Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työkirja

Kirjoitettu 02.03.15
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 3
Kirja: Työkirja Työelämän Vallankumouksen Perusteet
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen - Pekka Pohjakallio
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

Työkirja, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Seuraavaksi kerron teille tarinan Pekasta ja hänen ongelmistaan työelämässä. Tarina on rakennettu työelämää tutkineen 924-hankkeesta ilmenneistä ongelmista. Pekka herää erittäin vaivalloisesti maanantaiaamuna. Unisuus saattaa johtua edellisenä iltana nautitusta rasvaisesta pizzasta ja elokuvasta joka loppui vasta 2 jälkeen. Eikä Pekka ole ollut koskaan mikään aamuvirkku. Aamupala jää väliin kun tulee kiire pääkonttorille joka on tunnin ajomatkan päässä. Aamu alkaa perinteisellä palaverilla. Pekka ei ole tutustunut esityslistaan. Kokouksessa ei kuitenkaan käydä mitään kauhean oleellista. Kokoukset ovat siitä hyviä hetkiä että niissä ehtii käydä läpi sähköposteja, ja tämä ei ole mikään ongelma koska kaikkihan niin tekevät. Kahvitunnilla Pekka huokailee että sähköpostilaatikossa on 1000 lukematonta postia. Kollega naurahtaa ja toteaa ettei tuo ole vielä mitään, hänellä on 2000 lukematonta viestiä. Avokonttorissa on kauhea melu ja Pekasta tuntuu ettei hän saa mitään tehtyä jatkuvien häiriöiden ja keskeytysten takia. Työt venyvät ja maanantain stressi alkaa painaa miestä maahan. Yhtäkkiä kylmä hiki hiipii Pekan niskaan kun hän muistaa että puolen tunnin päästä pitäisi olla hakemasta lasta tarhasta ja viedä toinen lapsi lätkä harkkoihin. Illalla Pekka on niin turhautunut ja väsynyt työpäivästä ettei jaksa tehdä mitään. Televisio auki ja aivot narikkaan. Seuraavat 5 tuntia Isi leikkii vihannesta.

 


Muutos?

Pekan tarina on ehkä yliammuttu mutta tarinan ongelmat ovat kaikki todellisia ja vaativat ratkaisuja. Tarve tiedostetaan mutta sille ei välttämättä osata tehdä mitään työyhteisössä. Kaikenlaisiin kokeiluihin suhtaudutaan yleensä hiukan tragikoomisella asenteella “Eikai taas”, tai nihkeästi “Tuntuu hankalalta”. Nykyajassa ei olla vielä oikein tajuttu miten tietotyötä kannattaisi tehdä. Ei oikein ymmärretä että minkälaisia vapauksia pystytään tietotyöntekijälle myöntää ilman että tulokset laskevat. Päinvastoin hyvin hoidettuna muutos voi luoda tuloksellisemman lopputuloksen. Minua ei tällä hetkellä kiinosta muiden yritysten ongelmat. Tiimiakatemialla monet näistä perinteisistä ongelmista on ratkaistu luovilla tavoilla. Mutta aina löytyy kehittämisen kohteita. Oppivassa organisaatiossa on kyse siitä että järjestelmät ja käytännöt muuttuvat tarpeen mukaan. Muutos ei todellakaan ole uhka se on loistava mahdollisuus.

 


Yhteisöllisyys

Ideaosuuksunta Inton työyhteisö on hyvin vapaa. Meillä ei ole muuta pakollista läsnäoloaikaa kuin treenti 4h kaksi kertaa viikossa. Koska tiimiläiset ovat hyvin itseohjautuneita ja motivoituneita ei ole tarvetta valvoa että käykö ihmiset työpaikalla. Tiimiakatemialaisella motivaatio on yleensä niin korkealla että tarpeelliset hommat ja enemmän tulee tehtyä ilman minkäänlaista velvoitetta työajasta. Tämä luo kuitenkin ongelman tiimiliiderin näkökulmasta. Miten johtaa tiimiä jos näkee tiimiläisiä vain 8 tuntia viikossa aikana joilla on kohtalaisen tarkka agenda. Johtaminenkaan ei oikeastaan ole se perimmäinen ongelma. Isompi ongelma on että minulla ei ole mahdollisuuksia jutella meidän tiimiläisten kanssa. En ole perillä siitä mitä kaikki puuhailee eivätkä kaikki tiedä mitä toiset tiimissä puuhailevat. Tiimimme toimii toisten tuntemisen avulla. Kun tiedetään mitä toiselle kuuluu, saatetaan keksiä yhteisiä intressejä ja sitä kautta uusia projekteja.

Ratkaisuksi olen miettinyt toimistotyölle pyhitettyä päivää. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä että jokaisella on takaraivossa tai kalenterissa että esimerkiksi tiistaina pyritään olemaan toimistolla. Jos olet sopimassa asiakaskäyntejä pyri välttämään tiistaita. Agendaa ei ole. Kaikki saavat tehdä ihan mitä ikinä näkevät tarpeelliseksi sillä hetkellä. Voi lukea kirjaa, hoitaa projektia, soitella asiakaskäyntejä, tai vain jutella ihmisten kanssa. Kun olemme läsnä toimistolla voimme jutella keskenään, vaikka emme tekisikään samoja juttuja. Mutta tämä olisi enintään yksi päivä viikossa. Muuten kyseinen rajoittaisi toimimisen vapautta liikaa.

