Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Unelma kannattelee

Kirjoitettu 02.04.13
Esseen kirjoittaja: Marika Nukarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pääroolissa johtaja -Kaunokirjallisuuden näkökulmia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Joseph L. Badaracco Jr.
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Joseph L. Badaraccon päällimmäinen kysymys kirjaa kirjoittaessaan oli ”Voiko kaunokirjallisuus opettaa jotain johtajuudesta?” Uskoin jo entuudestaan, että kirjoista oppii paljon erilaisista henkilöistä, moraalikäsityksistä ja ajatuksenjuoksusta, vaikka en kovin kummoinen lukija olekaan. Taas oli todettava, että kun vaan osaa tarkastella asiaa oikealla tavalla, kaunokirjallisuudesta tai oikeastaan mistä vain kirjallisuuden alasta voi oppia, myös asioita johtajuudesta. Badaracco käsittelee kirjassaan erilaisia johtajuustilanteita erilaisten tarinoiden ja kahdeksan kysymyksen kautta:

  • Onko minulla hyvä unelma?
  • Miten joustava moraalikoodistoni on?
  • Onko minulla ravistelevia roolimalleja?
  • Välitänkö todella?
  • Olenko valmis ottamaan vastuuta?
  • Pystynkö vastustamaan menestyksen imua?
  • Miten hyvin yhdistän periaatteet ja käytönnön?
  • Mikä on järkevää pohdintaa?

Itse paneudun näistä vain muutamaan kysymykseen ja heijastelen omia kokemuksiani sekä uskomuksiani Badaraccon tulkintoihin, sekä käytän apunani kirjassa käytettyjä tarinoita.

 

Onko sinulla hyvä unelma?

Tärkeintä omasta mielestäni on, että omaa hyvän unelman, sillä väkisin puurtaminen tuntuu todennäköisesti hyvin haasteelliselta ja puuduttavalta. Badaracco kuvailee hyvää unelmaa johtajalle ratkaisevan tärkeäksi sisäiseksi voimavaraksi ja sitä se onkin. Oman jutun etsiminen on yksi Tiimiakatemian hohteista. Tai pikemmin visio siitä, että löytää oman juttuna. Hyvässä uskossa jaksaa jonkin aikaa tehdä jopa kaikenlaista ei-mielekästä, koska samalla pystyy asettamaan rajoja ja suuntaviivoja omalle unelmalleen, toisinaan poissulkemisen taktiikalla. Jos jatkuvasti päätyy hommiin, joista ei vaan innostu, ei edes pinnistämällä, niin tajuaa lopulta olevansa väärässä paikassa ja vaihtaa suosista toisaalle. Kutsukoot muut sitä vaikka sanomalla: “paska tippuu rattaista”, itse kuvailisin sitä mieluummin: “jokaisella on oma paikkansa ja kaikkien paikka ei ole yrittäjänä.” Ilman itselle oikeanlaista unelmaa menestyvän liiketoiminnan johtaminen on lähes mahdotonsa. David Lilienthal, Tennesee Valley Authorityn voimalaitosohjelman johtaja, kuvaili johtajuutta seuraavanlaisesti: “Yritysjohtajan elämä on laaja-alaisin, vaativin ja aivan varmasti kokonaisvaltaisin ja monivivahteisin ihmisen toiminnan alueista.” Hänen uskomuksensa mukaan päämääränä on: “johtaa ja saada liikkeelle ja nostattaa esiin muiden ihmisten piilevät kyvyt ja unelmat.” Toisten kykyjä ja unelmia on vaikea saada esille, jos ei itsekään omaa unelmaa. Voisin siis tiivistää, että jos omaa ylevän ja toteutuskelpoisen itselle ominaisen unelman, sen eteen haluaa tehdä töitä. Omalla esimerkillään pystyy innostamaan muita omien polkujensa etsimisessä.

Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema -näytelmässä kauppamatkustaja Willy Loman uurastaa päivästä toiseen kiertelemällä kylästä kylään yrittäen saada tavaraa myydyksi. Hänen kollegansa kahmivat parempia provisioita kuin hän vähemmillä ponnisteluilla, mutta hän jatkaa vaikeukista huolimatta, sillä hän unelmoi rahakkaasta läpimurrosta ja hän haluaa olla pojilleen roolimallina. Willy oli paljon taitavampi nikkarina kuin myyntimiehenä. Virheellinen unelma ja kyvyttömyys johdatti Willyn lopulta itsemurhaan. En missään nimessä sano, että “väärä unelma” tappaa, mutta se kuluttaa hurjasti sisäisiä voimavaroja, joita tarvitsee ollakseen johtaja. Tästä syystä omaa unelmaansa kannattaa etsiä rauhassa ja kokeilla. Jos oikeaksi uskottu unelma ei tunnu oikealta, kannattaa käyttää energiansa uuden kehittämiseen.

En pysty kertomaan tarkemmin siitä, onko oma unelmani “se oikea”, sillä en ole vielä varma omasta jutustani. Tällä hetkellä olen pop up- myymälän projektipäällikkönä ja ainakin vielä tekeminen on niin miellyttävää ja inspiroivaa, että sitä tekee mielellänsä illaltaisin, viikonloppuisin ja lomalla. Olin jopa syntymäpäivänäni (pitkänäperjantaina) töissä innoissani ja kujersin ja hymyilin innostuksesta. Olen myös valmis opiskelemaan aikaisemmin mielestäni vastenmielisiltä tuntuneet kirjanpitoon liittyvät asiat ja laskemaan myyntitavoitteita ja varastojen arvoja, koska haluan pop up Pilkkeen menestyvän. Eikö se ole välittämistä?

 

Välitätkö todella?

Fitzgeraldin Viimeinen ruhtinas-romaanissa kerrotaan Monroe Stahr-nimisestä poikkeuksellisen menestyvästä liikemiehestä, joka kärsii vaikeasta sydänviasta. Lääkärin kehoituksista huolimatta hän paiskii töitä kuin viimeistä päivää, kirjaimellisesti. Miksi hän ei voi vähentää työntekoaan edes henkensä takia? Koska Stahr on valmis ottamaan riskin voidakseen elää haluamallaan tavalla, työskennellen. Hän rakastaa työtään ja ymmärtää, että reistailevan kunnon asettamat haasteet ovat osa hänen elämäänsä ja häntä ohjaavia unelmia. Kuten aikaisemmin mainitsin Lilienthalin sanoneen, että yritysjohtajan elämä on laaja-alaisin, vaativin ja kokonaisvaltaisin ja monivivahteisin ihmisen toiminnan alueista, niin se myös antaa paljon. Ja juuri sen kasvattavan ja “antavan” puolen vuoksi se päätyy monissa tapauksissa elämän keskiöksi.  Itse tuskin päädyn siihen pisteeseen ja hyvä niin, mutta eikö olisikin hienoa, että olisi löytänyt juuri sen mitä todella sisimmässään haluaa tehdä ja sen vuoksi olisi valmis vaikka kuolemaan? Sen ei tarvitse olla työ, se voi olla myös harrastus tai vaikka väri. Haluaisit vain uppoutua siihen muusta välittämättä. Stahrin kaltaisella sisäisellä voimalla saa helposti heräteltyä esiin muidenkin unelmat. Vähintäänkin kaipuun omansa löytämiseen.

Pitää kuitenkin huomata ero työnarkomanian ja täydellisen unelman välillä. Jos teet töitä luvattoman paljon siksi, että toivot jonkun kehuvan sinua ahkeraksi ja pääsisit etenemään urallasi rahakkaampaan virkaan, et ole unelman jäljillä. Jos teet töitä, koska nautit siitä ja haluat saada aikaiseksi jotakin suurta ja itselle ja muille merkityksellistä, onneksi olkoon! Elät unelmaasi tai ainakin olet todella lähellä sen saavuttamista.

 

Lopuksi vielä yksi kysymys:

Oletko valmis ottamaan vastuun valinnoistasi, silläkin riskillä että epäonnistut?

Jos vastaat kyllä, onneksi olkoon vielä kerran. Jos kysymys herättää huolestuttavaa pakokauhua, kannattaa mistä tämä johtuu. Oletko sittenkään oikea henkilö oikeassa paikassa? Yllättävää sinänsä: itse en ole valmis laittamaan päätäni vadille ihan mistä tahansa.

Marika Nukarinen

Osuuskunta Millio

0403557238

marika@millio.fi

 

 

 

 

 

Tagit: , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!