Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työmotivaation kasvatusta

Kirjoitettu 05.12.16
Esseen kirjoittaja: Neea-Eveliina Mäkinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: The puzzle of innovation (Ted talk)
Kirjan kirjoittaja: Daniel Pink
Kategoriat: 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 9.01. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pink piti puheen työntekijöiden motivoimisesta ja siitä, miten se on vieläkin niin vaikea toteuttaa suurimmassa osassa yrityksistä. On tieteellisesti testattu, että perinteinen keppiä tai porkkanaa -metodi ei enää nyky-yhteiskunnassa toimi, mutta silti liikemiehet käyttävät sitä. Miksi?

Porkkanat eli rahalliset palkinnot hurjista työsuorituksista toimivat vain, jos säännöt ovat selvät ja tavoite on kristallin kirkas, mutta kuinka monessa yrityksessä työtehtävät ovat tällaisia? Ei juuri missään. Lisäksi rahalla motivoiminen kaventaa meidän työfokustamme pelkästään päämäärään, ilman mitään muuta sen ympärillä. Tämä aiheuttaa mielikuvituksen, ideoiden ja innovatiivisuuden katoamista kaikelta siltä väliltä, mikä on alun ja tavoitteen välissä. Tästä syystä rahalliset motivaattorit yleensä huonontavat suoritusta, elleivät jopa pilaa sitä.

Pink oli kehittänyt tähän toimivan kolmiportaisen organisointiteorian, jolla työntekijät saataisiin motivoituneemmiksi. Näitä kolmea aluetta tukemalla saataisiin kaikki mahdollinen potentiaali ulos työntekijöistä. Nämä kolme aluetta ovat:

Autonomia – Ihmisen on vapaampi hengittää, käyttää aivojaan ja kokeilla, kun hän saa ns. itse olla itsensä pomo.

Määräysvalta – Oma määräysvalta siitä, kuinka, miten ja missä hän toimii. Tämä luo vapauden tunnetta, sekä luonnollista tarvetta tuoda vastinetta luottamukselle.

Tarkoitus – Nähdä ja kokea oman työn tarkoitus työpaikalle ja sen kehitykselle. Jokaisella on tarve tuntea arvostusta ja varsinkin työpaikalla, kun sen eteen tehdään töitä. Yhteinen päämäärä ja tarkoitus aiheuttavat positiivista ryhmäpainetta ja luo kannustavamman ympäristön.

Allekirjoitan kyllä kaiken, mitä tuo hauska mies lavalla sanoi, samalla koen, että olen täysin oikeassa paikassa opiskellessani Tiimiakatemialla, paikassa, jossa toteutetaan kerrankin sitä tutkitusti ”oikeaa tapaa”. Paikassa, jossa hyödynnetään kaikki mahdollinen itselähtöisen motivaation tuoma potentiaali. Mutta kuitenkin Tiimiakatemialla on vuosittain useita tästä opiskelutavasta poisjättäytyviä opiskelijoita. Tämä seikka kyseenalaistaa paljon tuota ”vapauden anto luo motivaatiota ja ohjaa parempiin suorituksiin” -teoriaa, sillä aina löytyy ihmisiä, joita liika vapaus ahdistaa ja lannistaa, eikä tosiaan aja parempiin työsuorituksiin. Siksi koenkin, että motivoinnin superoiminen tulisi testata ja määritellä työalan mukaan. Ehkä joissain paikoissa keppi ja porkkana toimivat vain yksinkertaisesti paremmin, kuin toisissa. Tai sitten ns. luonnollinen valinta aiheuttaa, joidenkin toimialojen tehokuuden ja palkitsemiskulttuurin, sillä ei vapaa työskentely vain sovi kaikille.

Joskus myös ympäristö muovaa tekijänsä. Tätä saa todistaa paljon Tiimiakatemialla. Lähtökohtaisesti kaikilla on kyllä hyvin samanlaiset motiivit oppimiseen ja oppimismalliin. Luonteeltaankin suurin osa on avoimia ja kovia tekemään töitä yhdessä. Kuitenkin ne hiljaisemmatkin ja ne hieman ujommatkin, jotka ovat kolme ja puoli vuotta kestäneet ryskeessä mukana, ovat hioutuneet hyvin paljon enemmän massan mukaisiksi. Eli miten tämä liittyy motivaatioon? Kaikkeen voi oppia jos haluaa ja jos on oikeita ihmisiä tukemassa. Ympäristö tukee toimintaa ja ohjaa sinne sopivaan driveen. Näin mielestäni motivaatio kasvaa.

 

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!