Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaaralliset ideat

Kirjoitettu 06.03.18
Esseen kirjoittaja: Elina Tolppi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alf Rehnin vaaralliset ideat on kirja, joka tuli sattumalta vastaani kirjastossa. Mietin kaksi kertaa ennen kuin nappasin kirjan mukaani, sillä takakannen mukaan kirja on vihainen, ärsyttävä ja vastahankainen teos luovuudesta. Päätin kuitenkin napata kirjan mukaani, sillä se vaikutti tarpeeksi erilaiselta aiempiin lukemiini luovuuskirjoihin verrattuna. Välillä kirja tuntui toistelevan samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen. Sain kuitenkin kirjasta irti muutamia oppeja.

Alf Rehnin mukaan vaarallinen ajattelu käy läpi viisi eri vaihetta.

  1. Matkiminen. Matkiminen on meille luontaista ja teemme sitä paljon tiedostamatta edes sitä. Ennestään toimivia ideoita tulisi kehittää juuri päin vastaiseen suuntaan.
  2. Laajentaminen. Yleensä idean laajentaminen tapahtuu mukavuusalueella. Meidän tulisikin haastaa ajatteluamme enemmän.
  3. Provosoiminen. Rehnin mukaan keskeistä on haastaa se salainen laatikko, se viitekehys, joka pitää kurissa ajatteluamme. Tämä ei tarkoita samaa kuin olla luova, tämä on paljon radikaalimpaa.
  4. Uudelleen arviointi. Kyseenalaistaminen on erityisen tärkeää; ympäristöä on tulkittava uudella tavalla. Luovuuden kanssa tulisi tehdä töitä koko ajan.
  5. Vaarallinen ajattelu. Todellinen luovuus tarvitsee vastarintaa ja vihollisia. Vaarallinen ajattelu ravistelee, puistattaa sekä muuttaa maailmaa.

Hittoon aikuisuus!

Miksi lapset ovat luovia? Lapset ovat kaikkea sitä, mitä me aikuiset yritämme olla olematta. Lapsien ajattelu ei ole vielä niin rajoittunutta. Lapset ovat itsekeskeisiä, ahneita ja hienostelemattomia. He kyselevät paljon ja kyseenalaistavat asioita. Jos lapsi haluaa jotain, hän keksii keinon saada haluamansa eikä selittele halujansa tekosyillä. Ollaksemme luovia, meidän täytyykin mennä haaveinemme järkeilyjen ja tarveselitysten taakse. Meidän tulisi päästä lasten tasolle ja sanoa heipat liialliselle aikuisuudelle. Olen huomannut, että henkilöt, joilla on lapsia osaavat itsekin päästä lapsen tasolle ja ihmetellä asioita. Miten muuten tämä onnistuu kuin hankkimalla lapsia? Sen kun tietäisi.

Luovaa ajattelua estää omat ennakkoluulomme ja ällötyksemme. Rehnin mukaan omaa luovuuttaan voi kasvattaa tekemällä listan niistä 20 asiasta, joista pitää kaikista vähiten. Lista konkretisoi epämiellyttäviä asioita, jotka tuhoavat luovuuttasi. On tärkeää nähdä ne asiat paperilla, joita ei halua ajatella, jotka luovat rajoja ajatuksille ja ideoinnille. Luovuustyössä on kyse niiden asioiden kohtaamisesta, joista ei haluta puhua. Kohtaamalla asioita listastaan oma luovuus kasvaa. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta Alf Rehnin mukaan juuri näiden omien ällötysten kohtaaminen on sitä oikeaa luovuuden harjoittamista. Tämän listan voisi tehdä esimerkiksi juuri ennen synnytystä tai muuta vastaavaa ideointiprosessia. Uskon, että tekemällä listan oma ajattelu laajenisi eivätkä nämä 20 asiaa estäisi ideointia.

” Pidä huolta, että omaksut joka päivä jotain uutta, jotain odottamatonta, mitä et tiennyt aikaisemmin, mutta rajoittamatta millään lailla sitä, mistä tämän uuden tiedon hankit.” Luonnollisesti valitsen aina kirjat, dokumentit ja kaiken muun sen mukaan, mistä itse tykkään ja mikä on minulle jo osittain tuttua. Olisi kuitenkin tärkeää paneutua myös sellaisiin asioihin, jotka ovat meille täysin vieraita ja jotka eivät välttämättä edes kiinnosta meitä ollenkaan. Esimerkiksi matkalle voi ottaa mukaan tekniikka- ja autolehtiä naistenlehtien sijaan. Kuten oppimissopimukseenkin kirjasin, haluan lukea kirjoja joka kategoriasta. En halua jumiutua omiin mieltymyksiini.

Rehn kertoi myös, että saatamme joskus tuntea itsemme suorastaan nerokkaiksi, kun joudumme tekemään asioita deadlinen lähestyessä. En itse tykkää jättää asioita viime tinkaan vaan merkitsen tehtävät kalenteriin niin, että saan ne ajoissa valmiiksi. Tajusin kuitenkin, että yleensä parhaat ”tuotokset” ovat syntyneet paineen alla. Kun aivot joutuvat paineen alle, luovia ideoita alkaa syntyä. Kun aivot joutuvat etsimään ideoita yhtä syvemmältä ja yhä nopeammin, ajattelu ”laatikon ulkopuolelta” alkaa. Yleensä ensimmäisenä mieleen juolahtavat ideat ovat niitä tavallisimpia, jotka tulevat kaikilla mieleen. Mutta, kun ideoita pitää kehittää oikeasti paljon, aivot pääsevät ajatustyössä huomattavasti pidemmälle.

Uuden keksiminen vanhasta on myös uutta. Alf Rehn kehottaakin kopioimaan enemmän. Yleensä kopiointia pidetään paheksuttavana mutta usein se toimii hyvänä alustana luovuudelle. Rehn esittelee kirjassaan 7+1 -menetelmän, jonka avulla voimme oppia kopioimaan paremmin.

  1. Lakkaa häpeämästä ja salli itsesi kokeilla muiden ideoilla.
  2. Tutki, mikä toimii.
  3. Joskus täytyy vaihtaa kontekstia.
  4. Ellei yhden asian kopioiminen riitä, kopioi kaksi; luovuus on usein yhdistelemistä.
  5. Pienillä muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia.
  6. Ihmiset pitävät siitä, mitä he jo osaavat; kopioi käyttäytymistä, muuta sisältöä.
  7. Ota oppia jokaisesta kopiosta. Kopioimisessakin voi oppia paremmaksi paneutumalla siihen
  8. Ota oppia jokaisesta kopiosta.

”Luovuus ei synny aivoissa, vaan useampien aivojen välillä”. Moninaisuus koetaan luovuutta edistäväksi tekijäksi. En koe yksin olevani kovinkaan luova, mutta ideointi porukassa onkin jo huomattavasti helpompaa. Muiden ideoista saa inspiraatiota omaan ajatteluun ja toisten ideoihin voi lisätä jotain omaa. Meidän pitäisi treeneissä käydä enemmän projekteja läpi. Valitettavan usein ihastumme omiin ideoihimme emmekä huomaa niissä enää itse parannettavaa. Määrä synnyttää laatua. On suuri rikkaus, että tiimissämme on todella erilaisia ihmisiä, sillä yhdessä voimme kehitellä jotain sellaista mihin emme yksin pystyisi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!