Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaaralliset ideat

Kirjoitettu 28.05.16
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alf Rehnin Vaaralliset ideat on vastahankainen teos luovuudesta. Rehn pyrkii määrätietoisesti antamaan lukijalle erilaisen kuvan luovuudesta. Se ei ole helppoa ja hauskaa, tai mikäli on, se harvoin johtaa aitoon luomiseen. Olen aina pitänyt Alf Rehnin kirjoittamista artikkeleista, eikä kirjakaan pettänyt odotuksia. Rehnin kirjoitustyyli on mielestäni myös hieman vaarallinen ja lukijaa haastava. Luovuus on tällä hetkellä muodikasta ja kaikki haluavat osansa siitä. Tiimiakatemialla on jo melko pitkät perinteet luovuudesta ja innovoimisesta. Kuitenkin tuntuu, että mekin menemme liian usein omalla mukavuusalueellamme, eli emme huijaa laiskoja aivojamme tarpeeksi.

Kirjassa käydään läpi miten aitoa luovuutta voi lähestyä viiden askeleen mallilla;
Vaihe 1: Matkiminen
Vaihe 2.: Laajentaminen
Vaihe 3: Provosoiminen
Vaihe 4: Uudelleen arviointi
Vaihe 5: Vaarallinen ajattelu

Rehn kirjoitti kirjan, koska hänen mukaansa luovuuden kirjat eivät ole kehittyneet pahemmin sitten 1920-luvun. Vuonna 1926 Graham Wallace loi luovuudelle nelivaiheisen mallin; Preparation, Incubation, Illumination, Verification. Ja tämän kyseisen nelivaiheisen mallin jälkeen monet, monet luovuuden kirjat ovat keskittyneet samoihin asioihin tai ovat saaneet suuria vaikutteita siitä. Rehnin mielestä ongelma kirjoissa on kuitenkin se, että ne eivät ole luovia alkuunkaan.

Luovuushan usein rinnastetaan uuden luomiseen, johonkin mitä ei ole ennen nähty tai tehty. Se on kuitenkin hieman väärä ajattelumalli, sillä välillä riittää joidenkin asioiden yksinkertaistaminen. Esimerkiksi kirjassa kerrottiin videokameravalmistajasta, joka ei halunnut lähteä huippumallien kovaan kilpailuun mukaan. He kehittivät erittäin halvan ja yksinkertaisen mallin, josta tuli uudelle sukupolvelle myyntimenestys. Eli toiminnan yksinkertaistaminenkin on luovuutta.

Rehn kertoo usein kirjassaan, kuinka luovuuden ei kuulu olla hauskaa. Ymmärrän pointin, sillä niin kuin kaikessa muussakin tekemisessä, epämukavuusalue on se missä kehitytään. Meidän tulee oppia kyseenalaistamaan omia aivojamme, sillä nämä laiskimukset lähettävät meille vääriä signaaleja heti, kun kuulevat jotain uutta. Mikäli emme huijaa aivojamme epämukavuusalueelle, ei luovuutemme voi kehittyä. Ihmisillä on erittäin paljon olettamuksia ja tottumuksia, joista on työssä vain pakko päästä eroon.

Rehnin mukaan, mikäli haluaa päästä ulos luovuuden mukavuusalueelta, tulee tarttua luovuuden tabuihin ja ällöttäviin aiheisiin. Näin saa ensimmäiset askeleet vaarallisiin ideoihin. Ymmärrän, että yhteiskunnassa on monia asioita, mitä ei haluta ajatella, ja tämä jättää taaksensa monta hyvää bisnesideaa. Esimerkiksi digitalisaation vuoksi syntyi täysin uusi tarve maailmaan. jonkun tulee poistaa kuolleiden ihmisten facebook- ja sähköpostitilejä. Kuolema on kuitenkin tabu, joten siellä on tarvetta selvästi muullekin, kuin hautauspalveluille. Sama asia kaiken ällöttävän kanssa, sieltä voi kehittyä jotakin tarpeellista yhteiskunnalle. Rehn nostaa vahvasti myös esiin lapset. Lapset ovat aidosti luovia. He osaavat kyseenalaistaa kysymällä ”tyhmiä” ja he osaavat yhdistää asioita mitä ihmeellisimpiin yhteyksiin. Aikuisen tulisikin oppia menemään takaisin tänne lapsimaisen ”tyhmyyden” tasolle.

Kirjassa on havainto siitä, että usein ihmiset eivät halua rikkoa normia tai tabua ensimmäisenä. Siksi tämä jokin mieleen tullut luova ajatus saatetaankin tiputtaa pois ja odottaa, että joku muu toteuttaa sen. Omaperäinen idea ei kuitenkaan aina ole hyvä asia, sillä jos olet ideasi kanssa yksin, joudut myös toteuttamaan sen hyvin yksin. Teet ensimmäiset kartoitukset, virheet ja onnistumiset. Tämän jälkeen usein alalle nousee kilpailijoita, joiden on helppo kiertää jo sinun tekemäsi virheet. Kirjassa nostetaankin myös kopioimisen taito hyvin vahvasti esille. Benchmarkkaus on erittäin tärkeää luovuudelle ja luovimpien alojen ihmiset ovatkin kovia kopioimaan, esimerkiksi taidemaalarit.

Kirjan tärkein neuvo kuitenkin luovuudesta tulee Richard Bransonilta; Screw it, let´s do it.
Eli otetaan ideat vakavasti ja viedään ne rohkeasti eteenpäin.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!