Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Unelmahommissa

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Työ on yksi harrastuksista

Optimistinen tapa ajatella työtä harrastuksena liittyy siihen, että olen löytänyt aina ne työn hyvät puolet. Ihmisten kanssa työskentely on ehdottomasti paras osa jokaista työpäivää ja -tehtävää. Olen onnistunut siinä, minkä kanssa toiset saattavat painia eläkeikään saakka – mitä mä haluan tehdä? Ura kauneudenhoidon parissa on ollut alusta alkaen itsestään selvää. Luova työ, esteettisyys ja vuorovaikutus ihmisten kanssa. Vielä kun yhtälöön lisää musiikin (sen kun napauttaa aamulla mieleisen Spotify -listan) ja mielekkään ympäristön (kun sen on itse rakentanut). Onni on myös työkaverit, joita olen myös ollut itse valitsemassa.

Sopivasti haastetta työhön tuo toiminnan kehittäminen, trendien seuraaminen, kouluttautuminen uusiin palveluihin sekä numeroiden ymmärtäminen ja hallinta. Vaihtelua asiakastyöhön tuovat myös markkinointi ja asiakashankinnan erilaiset keinot sekä johtamisen elementtien pohtiminen yhteisen menestyksen saavuttamiseksi. Yrittäjänä määrään itse oman työtahdin – vaikka se usein ajautuukin siihen, ettei työ ja vapaa-aikaa kauheasti erottele. Sujuvasti vastailen viesteihin, konsultoin ja varaan aikoja myös vapaapäivinä, -iltoina ja loma-aikoina. Usein ”toimistotyöt” jäävät illoille, kun lähden hoitolalta kotiin. Elämäntapa on ollut tähän saakka itselleni sopiva.

Turha kuitenkin kuvitella, että mikään työ olisi pelkkää ruusuilla tanssimista. Välillä kiireellisiä hoidettavia asioita asiakkaiden välillä on niin paljon, ettei ehdi syömään. Kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, ei mikään ole kiveen hakattua; asiakaskin voi olla myöhässä tai huonolla tuulella. Työ on todellisuudessa tarkkaa aikatauluttamista, vaikka asiakkaalle työ näyttäisikin ”lungilta”. Asiakkaaseen käytettävä aika on määritelty minuutilleen, että työ säilyy kannattavana. Sesongit ovat erityisen kiireisiä ja auta armias, jos silloin sairastuu! Kun päivät ovat täynnä aamusta iltaan, seuraavat vapaat ajat ihan oikeasti menevät kolmen viikon päähän. Silloin ei kunnian kukko laula. Mikä näkö vain säilyy tallella, mennään sairaspäivätkin töissä buranan voimalla. Hyvällä tuurilla hajoaa vielä hoitotuoli, oleellinen tuote on unohtunut tilauksesta tai toimitus myöhästynyt tai ultraäänilaite on epähuomiossa jäänyt lavuaariin ja simahtanut. Näitä asioita asiakas ei kuitenkaan saa milloinkaan aistia.

Unelmatyömatriisi

Eletään vuoden toiseksi viimeistä viikkoa. Luet nyt Tiimiakatemian viimeistä esseetäni. Olen nauttinut ajasta Tiimiakatemialla kovasti. Toimintaympäristö on turvallinen yrittämiseen ja verkosto on laaja. Mutta vielä on yksi asia, jota jään kaipaamaan; tehtävien vaihtuvuus ja päivien erilaisuus. Vaikka äskettäinen listani hoitolapuolen toimenkuvista ei jäänyt järin suppeaksi, toivon, että jatkossakin saisin työskennellä useampien ja keskenään erilaisten projektien parissa.

Satu Rämö ja Hanne Valtari ovat kirjoittaneet kirjan Unelmahommissa. Kirjan sivut täyttyvät omaa mielenmalliani puhuttelevilla ajatuksilla.

Kirjaa selaillessani törmäsin tuttuun kuvaan.

Tiimiakatemian ykkösvuoteni valkku Essi ohjasi kuvan avulla meitä tekemisen pariin. Nelikentän avulla varmistetaan bisneksen kannattavuus, mutta ohjataan myös pohtimaan itselle mielekkäitä työtehtäviä ja tekijöitä. Tyytyväisyys työhön on mielestäni onnellisen elämän edellytyksiä. Kun elämä tai työ sisältää niitä supermielekkäitä (ja parhaimmillaan myös rahakkaita) tehtäviä, sitä kestää välillä myös ne ei niin mielekkäät tai ei niin rahakkaat välttämättömyydet.

Jos kuva ei avaudu, alla lyhyt koonti.

