Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työkirja

Kirjoitettu 26.02.15
Esseen kirjoittaja: Jake Vitikainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työkirja - työelämän vallankumouksen perusteet
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtamisen koulutusohjelmassa, jota tällä hetkellä käyn (PORHOSSA) tuli esille kirja, joka monen mielestä antaa paljon käytännön vinkkejä sekä työkaluja johtamisen ja työelämän ongelmiin. Näin ollen päätin siis lainata kirjan, sillä mielestäni kaipasin apuja tähän aiheeseen. Kirjan nimi on siis: ”Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet ” – Kirjoittajina Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin onnekas, että kuulin tästä kirjasta. Tiimilläni Osuuskunta Bisneralla ja varsinkin minulla itselläni on tuntunut olevan ongelmia ajankäytön kanssa. Tuntuu, että on kamalan paljon tekemistä mutta mitään ei oikein saa aikasiksi. Onneksi siis luin tämän kirjan, joka avasi vähän uusia näkökulmia ja ajattelutapoja.

”Meidän on globaalissa maailmassa menestyäksemme opittava ajattelemaan rohkeammin, tuotava luovuus takaisin luovuuteen.” – Thomas Friedman

Jotta ylläolevaan salaperäiseen lauseeseen päästään, niin kirjaa lainatakseni meidän on opittava parantamaan ajattelumme laatua. Meidän on oltava luovempia, rohkeampia, omaperäisempiä ja oivaltavampia. Jotta tämä voisi onnistua, se vaatii meiltä mielenrauhaa, aikaa, keskittymistä ja priorisointia sekä olennaisen tunnistamista. Siinäpä lista, joihin asioihin kaipaan työkaluja, niin itselleni kuin tiimilleni, jotta pääsisimme antamaan kaiken itsestämme irti ja käyttämään koko potentiaaliamme.

Kirjassa keskitytään pääasiassa kahteen työkaluun. Ensimmäisen työkalun nimi on 925- timantti, jossa keskitytään lähinnä työyhteisön toimintatapojen ja kulttuurin muuttamiseen toimivampaan suuntaan. Seuraavana siis timantin pääkolahdukset.

Ensimmäinen pohdinnan ja mielestäni tiimissäni muutosta kaipaava aihe oli ajan mittaamisen vallankumous. Eli, että lopetettaisiin orjallinen ”kellotyöskentely”, jossa ajatellaan, että ahkerimmat työntekijän painavat duunia pitkää päivää. Eikö tärkeintä kuitenkin ole se lopputulos, joka syntyy? Mielestäni tiiminikin täytyy ottaa ajattelun muutos niin, että mittaammekin ajankäytön sijaan aikaansaamista. Olen itsekin ajatellut orjallisesti 8-16 työpäivää, enkä ollenkaan, että entäpäs jos saankin tehtyä päivän tavoitteeni paria tuntia aikaisemmin, niin enkö voisi lähteä vaikka punttisalille sitten aikaisemmin. Kuten kirjassa puhutaan, niin olennaista ei ole se, kuinka paljon aikaa asioiden tekemiseen kuluu, vaan se mikä on lopputulos. Tiimini on pitänyt hyvin kiinni yhdessä sovitusta käytännöstä, että näemme toimistolla joka aamu sovittuna aikana. Se on mielestäni tärkeää, jotta tiedämme missä kukin menee ja mitkä ovat päivän tavoitteet. Ja tuohan se myös tiimihenkeä mielestäni lisää, koska on mukava nähdä toisia melkeinpä joka aamu. Mutta entäpäs sitten kun on painanut hyvin duunia, niin miksi turhaan kuluttaa aikaa toimistolla. Eikö silloin voisi lähteä esimerkiksi aikaisemmin kotiin? Tai aamutapaamisen jälkeen lähteä vaikka kahvilaan jos päivän tavoitteet täyttää kuitenkin? Siinä mielestäni on meille keskustelun aihetta.

