä, että myös onhelmat otetaan esille ja ne ratkaistaan. Yksi huonon ilmapiirin rakentaja on ehdottomasti se, ettei uskalleta sanoa ongelmista, jolloin niitä ei ole mahdollista edes ratkaista. Sitten niitä puhutaan selän takana seuraavalle ja soppa on valmis. Tämä asia on noussut pinnalle tiimissäkin useita kertoja. Luottamus on kaiken a ja o.

Aro muistuttaa lopuksi, että työyhteisön ei tarvitse olla täydellinen (kaiketi mahdotonta) vaan sen tulisi olla riittävän terve. Yhteisössä vallitsee työrauha, jossa on mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Jokainen tietää oman ja muiden roolin, saa tukea tarvittaessa (luottamus ja avoimuus) sekä ongelmat ratkotaan niiden ilmetessä. Työyhteisöllä on toimivat pelisäännöt ja rajat. Jokaisen on mukava tulla töihin ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Johto keskittyy työilmapiiriin, mutta ennen kaikkea jokainen yksilö tekee toimia hyvän ilmapiriin eteen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!