Lypsylehmä

  • Kauppa käy ja rahaa tulee, mutta vähän tylsää tehdä.

Koira

  • Ei makseta juuri mitään, ikävä tehdä.

Tähti

  • Työ, jota on kiva tehdä ja josta myös maksetaan kelpo palkkio.

Kysymysmerkki

  • Työ, jota on mukava tehdä, mutta josta ei ainakaan vielä tule tuottoa. Mutta ajan kanssa, ehkäpä prosessia kehittämällä se voisi olla potentiaalia nousta vielä tähdeksi?

Omat kysymysmerkkini – miten valjastan omat vahvuuteni työelämään?

Unelmatyömatriisi on ajankohtaista kaivella taas esiin elämänmuutoksen kynnyksellä, kun akatemiavuodet ovat jäämässä taaksepäin. Rikkaus on se, miten monia juttuja olen ehtinyt kokeilemaan vuosien varrella. Kokemukset ovat opettaneet paljon ja toisinaan on syytä pysähtyä miettimään, mikä on itselleni se oikea suunta. Vaikka unelmatyö olisi tällä hetkellä jokin, se ei tarkoita, ettäkö sama tunne säilyisi vaikkapa vielä kymmenen vuotta.

Arvot

Mitä enemmän vuosia tulee mittariin, sitä voimakkaammin haluan toimia omien arvojeni mukaisesti. Kun tuotteen ja palvelun arvot vastaavat omiani, innostun siitä yleensä tosi kovasti. Innostus välittyy myös asiakkaalle. Kun arvot kohtaavat omiani, olen valmis antamaan työlle 110% edistääkseni sitä. Sosiaalisuuteni mielletään usein vahvuudeksi myyntityössä ja näin se varmasti onkin – kunhan olen itse innostunut.

Mikäli en kuitenkaan koe tuotetta tai palvelua omakseni tai en pysty olemaan varma sen laadusta, ei myyntikään ole mieluista. Akatemia-aikana järjestimme tapahtumaa Menkkafestarit. Lähdin mukaan silkasta uteliaisuudesta, olihan se tiimimme ensimmäisiä isompia projekteja. Tapahtuman pikkuhiljaa rakentuessa alkoi kuitenkin kalvamaan tunne, ettei sanoma välttämättä vastaa omia periaatteitani. En esimerkiksi ollut itse tapahtuman kohderyhmää. Ensimmäinen tapahtuma saatiinkin toteutettua ja olin osa ydinporukkaa. Kun Menkkafestarien toista tulemista suunniteltiin, jouduin ilmaisemaan, että työ ottaa enemmän kuin antaa. Tuntui vapauttavalta hyväksyä se, että on ok toimia omien arvojen mukaisella tavalla, ei muiden unelmia toteuttaakseen.

Omia arvoja onkin syytä tarkastella aika ajoin. Tällä hetkellä arvoistani yksi suurimpia on perinteisesti terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä niiden edistäminen. Tärkeitä ovat myös itselleni läheiset ihmiset, ystävät ja tukiverkko. Kärjessä on myös vapauden tunne, jota saan reissaamisesta ja erilaisista työtehtävistä, mutta myös mahdollisuudesta tehdä itselleni mielekkäitä asioita päivittäin, esimerkiksi urheilla itselleni mielekkäällä tavalla ja silloin tällöin herätä ilman kellonsoittoa. Yrittäjyys merkitsee itselleni vapautta. Siksipä se on tällä hetkellä yksi arvoistani, jota mielelläni edistän omalla tekemiselläni.

Sosiaalisuus ja kohtaamiset

Olen parhaimmillani ihmisten kanssa. Kohtaamiset niin uusien ihmisten, kuin vanhojen tuttujen kanssa sujuu itseltäni vaivattomasti ja ne antavat energiaa. Uteliaisuuteni erilaisia ihmisiä kohtaan välittyy jo nopeissa keskusteluissa. Luontainen kasvomuistini auttaa tässä asiassa ehdottomasti. Vaikka kohtaamisia olisi sata päivässä, samat kasvot nähdessäni rekisteröin henkilön jo tutuksi ja eleeni ja ihmeeni ovat entistäkin tuttavallisemmat. Messupäiviä odotan sosiaalisuuteni vuoksia aina innolla. Promotyöt menevät ehdottomasti siis jatkoon, sillä ne tuovat viikkoihini erilaisuutta. Asiakasyrityksen ollessa tyytyväinen, myös palkkaus on kohdillaan.