Toinen juttu oli 925-timantin mukaan hyvän työkulttuurin viisi keskeistä osa-aluetta:

 

MERKITYS: Koostuu neljästä osa-alueesta –> Missio, visio, arvot ja arvostus. Missio ja visio ovat kirjan mukaan parhaimmillaan todella yksinkertainen ja innostava kaksikko. Visio tarkoittaa lyhyesti suuntaa, johon olemme menossa. Missio taas syytä, miksi olemme sinne menossa. Eli parhaimmillaan tiedämme, mitä kohti olemme menossa ja miksi. Riittää, että suunta on selvä ja syy merkittävä. Mielestäni Osuuskuntani Bisneran visio on tarpeeksi selvä mutta epäselvä, jotta saamme siitä suunnan, mutta olen huomannut, että missiomme ei välttämättä olekkaan kaikille aivan kristallinkirkasta. Joten se aihe täytyy ottaa keskustelun aiheeksi seuraavassa kuukausipalaverissamme.

Arvot kohta kirjassa antoi myös mietinnän aihetta, sillä emme ole mielestäni tarpeeksi keskustelleet tiimiyrityksemme arvoista. Kuten kirjassa puhutaan, jokaisella yrityksellä on olemassa arvot, vaikkei niistä olisi puhuttu sanaakaan. Sillä oikeat yrityksen arvot ovat näkymättömiä, kirjoittamattomia sääntöjä, miten yrityksessä tietyissä tilanteissa oikeasti toimitaan. Näin ollen siis meillekin on muotoutunut arvot, jotka meidän täytyy vain tunnistaa ja vahvistaa niitä, jotka tuntuvat aidoilta ja tärkeiltä mielestämme.

Arvostus eli nimenomaan ulkopuolelta tuleva arvostus/arvostelu. Silloin kun yritystä arvostetaan, kaikki haluavat olla siellä töissä ja on heistä hienoa, mutta entäs sitten, kun on vaikeaa. Tärkeää on kirjan mukaan silloin luoda yritykselle suurempi merkitys, tilapäinen missio. Sillä silloin ulkoinen paine kasvaa, joten täytyy pystyä luomaan isompi tarkoitus. Tämä täytyy jatkossa muistaa jos ja kun kohtaamme isompia haasteita, sillä kirjassa mainitaan, silloin on mahdollisuus lisätä yrityksen merkitystä ja yhteisöllisyyttä.

 

ROOLIT: Hyvä rooli on selkeän tehtävänkuvauksen ja hyvin määriteltyjen tavoitteiden yhdistelmä. Jos tämä onnistuu, niin ihminen pystyy priorisoimaan ja keskittymään olennaiseen. Tämä on asia, joka pisti pohtimaan tiimimme rooleja lähinnä projektien kohdalla. Olemmekin sitä joittenkin tiimini jäsenten kanssa pohtineet, sillä tällä hetkellä tuntuu, että jokainen on mukana ainakin jollain tavalla vähän jokaisessa projektissa. Tästä ehkä johtuu, että monella on tunne siitä että pitäisi venyä joka suuntaan.

 

TYÖTAVAT: Työpäivämme koostuvat lähinnä vuosien varrella syntyneistä työtavoista. Kuten kirjassa mainitaan, työtapojen kehittäminen alkaa huonojen tapojen tunnistamisesta ja niiden korvaamisesta järkevämmillä. Tämä asia on tiimissäni mielestäni ihan suhteellisen hyvin hallussa, sillä huomaamme nopeasti ja keskustelemme siitä tehokkaasti, mikäli joku tavastamme ei toimikkaan.

 

ILO: Työtä tekemällä tuleva ilo on mielestäni tärkeää. Se, että meillä on hauskaa samalla kun saavutamme jotain meille tärkeää, on tiimihenkemme kannalta elintärkeää. Samalla myös uskon, että kun saamme yhdessä tekemisen ilon meihin jokaiseen, niin se näkyy myös bisneksissä. Olen entisenä jääkiekkoilijana huomannut juuri tämän työntekemisen ilon. Silloin kun oli yhdessä hauskaa, niin työntekokin maistui mukavammalle ja saimme aikaan parempia tuloksia.

