Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Upeaa työtä

Kirjoitettu 29.09.19
Esseen kirjoittaja: Sara Vikki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Upeaa työtä
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Noniin. Aloitetaanpas ensin sillä, että mitä oikeastaan tarkoittaakaan upea työ. Monille upea työ on korkeapalkkaista tai sen avulla voi päästä kuuluisaksi. Upea työ voi olla sellainen, jossa pääsee parantamaan maailmaa tai auttamaan ihmisiä. Upea työ voi myöskin tarkoittaa korkeaa asemaa tai se voi olla yksinkertaisesti sellainen kuin vanhempasi ovat sen asettaneet sinulle. Niin monta erilaista tapaa, kuin ihmistäkin, on arvioida se, mikä tekee työstä upeaa. Silti hieman säälittää ne toimistohiiret, jotka puurtavat vain suurten ansioiden perässä, mutta illalla itkevät itsensä uneen, kun tuntuu ettei elämällä ole tarkoitusta. Työ ei tunnu merkitykselliseltä ja rahakaan ei oikeasti itsessään tuota onnea. Jokainen päivä toimistolla tuntuu ikuisuudelta ja vanha seinäkellokin raksuttaa liian kovaan ääneen.

Kuten Lauri Järvilehtokin toteaa kirjassaan: ”Ostat hienot vaatteet ja auton voidaksesi käydä paskassa työssä, jotta voisit maksaa hienot vaatteet ja auton.” Vietämme suurimman osan elämästämme töiden parissa. Ainakin yhteiskunnan mielestä meidän pitäisi. Miksi siis tehdä työtä, jos se tuntuu pakkopullalta tai jos se on ”ihan ok”, muttei ole juurikaan merkitystä tekisitkö mieluummin sitä, vai makaisit huoneesi lattialla koko päivän. Raha tutkitustikin motivoi vai pienen hetken, joten siihen ei ainakaan ole luottamista. Ei tietenkään ole väärin, jos pitää toimistotyöstä tai työstä, jossa on korkea palkka. Pointtina on kuitenkin se, että se on mielekästä ja sellaista, josta kokee saavansa jotain lisäarvoa. Itse en esimerkiksi viihtyisi ollenkaan toimistossa lukuja pyöritellen (vanhan seinäkellon raksuttaessa voimakkaasti taustalla). Sen sijaan yritän keskittyä löytämään sellaisia asioista, joiden tekeminen tuntuu tarpeeksi mielenkiintoiselta ja haastavalta, kuten valokuvaus tai innovointi. En ole kuitenkaan aivan varma mitä (työ)elämältäni haluan, mutta tännehän sitä on tultu ottamaan selvää.

Jokaiselle pitäisi tulla itsestäänselvyytenä se, että upea työ on mielekästä. Se on sellaista, joka pitää mielenkiinnon yllä ja sellainen, johon mielellään on valmis menemään. Noh, tähän sopivana esimerkkinä ehkä huono, mutta kerronpa sen kuitenkin. Vaikkapa tiimin treenit tulisivat olla sellaiset, että aamulla herätessä ei joutuisi kiroamaan omaa olemassa oloaan ja myöhemmin kurkistaa nyrpeällä naamalla treenitilan ovesta. Sen sijaan niiden pitäisi olla sellaiset, että kaikki mielellään saapuvat paikalle ajallaan, valmiina tarttumaan päivän haasteisiin. Tällaista kuuluisi olla myöskin upean työn. Mielekästä, innostavaa sekä tarpeeksi haastavaa, jotta mielenkiinto säilyy. Kuitenkaan aina kaikki ei mene eikä voikaan mennä kuin ruusuilla tanssien. Mielekkään työn hyvä puoli tässä on se, että se ei saa sinua luovuttamaan. Jos pidät työstäsi, sinun ei myöskään pitäisi heti kavahtaa pieniä vastoinkäymisiä tai haasteita – nehän tuovat vain uutta sisältöä työhösi.

 

“Huipputekijäksi voi tulla kuka tahansa, joka on valmis tekemään 10 000 tuntia tavoitteen eteen.”

 

Yllä oleva sitaatti pitää varmasti paikkansa. Suurempana kysymyksenä kuitenkin herää kuinka löydän itselleni kutsumuksen? Kuinka löytää työ, joka tuo intohimoa, mutta samalla antaa maailmalle jotain, mitä se tarvitsee? Mikä saa jaksamaan harjoitella tuon 10 000 tuntia?

Maailma on täynnä mitä erilaisempia ammatteja. Monet niistä ovat sellaisia mistä emme ole koskaan kuulletkaan. Silti osa meistä tietää jo lapsena oman kutsumusammattinsa ja osa ei ole löytänyt sitä vielä eläkkeelle päästyään. Kuten Lauri Järvilehto kirjassaan kirjoittaa, omien mielenkiinnonkohteiden ja mieltymysten listaaminen on tärkeää oman kutsumuksensa löytämisessä. Tämä osiltaan tarkoittaa tiimissä sitä, että oppisopimus mietitään huolella ja jaetaan tiimin kesken. Tätä olemmekin tehneet jo tiimimme kesken, mikä mielestäni helpottaa jäsentelemään niin omia mielenkiinnonkohteita kuin myöskin antamaan vinkkejä muille, kuinka hyödyntää asioita, joista pitää tai joissa kokee olevansa hyvä.

Toinen merkittävä asia kutsumuksensa löytämisessä on erilaisten asioiden kokeileminen. Ainakin omalla kohdallani huomaan innostuvani asioista, joista en edes kuvitellut voivani innostua. Yhtenä esimerkkinä: suhtauduin aluksi negatiivisesti rakentamista kohtaan, mutta ajauduttuani raksalle töihin, aloinkin pitää siitä. Itse työ ei ollut kummoista, mutta oman työn tuloksen näkeminen ja vapaiden sääntöjen vallitessa työ alkoi tuntua mukavalta. Myöhemmin olen voinut hyödyntää raksalla oppimiani taitoja muualla. Tiimitoiminnan yksi merkittävä vahvuus onkin se, että on mahdollisuus lähteä kokeilemaan erilaisia asioita. Asioita, joista ei ole välttämättä ikinä kuullutkaan. Eikä siinä vielä kaikki! Erilaisten asioiden kokeilemisen lisäksi näistä asioista oppii vielä jotakin uutta. Ainakin silloin, kun on valmis oppimaan. Tässä tarkoitan sitä, että pitää oman mielensä avoimena uusille asioille ja on valmis ottamaan tietoa vastaan oikealla asenteella.

Seuraava steppi jokaiselle, joka ei ole vielä löytänyt kutsumustaan, olisi kutsumuskartan väsääminen. Tämä itsessään jo kuulosti niin hirvittävältä sanalta, joten aloittaminen tuntui aluksi hyvin kankealta. Tässä kannattaa hyödyntää ystävien ja tuttavien tuntemusta, heillä kuitenkin on uutta perspektiiviä taidoistasi, joita et ehkä ole edes huomannut. Kutsumuskartan voi esimerkiksi hyödyntää omaan oppimissopimukseensa, jolloin se yhdistyy omien tavoitteiden ja odotusten kanssa hyväksi kokonaisuudeksi.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!