Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaikuttajamarkkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mietin kun lainasin kirjan, että miten paljon minä näen tällä hetkellä vaikuttajamarkkinointia ja mikä minun mielikuvani on vaikuttajamarkkinoinnista tällä hetkellä? Heti ensimmäisenä tuli mieleen Instagram, jossa näen huomaamattomasti varmasti melkein päivittäin vaikuttajamarkkinointia ja samoin Youtubessa videoiden muodossa. Olen nähnyt vaikuttajamarkkinointia urheilupiireissä paljon ja minusta monet yhteistyöt näyttävät melko luonnollisille näin katsojana ajatellen. Yhteistyöt ovat esimerkiksi olleet Nocco-juomien kanssa, jotka tuovat piristystä päivään, mutta ovat samalla kalorittomia, joten toimivat hyvin myös urheilijoiden elämään. Minun mielipiteeni on ehdottomasti positiivinen vaikuttajamarkkinointia kohtaan, jos vaikuttaja on oikeasti sopiva tähän tehtävään ja markkinoitava tuote/palvelu liittyy aidosti hänen elämään. Toisaalta mieleeni ei juolahda näin nopeasti yhtään esimerkkiä huonosta tai mieleenpainuvasta vaikuttajamarkkinoinnista, joka olisi aiheuttanut negatiivista reaktiota. Vaikuttajamarkkinoinnilla pyritään pitämään brändi asiakkaan top-of-mindissa ja saada näin brändi säilymään relevanttina ja kiinnostavana. Valitsin tällä kertaa lukuvuoroon Misme Halosen ”Vaikuttajamarkkinointi”- kirjan ihan pelkästään mielenkiinnon vuoksi. Tämä kirja ei välttämättä edistä mitään omaa projektiani tällä hetkellä suuresti, mutta sain paljon uutta tietoa vaikuttajamarkkinoinnista ja uskon saavani myös omaan toimintaani tästä hyötyä.

Vaikuttajamarkkinoinnissa ei päde tuttu sanonta ”määrä korvaa laadun”, sillä tässä tapauksessa tilanne on toisinpäin. Laatu menee aina edelle, jolloin esimerkiksi markkinointi saadaan kohdennettua mahdollisimman hyvin kohderyhmälle ja sen tarpeisiin liittyen. Kirjasta nousi esille heti hyvä esimerkki seuraajamääristä, joiden ei aina tarvitse olla kymmeniä tuhansia toimiakseen. Esimerkissä oli käytetty leijalautailuun erikoistunutta yritystä, joka tarvitsee vaikuttajaa omalle yritykselle. Leijalautailua harrastaa Suomessa noin 2000 henkilöä. Tässä tapauksessa yrityksen ei kannata tavoitella yhteistyötä sellaisen henkilön kanssa, jolla on 50 000 seuraajaa, sillä se tuskin tuo niin paljon myyntiä näin erikoiseen harrastukseen. Toisin taas heidän kannattaa yrittää löytää joku henkilö, jota seuraa 500-1000 leijalautailijaa Suomessa, jolloin he tavoittavat hänen kauttaan 25-50% lajin harrastajista Suomessa. Eli tässä tapauksessa vaikuttajalla ei tarvitse olla kuin reilu tuhat seuraajaa ja yhteistyö voi olla todella mittavaa. Jenkeissä tehdyn tutkimuksen mukaan vaikuttajien ”sweet spot” on 10 000-100 000 seuraajan paikkeilla, jolloin heillä on paras yhdistelmä tavoittavuutta ja sitoutuneisuutta. On vaikea sanoa, mikä olisi Suomessa vastaava luku. Seuraajien käytös voi muuttua erilaiseksi 10 000- 20 000 seuraajan kohdalla tai sitten, jos olet tuttu julkkis, joka liittyy Instagramiin, niin voit saada 50 000 seuraajaa parissa päivässä. Näissä tilanteissa on parasta miettiä juuri aiemmin mainittua tavoittavuutta ja sitoutuneisuutta, jotka ovat tärkeitä pointteja onnistuneelle yhteistyölle.

 

