Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Uhkia on kaikkialla

Kirjoitettu 23.10.19
Esseen kirjoittaja: Johanna Torkkel
Kirjapisteet: 2
Kirja: Uhkakuvat
Kirjan kirjoittaja: Jaakko Iloniemen ja Jarno Limnéll
Kategoriat: 9.02. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jaakko Iloniemen ja Jarno Limnéllin kirja Uhkakuvat (2018) kertoo pääosin Suomeen kohdistuvista mahdollisista uhista. Kirjassa käydään myös läpi menneisyyden uhkaavia tilanteita ja miten niistä on selvitty. Uhka aiheuttaa huolta ja jokainen määrittelee itse asiat uhiksi. Jokaisen omaan määrittelyyn vaikuttaa kulttuurinen tausta, elämäntilanne, tietoisuus, tiedon lähteet, sivistyksen taso ja varautuminen uhkiin. Uhiksi mielletyt asiat heikentävät turvallisuuden tunnetta, kun pelätään, että epämieluisa, pelottava tai vahingollinen asia toteutuu. On olemassa myös hyviä uhkia. Ne näyttäytyvät positiivisina ja hyödyllisinä uhkina. Hyviä uhkia voivat olla sellaiset uhat, jotka yhdistävät kansakuntaa. Myös varautuminen uhkaan saattaa tehdä uhasta hyvän, jolloin sen vaikutusten oletetaan olevan pieniä tai jäävän kokonaan pois. Uhat myös lisää turvallisuusalalle liiketoimintaa ja töitä, sillä ihmiset ostavat kalliita turvallisuutta lisääviä palveluja. Tällaiset yritykset voivat kylläkin haitallisesti luoda tarpeetonta pelon ja turvattomuuden tunnetta, jotta saavat ihmiset ostamaan palvelujaan. Uhkakuva taas on uhista tehtyjä arvioita, eli miten varaudutaan uhkaaviin tilanteisiin.

Suomessa olevia uhkia ovat demokratia, maahanmuutto, teknologia ja yhteishenki. Demokratia eli kansanvalta on huono hallintamalli, sillä se ei vastaa nykyaikaa. On olemassa vanhoja puolueita, jotka toimivat edelleen samanlailla kuin perustettaessakin. Turvallisuuteen kohdistuvia päätöksiä ei tehdä paljoa eduskunnassa, vaikka pienillä päätöksillä olisikin suuri merkitys. Kansanäänestys ja vetoomus ovat aloitteita, jotka eivät velvoita eduskuntaa minkäänlaisiin toimiin. Myös äänestystuloksia pystytään manipuloimaan, jolloin kansan todellinen mielipide ei tule näkyviin. Manipulointi voi olla sitä, että äänestystulosta on peukaloitu. Se voi olla myös huomaamatonta, jossa ihmisistä kerätään netissä tietoa. Sitten heille kohdennetaan markkinointia niin, että he muuttavat mielipidettään. Myös mediassa pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteeseen, joka saattaa koitua vakavaksikin ongelmaksi, kuten Natsi-Saksan aikakaudella.

Maahanmuutto onkin vaikea uhka, sillä haluamme myöntää turvapaikan pois sodan jaloista, mutta pelätään hallitsematonta maahanmuuttoa. Se saattaa romahduttaa hyvinvointivaltion ja horjuttaa kulttuuria. Myös terrorismia pelätään. Emme kumminkaan halua käännyttää maahanmuuttajia pois ja jättää heitä oman onnensa nojaan. Maahanmuuttajat eivät ole pelkästään pakolaisia, vaan myös sotilaita ja työnperässä muuttaneita löytyy.