Taustani vuoksi ymmärrän ensikohtaamisen merkityksen sekä myös sen, miten sisällä yrityksen toiminnassa promoottorinkin on syytä olla. Kiinnostukseni erilaisia toimialoja kohtaan, liiketoimintaosaamiseni, niiden yhtäläisyyksien ja erojen etsiminen ja ymmärtäminen sekä olemassa olevan tiedon soveltaminen erilaisiin liiketoimintamalleihin tuntuu kiehtovalta. Koen promotyön mahdollistavan erilaisten yritystoimien haistelun. Pääsen sisälle yritykseen ja kenties jossakin vaiheessa, jos joku tuntuu todella mukaansatempaavalta, voin tarjoutua auttamaan oman osaamiseni muissakin puitteissa. Ken tietää, vaikka tulevaisuudessa löytäisin niin potentiaalisia kokonaisuuksia, että voisin ryhtyä vaikka osakkaaksi.

Markkinointi ja visuaalisuus

Sosiaalinen ihminen on monesti myös empaattinen ja kykeneväinen näkemään asiat myös toisen ihmisen kannalta. Asiakkaan saappaisiin astumista vaatii myös monet markkinointitoimenpiteet. Liitän markkinoinnin voimakkaasti osaksi asiakkaan kulkemaa polkua ja asiakaskokemusta. Markkinointia luodessa on mahdollisuus käyttää myös luontaista visuaalista silmää. Markkinoinnin ja brändin suunnittelu sisältää sopivasti asiakkaan polun miettimistä, tunteiden välittämistä sekä visuaalisen kokonaisuuden luomista.

Tähän saakka työni markkinoinnin saralla on näkynyt eniten kauneushoitolan puolella. Matkani on vielä täysin alussa ja tavoitteeni onkin kehittyä markkinoinnin saralla edelleen ja panostaa vielä suuremmin digipuoleen.

Suunnitelmani on seuraavanlainen. Verkostojeni avulla sekä itse opiskellen kehityn paremmaksi markkinoinnin osaajaksi. Sovellan oppimaani kauneushoitolaan, jatkuvasti mitaten ja kehittäen. Yksinkertaiset sisällöntuotannon perusteet koen jo hallitsevani.

Ja PAM! Riittävien näyttöjen jälkeen isken kauneushoitoloihin ja kampaamoihin. Yksinyrittäjillä ei ole aikaa kerätä osaamista hallitakseen markkinointia paremmin. Vaikka paikan päällä kivijalassa materiaalit olisivat kunnossa, saattavat mielikuvia herättävät somekanavat, verkkosivut tai uutiskirjeet olla täysin retuperällä, eivätkä hengi ollenkaan samaa tunnelmaa kuin itse liike henkisi. Koen, että tuntemus alasta, tuotteista ja palveluista, on itselläni vankalla pohjalla. Tiedän myös, että jos kuka tahansa myyntimies tulisi luokseni ja tarjoisi apua, sanoisin, että ”et tunne alaa, et voi auttaa”. Haluni auttaa kilpailijoita menestymään herättää yhteisöllisyyttä alalla, jossa monet tarpovat ihan yksin. Uskon, että toimintani herättää luottamusta myös omaa liiketoimintaani kohtaan.

Pitkäaikainen kokemukseni alalla on synnyttänyt laajan verkoston, tunnen suurimmat kaupungin toimijat. Voisin esimerkiksi järjestää markkinointi-illan, jossa opetan perusteet ja samalla myyn omaa osaamistani. Koen, että muiden menestys ei ole itseltäni pois. Sen sijaan selkeämpi brändääminen esimerkiksi juuri kauneushoitoloiden välillä auttaa asiakkaita löytämään ja päättämään paremmin juuri itselleen sopivasta palvelusta ja hoitokokonaisuudesta. Joskus toiminnan kehittämiseksi tarvitaan ulkopuolisen näkemystä.

Työ markkinoinnin parissa tuo myös sopivasti kaipaamaani arvojen mukaista vapautta. Parasta olisi työ, joka tulee kyllä tehdyksi, muttei katso aikaa eikä paikkaa.

Näillä eväillä lähden kohti uutta vuosikymmentä ja uutta vaihetta elämässäni. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuodet Tiimiakatemialla ovat saaneet itseni tuntemaan, että pystyn kyllä mihin tahansa, kunhan itse uskon omaan tekemiseeni.

Muistelemalla unelmatyömatriisia minut valtaa taas onnellisuudentunne siitä, että vuosien uurastuksen jälkeen kauneushoitolani on juurikin se tähti nelikentässäni. Pääasiassa työ tuottaa minulle iloa ja taloudellista turvaa. Se mahdollistaa muiden aihioiden kehittämisen pikkuhiljaa kannattavammaksi. Olen iloinen, suuntani on täysin oikea.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!