ELÄMÄ: Kuten kirjassa mainitaan, nykyään työn ja arjen erottaminen on ajatustyötä tekevälle ihmiselle käytännössä mahdotonta. Tämä on ollut ehkä tiimilleni välillä vaikeaa, sillä jotkut haluavat painaa duunia iltamyöhään ja osa haluaisi neljältä tiputtaa hanskat. Aionkin jo aikaisemmin mainitsemillani keinoilla ehdottaa, että joustaisimme työaikojamme ja siirtyisimme tuloksen seuraamiseen. Tämä jättäisi jokaiselle mahdollisuuden siihen, että jokainen pääsisi tavoittelemaan kirjankin mainitsemaa hyvää elämää. Tässä yhdistyy työ, arki ja lepo hyvässä tasapainossa.

 

Toinen kirjan työkalu eli 1234- portaat. Tämä oli mielestäni erittäin hyvä ja mielenkiintoinen työkalu, jonka tarkoituksena on tuoda helpotusta työviikkojen ja työtehtävien hallintaan. Aikomuksena onkin ottaa se ainakin osittain käyttöön omaan jokapäiväiseen toimintaani, sekä miksei myös saada kyseinen työkalu käyttöön myös muille tiimiyrittäjä tovereilleni. Tässä seuraavana siis pääopit.

Ensimmäinen porras: Pidä yksi keskeinen kysymys mielessäsi ja ajattele sitä sopivissa kohdissa aina aika-ajoin. Tämä on tärkeää, sillä oivallus vaatii yleensä aikaa. Tämän olen jo tietämättäni ottanut käytäntöön, sillä olen omissa ajatuksissani pitänyt mielessäni koko ajan ajatuksen, että mitä tekisimme tiimimme kanssa kesällä. Olen pyöritellyt ideoitamme ja yrittänyt löytää jokaisesta mieleen tulleesta oivalluksesta mahdollisuutta kesäprojektiin.

Toinen porras: Tyhjennä rästitehtäviä mielestäsi heti listalle kun sellainen tulee ja siirrä siitä aina joka viikko kalenteriin ilmestyville tyhjille koloille jokin listalla oleva rästihomma ja tee se. Tätä kutsutaan kaksiportaiseksi tyhjennyssuunnitelmalle eli kahdeksi poistoksi. Aion ottaa ainakin kokeiluun tämän portaan, sillä rästihommista tuntuu ainakin osa unohtuvan.

Kolmas porras: Tämä porras oli minulle paras kolahdus, sillä olen ottanut tämän jo heti käytäntöön kun tästä luin. Eli kolmen priorisoinnin työviikko ja päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka aamu teen itselleni kalenteriin kolme tärkeintä asiaa, jotka aion tehdä sinä päivänä. Sitten kun olen ne kyseiset kolme asiaa tehtyä, olen päivään tyytyväinen. Viikkosuunnittelu tasolla en ole vielä ehtinyt ottaa käytäntöön, mutta aikeissa se on.

Neljäs porras: Työpäivän ”neljän tunnin sääntö”, joka tarkoittaa sitä, että työpäivässä olisi tärkeä huolehtia neljän tunnin tehokkaasta proaktiivisesta työskentelystä ilman ulkoisia ärsykkeitä. Kuten kirjassa mainitaan, osa työpäivästä menee väkisinkin kaikenlaiseen muuhun touhuiluun ja se on ihan normaalia. Mutta jos onnistuu keskittymään sen neljä tuntia päivässä, on valtava mahdollisuus saada olotila, jolloin tuntuu, että hittolainen kylläpäs oli hyvä päivä.

 

Kaiken kaikkiaan kirja oli mielestäni loistava, sillä sain mielenkiintoisia vinkkejä, työkaluja sekä toisenlaista lähestymistapaa ajankäyttöön, joka minunkin mieltäni on askartanut. Bonuksena oli vielä kirjan loppuosaan kirjattu 50 konkreettista ideaa erilaisista malleista työelämään. Sieltä otin itselleni ylös muutamia työkaluja, joita aion kokeilla käytännössä tiimini kanssa. Suosittelen kirjaa kaikille, joilla tuntuu olevan ajankäytön kanssa tekemistä.

 

Jake Vitikainen

Osuuskunta Bisnera

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!