Koska maailma muuttuu nopeasti, myös teknologiasta on tullut nopeasti sekä mahdollisuus että uhkakuva. Teknologian avulla pystymme vaikuttamaan sekä turvallisuuden että turvattomuuden tunteeseen. Pystymme valvomaan turvallisuutta erilaisten laitteiden avulla, mutta samaan aikaan hakkerit voivat päästä jostakin läpi. Teknologia on mullistanut ihmiselämän, yritystoiminnan ja yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden täysin. Teknologia on kehittynyt parissa kymmenessä vuodessa hurjasti ja se kehittyy kehittymistään edelleen. Nykyään teknologia on kaikkialla, joten aivan kaikkeen ei voi varautua. Teknologia on hyvin haavoittuvainen ja hyväksikäytettävä, jolloin riskiksi tulee kuljettaa myrkkyjä tai pommeja kauko-ohjattavilla laitteilla. Se on kumminkin nykypäivää, joten tällaisiin laitteisiin pitää kehitellä hyvät turvamekanismit. Myös dataa kerätään joka paikasta, joten kysymykseksi tulee, miten arkaluontoiset tiedot säilytetään. Ne eivät saa joutua vääriin käsiin, mutta teknologian avulla ne on helpompi pitää salassa kuin paperit. Myös internetin kaatuessa täytyy olla suunnitelma sekä yksilöiden että yhteiskuntien näkökulmasta. Monet asiat ovat nykypäivänä riippuvaisia internetistä, joten moni yritystoiminta kaatuisi täysin, jos netti kaatuisi.

Yhteishenki on tänä päivänä hyvin tärkeää työelämässä. Se parantaa tulosta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteishenkeen pystytään vaikuttamaan psykologisesti. Sekä yksilöön että laajaan yleisöön kohdistettu tarkoituksellinen eripuran luominen huonontaa yhteishenkeä. Vaikuttaminen kohdistuu usein arkipäivään, sillä kukaan ei halua, että normaali arki muuttuu valtavasti tai turvallisuus vaarantuu. Psykologisen vaikuttamisen tavoitteena on muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja saada tekemään tai olla tekemättä jotain. Vaikuttaminen tapahtuu usein siteeraamalla korkea-arvoisia ihmisiä väärin, media korostaa pakotteiden vastaisia mielipiteitä, sisäisistä ongelmista kerrotaan ulos tai vääristetään asioita. Suomalaiset kumminkin tutkimuksen mukaan luottavat turvallisuusviranomaisiin lähes täydellisesti.

Ihmiset eivät aina piittaa uhista. Esimerkiksi paljon ihmisiä asuu alueilla, joilla on luonnonkatastrofeja. Niitä ei pystytä estämään, mutta kriisitilanteita varten on toimintasuunnitelmat. Eikö ole tyhmää jäädä tällaisille alueille? He vaarantavat sekä oman että muiden elämän ja monia ihmisiä kuoleekin katastrofeihin vuosittain. Mediassa sitten surkutellaan, kun monet ovat menettäneet kotinsa ja osa jopa henkensä. Se on heidän omaa syytään, kun ovat jääneet näille alueille. Tietenkin katastrofialueita on paljon maailmassa, sillä maapallolla on paljon mannerlaattojen saumakohtia. Jos kaikilta näiltä alueilta ihmiset pakkautuisivat sisemmäksi, ei tila riittäisi kaikille. Tästä syystä varmasti näillä alueilla asuu paljon ihmisiä. Silti on vielä paljon tilaa kauempana saumakohdista, joten miksi niitä alueita ei hyödynnetä? Ne ovat varmasti jollakin tapaa vaikeita alueita asuttavaksi esimerkiksi kylmyyden tai maanpinnan muotojen takia. Ihmiset ovat kumminkin sopeutuneet asumaan lähes missä vain. Grönlannissa on hyvin kylmää ympäri vuoden, mutta Indonesiassa taas kuumaa ja kosteaa. Filippiineillä saattaa kuuman kesäpäivän päättyessä sataa jopa lunta, niin lämpötilan täytyy olla laskenut hurjasti ja nopeasti. Uskoisin, että ihmiset sopeutuisivat asumaan niin vuoristoissa kuin napa-alueillakin, jos ne vain ovat turvallisia paikkoja.

Ihmiset eivät osaa niinkään pelätä internettiä. He uskovat, että siellä on todella hyvät mekanismit hakkereiden varalle. Silti eri paikkoihin hyökätään jatkuvasti ja omiakin tietoja saatetaan kalastella. Vaikka tämä kävisi ilmi, ei ihmiset osaa pelätä hakkereita. He uskovat, että tietovuotoaukko korjataan eikä siitä enää päästä läpi. Tämä ei kumminkaan pidä paikkaansa, vaan hakkerit etsivät seuraavan reitin tietojen saamiseksi. Tietovuoto ei ole leikin asia, sillä joillakin tiedoilla hakkerit voivat saada paljon rahaa itselleen tai jopa henkilöllisyyksiä. Näiden avulla he voivat itse elää herroiksi ja laittaa uhrit pitkään sekä vaivalloiseen suohon.