Yritysten ei kannata myös sokaistua liikaa somen valtaan. Somen ulkopuolisia vaikuttajia on myös paljon ja näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi puhujatapahtumissa, paneelikeskusteluissa tai webinaareissa. Toki nämä voivat olla myös somen tukena tai sitten ihan omillaan. Mikä sitten olisi oikea kanava olla mukana ja mitä sisältöä sinne tuotetaan? Tämä kysymys on noussut myös meillä Tempossa esille jo muutamaan otteeseen. Kaikki innostuivat Instagramista alkuun, mutta onko meidän asiakkaat siellä. Ei ehkä ole, mutta se toimii hyvänä portfoliona, jos sitä päivittää aktiivisesti. Tällä hetkellä meidän Instagramissa ei tapahdu oikein mitään, eikä sen tekemiseen ole palavaa intoa kellään. Minusta se on hyvä olla silti tukena ja päivitellään sinne kun huvittaa, sillä ei sitä pakottamallakaan kannata tehdä. Facebook-tilikin meiltä löytyy, mutta julkaisua ei sinne olla vielä tehty, joten sekään ei oikein ole lähtenyt lentoon. Olemme enemmänkin hyödyntäneet Facebookia henkilökohtaisilla tileillämme ja se on toiminut tarvittavan hyvin tähän asti. Tällä hetkellä aktiivisin kanava ainakin minun arjessani Tempon osalta on vimeo, jonne lataamme tekemiämme videoita useasti kuukaudessa ja näin ollen se pysyy hyvin ajan tasalla. Nyt takaisin kirjan koppeihin kanavista ja sisällöistä. Kanavaa valitessa on hyvä miettiä, löytyykö kanavasta riittävä määrä potentiaalista kohderyhmää ja ovatko he vastaanottavaisia kyseisessä kanavassa. Uuden kanavan käyttöönotto vaatii kiinnostavaa ja säännöllistä sisältöä, joten päätöksiä uusiin kanaviin ei kannata tehdä pelkästään tekemisen ilosta. (Toisin kuin me teimme Facebookin kanssa). Yksi vaihtoehto tietenkin on ulkoistaa some suoraan esimerkiksi vaikuttajalle, jolloin siihen ei pala itseltä niin paljon aikaa. Vaikuttajalla on tässä tapauksessa vastuu miettiä, millaista kuvaa haluaa itsestään luoda yhteistöiden kautta. Aina ei välttämättä kannata kaikkia tarjouksia hyväksyä, vaikka siitä saisikin hyvän korvauksen. Haluaisitko olla pikavippifirman kasvot tai nettikasinon mainosheppu? Haluatko mainostaa epäterveellisiä elämäntapoja vai terveyttä edistäviä? On siis tärkeää miettiä, kuinka haluat ihmisten näkevän sinut ja mikä on sinun omille arvoillesi sopiva yhteistyö.

 

Vaikuttajamarkkinoinnilla on nykyään iso merkitys yrityksen myynnin kannalta, sillä esimerkiksi nettisivut ei ole enää nykyään se kanava, jossa heidän asiakkaansa viettävät aikaansa. Näin ollen on tärkeää olla esillä oikeissa kanavissa, joissa oman kohderyhmän asiakkaat myös ovat. Kirjassa nousi esiin Instagramin, Tiktokin jne olevan nykyajan versio tosi-tv:stä ja sen olen huomannut myös itsessäni. Nykyään tulee katsottuja paljon mieluummin Instagramista/Youtubesta sellaista sisältöä, joka kiinnostaa itseä ennemmin kuin että jaksaisin selailla telkkaria, jossa mainokset vievät ison osan ajasta ja ohjelmien sisältö ei välttämättä ole niin kiinnostavaa itselle. Lisäksi pystyn Youtuben ja Instagramin kautta seuraamaan kiinnostavia persoonia melkein liveajassa, jolloin sisältö on pääsääntöisesti melko tuoretta.

 

Vaikuttajamarkkinoinnin strategia syntyy yksinkertaisimmillaan vastaamalla neljään kysymykseen.

  1. Tavoitteet ja mittarit – Miksi tehdään ja mitä tavoitellaan.

Selkeät ja konkreettiset tavoitteet ovat avain tehokkaaseen ja tulokselliseen yhteistyöhön. Usein saatetaan kokeilla miten sattuu ja tulokset ovat sitten sen mukaisia myös.

  1. Kohderyhmä – Kenelle tehdään?

Ei pidä ajatella, että vaikuttajamarkkinoinnin pitäisi tavoittaa kaikki mahdolliset kohderyhmät, vaan tietty osa kohderyhmistä riittää myös. Esimerkiksi Youtuben kautta voidaan tavoittaa vaikuttajan avulla nuorempia ja jollain toisella markkinoinnin keinolla vanhempia asiakkaita.

  1. Viestit ja sisältö – Mitä tehdään?

Suunnittelu yhdessä vaikuttajan kanssa. Näin molemmat ovat samalla aaltopituudella tulevasta ja vaikuttaja myös saa yrityksestä selkeämmän kuvan ja yritys samalla tutustuu vaikuttajaan paremmin. Yhteistyö voi olla sisällöltään mitä vaan kuten esimerkiksi kuvia, videoita, blogeja tai juontokeikka tapahtumaan. Vaihtoehtoja on paljon, joten täytyy päättää mitä halutaan tehdä ja miten se tehdään. Näihin kysymyksiin varmasti saa ratkaisuja, kun miettii mitä yhteistyöltä pohjimmiltaan halutaan ja mihin markkinointia kohdennetaan.

  1. Kanavat – Missä yhteistyö näkyy?

Mistä asiakkaat etsivät palvelua tai tuotetta? Yhteistyötä ei kannata rajata pelkästään digitaaliseen ympäristöön, vaan on hyvä muistaa hyödyntää sitä myös muuten kuten perinteisempiin markkinointikeinoihin tai tapahtumiin. Tärkeintä on löytää se sopivin kanava itselleen.