Itseohjautuvuus

 

Koulussa ollaan totuttu siihen että sinun työpanostasi epäillään. Joka päivä läksyt tarkistetaa ja läsnäolo on pakollista. Sama pätee työelämään. Monissa yrityksissä on vieläkin voimassa kellokortit. Emme saa luottamusta osaksemme. Omituista on se että rupeamme käyttäytymään juuri niin kuin meidän epäillään käyttäytyvän. Läksyjä ei tehdä ja koulusta lintsataan. Kokouksiin ei keskitytä ja aina kun pomon silmä välttää pelataan shakkia facebookissa. Tiimiakatemialla saa vastuun omasta tekemisestä. Silloin ei olekkaan enään järkevää jättää hommia tekemättä. Ensinnäkin itse on vapaus tehdä asioita, jotka tuntuvat fiksuilta ja hommat voi tehdä omalla tyylillä, lopputulos on tärkein. On itse luonut tavoitteet niin niihin on helpompi suhtautua vakavasti. Tällaisen positiivisen luottamuksen ilmapiirin mielestäni pystyy luomaan missä tahansa organisaatiossa. Se vaatii hiukan työtä mutta lopputulos voi olla todella positiivinen.

Tiimiakatemialla käytetään oppimisopimusta itseohjautumisen työkaluna. Oppimisopimuksessa sunnittelet itse omat työsi ja tavoitteesi. Sen jälkeen sopimus esitellään tiimille. Tiimin palautteen avulla on helppo kehittää sopimusta parempaan suuntaan. Sopimus on tehty omat intressit ja oma hyöty mielessä niin siitä on turha ryhtyä lintsaamaan.

 

Merkitys yhteiselle tekemiselle

 

Oppimisopimus auttaa löytämään yksilön tekemiselle merkityksen joten tilanne ei ole missään nimessä huono. Mutta olemme oppimassa tiimityöskentelyä ja olisi hyvä jos löytäisimme merkityksen yhteiselle tekemiselle. Visio ja missio ovat yleisiä työkaluja auttamaan ymmärtämään mihin yhteisö on menossa. Vision löytäminen olisi Intolle todella tärkeä steppi eteenpäin. Kirjassa visiosta puhuttiin selkokielisenä ja aidosti työyhteisöä peilaavaa. Liian usein visio on isoja hienoja sivistyssanoja, jotka eivät herätä edes niiden kirjoittajissa mitään tunteita. Siksi olisi tärkeää pystyä olemaan aito ja rehellinen itselleen kun kehitellään Inton visiota. Kirjan määrittelemä visio on myös tarkoitus olla niin selkokielinen että lapsikin voisi sen ymmärtää. Esimerkkinä Disneyn visio “To make people happy.” tai Niken rehellinen “to crush Adidas”. Tämänkaltaiset visiot ovat selkokielisiä ja tarkoittavat jotain. Pelkään että kun me rupeamme kehittämään visiota, lopputulos on jotain seuraavan tapaista. Toimimme asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti kohti menestystä. Asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja menestys ovat enemmän reunaehtoja kuin hohtava määränpää, jota kohti tiimin on hyvä kurkottaa.

 


Ajanhallinta

 

Tämä kirja sai taas minut ymmärtämään kuinka tärkeätä on itsensä johtaminen, tai tässä tapauksessa enemmänkin ajan hallinta. Puolen vuoden suunnitelma, viikkosuunnitelma ja päiväsuunnitelma ovat asioita, jotka todellakin pitäisi saada tavaksi. Siksi aionkin ruveta suunnittelemaan työntekoani ahkerasti. Ensimmäiseksi teen uudestaan unelmataulukon, johon luettelen unelmieni hinnat ja lasken kuinka paljon ne maksavat. Seuraavaksi on hyvä suunnitella konkreettisia steppejä mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisin lähemmäs tavoitteita. Viikotavoitteiden luominen olisi hyvä tapa myös. Sunnuntaina käydä läpi seuraavan viikon kommervenkit. Päivätasolla homma voi olla melko yksityiskohtaista, mutta aikaa päivän suunnittelemiseen ei tarvitse käyttää kuin ehkä 5 minuuttia ja silti lopputulos saattaa tuottaa jopa triplasti paremman työtehon.

Myyntiprojekti

Myyntiprojektin ensimmäinen vaihe tulee kestämään niin pitkään kunnes olen saanut myytyä yhden synnytyksen. Ennen sitä minä voin vain kehittää tuotetta ja kehlata myynnin suossa ja yrittää etsiä jotain keinoa millä tuote myydään. Vasta kun olen saanut yhden tuotteen myytä voin ruveta kehittämään myyntipolkua. 0% prosentin työtehoa on mahdotonta nostaa kertoimilla ylöspäin. Siksi ihmettelen että misen jo myy synnytystä, koska tämä sisällä riehuva tarve saada myytyä yksi synnytys riehuu sisälläni niin kauan kunnes olen saanut ensimmäisen synnytyksen myytyä. Miksen myisi sitä jo heti ensi viikolla?

 

Yhteeneveto
Työkirja oli hyvä. Mitään yhtä taikakaavaa kirjasta ei löytynyt, mutta se ei ollutkaan kirjan idea. Päinvastoin kirja on pullollaan lukuisia hyviä pienempiä ajatuksia ja työkaluja, joita oli mukava poimia ja pohtia pitkin kirjan lukemiseen käyttämääni aikaa. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada joten pistän kokeiluun muutaman idean jotka yllä mainitsen.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!