Internet voi myös kaatua. Sitä ei ole vielä tapahtunut ainakaan maailmanlaajuisesti, mutta ei se mahdotontakaan ole. Jos koko internet kaatuisi, ihmiset ensin suuttuisivat. Heidän elämänsä on hyvin paljon sosiaalisessa mediassa ja työnsä nettialustoilla. Yksilöt pystyisivät edelleen juttelemaan puheluiden ja tekstiviestien välityksellä toisilleen, joten heille netin kaatumisesta ei olisi niin isoa haittaa. Heidän vapaa-aikansa vain muuttuisi sosiaalisemmaksi ja luovemmaksi. Tiedonhakuun ihmisten täytyisi opetella uudelleen. Tieto tulisi kirjoista, ystäviltä tai ammattilaisilta. Ei enää Googletettaisi vaivoja ja pelättäisi vakavia sairauksia. Jos pitäisi mennä lääkäriin, ei luultavasti löydettäisi puhelinnumeroa sinne, sillä enää ei ole puhelinluetteloita. Täytyisi siis nähdä enemmän vaivaa ja kävellä suoraan lääkäriin. Ihmisistä on tullut laiskoja netin takia. Sieltä löytyy liian helposti tieto ja ei jakseta keskittyä pitkään yhteen ongelmaan. Joutuisimme myös ottamaan vanhoja tapoja uudelleen käyttöön, kuten juuri puhelinluettelon, sillä emme löytäisi kaikkea enää netistä. Menisimme siis kehityksessä taaksepäin, jos netti kaatuisi kokonaan maailmasta.

Yritysten kohdalla netin kaatuminen olisi vakavampi ongelma. Liiketoiminta tapahtuu usein netissä. Aikojen varaus, tuotteiden tilaus ja tavaran vuokraus tapahtuu joko osittain tai kokonaan netissä monissa yrityksissä. Joillakin nettikaupoilla ei ole ollenkaan kivijalkaliikettä, vaan kaikki liiketoiminta tapahtuu netissä. Netin kaatuminen siis vaikeuttaisi tai jopa estäisi jotkin liiketoiminnat. Yritystenkin kohdalla kehitys menisi taaksepäin ja jouduttaisiin hoitamaan varaukset puhelimella, mainokset lehdissä ja televisioissa sekä itse liiketoiminta kivijalkaliikkeissä. Monilla yrityksillä on myös tärkeitä tietoja netissä. Esimerkiksi lääkäreiden potilaskertomukset löytyvät sähköisinä sekä budjetit ja muut tärkeät liiketoiminnan aputoiminnot ovat luultavasti netissä. Nämä joutuisi tekemään uudelleen. Esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelumallit jäisivät myös käyttämättä ja muuttuisivat varmasti uudelleen suunnittelussa. Monet yritykset kumminkin ottavat varmuuskopioita tärkeistä tiedostoista, joten pelkän netin kaatumisen yhteydessä pystyisi luultavasti vielä omalta koneelta etsimään tärkeät tiedostot.

Maailmassa on paljon erilasia ihmisiä, joten uhkiakin syntyy. Kaikkea ei kumminkaan saa pelätä, sillä muuten joutuu elämään koko elämänsä pelossa. Uhkiin täytyy kumminkin osata varautua ja mitä laajempaa ihmisjoukkoa se koskee, sitä tarkemmat toimintatavat täytyy laatia uhkaavissa tilanteissa. Jokaisen täytyy myös oppia medialukutaito, sillä tieteellisistä artikkeleista kulttuuriuutisiin toimittajat saattavat vääristellä asioita. Myös tietoturva pitää ottaa huomioon, sillä netissä kaikki on helpompaa viedä. Kannattaakin miettiä, millaisilla sivuilla käy ja mitä tietoja mihinkin antaa. Muuten saattaa joutua vaikeuksiin joko rahallisesti tai henkilökohtaisesti. Joka paikassa yritetään vaikuttaa ihmisten mieleen mitä ihmeellisemmillä keinoilla. Kannattaa siis olla varuillaan, mihin luottaa.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!