+1 Suunnitelman päivitys ja jatkuva muokkaus

Mistä ja miten löytää omaan kohderyhmään puhuttelevia vaikuttajia? Tähän itselle nousi mieleen jo aiemmin mainittu Nocco. Juoman ideana tuoda piristystä päivään ja lisätä virkeyttä. Tuotteessa ei ole sokeria, joten se on suosittu urheilijoiden keskuudessa. Itse olen pelannut frisbeegolfia kohta kymmenen vuotta ja seuraan aktiivisesti Suomen parhaita frisbeegolfin pelaajia somessa. Pari kuukautta sitten Seppo Paju (Suomen top 5 pelaaja) alkoi yhteistyöhön Noccon kanssa, tuoden tuotetta esille paljon omassa somessaan ja videoissaan. Mikäs sen parempi keino tavoittaa useita tuhansia pelaajia, jotka haluavat parantaa omia tuloksia parantamalla omaa virkeystilaa kierroksella. Frisbeegolf on kasvanut valtavasti Suomessa ja kasvaa koko ajan lisää, joten ei ole mikään kovin tyhmä peliliike alkaa Pajun tasoisen pelaajan kanssa yhteistyöhön. Samaan kategoriaan menee myös useat suomalaiset jääkiekkoilijat, joiden kanssa Nocco tekee yhteistyötä. Näiden pelureiden kautta Nocco-juoma tavoittaa käsittämättömän määrän pelaajia, jotka haluavat piristystä terveellisessä muodossa. Uskoisin, että monet frisbeegolfin pelaajat tai kiekkoilijat kokeilevat näiden pohjalta tuotetta ja osa ostaa varmasti myös uudelleen, joten näin pystyy kohdentamaan uuteen kohderyhmään hyvin omaa tuotetta/palvelua. Itsekin olen ostanut juuri Pajun pohjalta Noccoa ja tehnyt sen useaan otteeseen, joten minuun ainakin toimi tämä vaikuttajamarkkinointi.

 

Miten vaikuttajamarkkinoinnin tuomia onnistumisia mitataan ja arvioidaan? Usein kaupallisissa yhteistöissä yritys saa vaikuttajalta tuloksia yhteistyön perusluvuista, kuten näyttökerroista, vietetystä ajasta, reagoinneista ja tykkäyksistä. Yrityksen työksi jää selvittää liiketoiminnalliset muutokset yhteistyön myötä. Tapahtuiko myynnissä joitain piikkejä tai paraniko brändin tunnettavuus? Tuloksia on hyvä analysoida yhdessä vaikuttajan kanssa ja käydä läpi myös parannusehdotuksia. Myyntiin hyvä mittari on verkkokaupoista tuttu alekoodi, jonka syötettäessä yritys näkee tilausten määrän ja saa tärkeää dataa yhteistyön kannattavuuteen liittyen. Kaikkea dataa tällä ei voida saada, koska jokainen ei välttämättä tee ostopäätöstään juuri saman viikon tai kampanjan aikana, mutta suuntaa antava mittari tämä kuitenkin on.

Vaikuttajia mietittäessä ei ole hyvä miettiä pelkästään seuraajamääriä, vaan tärkeämpää on juuri se kuinka hyvin tavoitetaan laadukkaita osumia asiakaspinnassa. Pelkkä laaja levikki ja suuri tavoittavuusluku ei kerro aina koko totuutta. Kirjassa oli esimerkki jotenkin näin. Kuopiossa toimiva Kauppakeskus Matkus hyötyy paljon enemmän näyttävästä maininnasta Kuopiolaisen tunnetun tubettajan videolla kuin esimerkiksi se hyötyisi helsinkiläisen tubettajan videolla, vaikka hänellä olisi enemmän seuraajia. Tässä tapauksessa on tärkeämpää saada juuri laadukkaita osumia ja tavoittaa paikallisia ihmisiä ennemmin kuin laajaa yleisöä, jotka eivät välttämättä koskaan saata astua jalallaan Matkukseen.

Miten itse hyödyin tästä kirjasta? Sain hyvää muistutusta kanavavalinnoista. Missä todella asiakkaat ovat ja kuinka paljon jokainen kanava vie oikeasti aikaa. On turha pitää jotain kanavaa yllä, jos siihen ei panosta täysillä, joten siihen täytyy myös varata aikaa. Markkinoinnin kohdennus oli myös hyvä herättely ja varsinkin se, että ei tarvitse yrittää yhdellä keinolla tavoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, vaan tietyllä tavalla osaa porukassa ja toisella tapaa toista osaa. Lisäksi huomasin kirjan aikana itsekin olleeni viime aikoina vaikuttajamarkkinoinnin uhri useaan eri tuotteeseen, joten ainakin minuun tällainen markkinointi on toiminut yrityksiltä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!