Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vaikuttaminen vai manipulointi?

Kirjoitettu 11.12.20
Esseen kirjoittaja: Veera Kinnunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Vaikuttaminen ja manipulointi
Kirjan kirjoittaja: Petri Parviainen ja Manne Pyykkö
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.03. Yrittäjyys, 9.06. Markkinointi, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Vaikuttamisesta on varmasti tullut yksi maailma tärkeimpiä asioita. Niinkuin pääsemme huomaamaan internetvaikuttajat ovat ehkä maailma nopeiten nouseva ammattikunta. Vaikutamme itse läheisiimme, heidän ostopäätöksiin suosittelemalla tuotteita tai neuvomalla heidän valinnoissaan.  Vaaleissa toiset valtiot vaikuttavat huimasti vaalitulokseen. Onko vaikutusmahdollisuus siis rahan ja merkityksellisyyden jälkeen tärkein syy käydä töissä?  

 Kolikon kääntöpuolella on manipulointi. Meitä manipuloidaan arjessa paljon. piste. Kuitenkin manipuloinnin ja vaikuttamisen välistä rajaa on lähes mahdotonta vetää. Kumpikaan ei ole objektiivisia määreitä, toinen saattaa yrittää vaikuttaa ja toinen kokee sen manipuloinniksi. Oletko sinä ikinä kokenut jonkun manipuloivan sinua?  

Vaikuttamiseen liittyy lähtökohtaisesti paljon turhautumista kuin myös torjutuksi tulemista. Huolimatta tästä positiivisuudella on äärettömän tärkeä merkitys ideoiden myynnin onnistumisessa, sillä positiivisuus tarttuu myös idean ostajaan. Näin Anun sanoin “positiivisuus on valinta”.  On siis taito nähdä lasi puoliksi täytenä eikä puoliksi tyhjänä. Vaikka kaikki ei kaupallisessa mielessä ideoitaaan kaupustelisikaan, silti ideoiden myyminen on päivä päivältä tärkeämpää maailmassa, jossa pelkkä työn tekeminen ja oman ruudun hoitaminen ei enää riitäkään. Se, että osaa vaikutta ajamalla omia ideoitaan läpi tulee varmasti olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymisen avain. Opetellaanko tiimiakatemialla tarpeeksi vaikuttamista?  Dialogin ja keskustelun taidon oppiminen on avainasemassa myös ideoiden myymisessä, opettelemme arjessa myymään itseämme ja ideoita tiimillemme, tätä kautta kehitämme taitoa myydä ideamme tulevaisuudessa myös muille ehkä jopa haasteellisemmalle yleisölle.   

  

Millainen ihminen perimmiltään on?  

Aristoteles määrittelee ideoiden myynnin tapahtumaksi, jossa henkilö päätyy tekemään jotain sellaista, mitä hän ei ilman myyntiä tekisi. Aristoteleen mukaan myyntiin vaikuttaakin kolme tekijää:  Ethos Lähde Luotettavuus, Pathos Tunnepitoisuus, Logos Järkiperäisyys. Huomaamme jo, että nämä kolme tekijää sekoittuvat keskenään ja onkin mahdotonta tietää tehdäänkö päätöksiä järki vai tunteet.   

Oletko järki vai tunne ihminen? Vai tiedätkö sitä itsekään?  

Lähde luotettavuus – On kaunis ajatus, että ideat ovat vaikuttavia itsessään. Mutta todellisuudessa näin ei olekaan sillä on merkitystä kuka idean sanoo. Lähde luotettavuus tarkoittaa kertojan uskottavuutta. Tottakai kaikki huomaavat eron, kun Sauli Niinistö puhuu kuin seura kadunkulkija puhuu.   

Tunnepitoisuus– Monen toiminnan takana on jokin tunne, halutaan korjata jotain tai välttyä joltain. Nämä tunne signaalit viestivät meille sen, mikä on tärkeää ja ohjaavat niin toimintaamme. Vaikka toimimme usien hyvinkin järkevästi. Kuitenkin kun kyse on meistä itsestämme tai läheisimmistämme lentää rationaalisuus helposti ulos ikkunasta ja toiminta muuttuu tunteilla toimimiseksi.  

Järkiperäisyys– Tarkoittaa niin yksinkertaisuudessaan, jos toinen osapuoli ei ymmärrä ideaasi, ei hän myöskään osta sitä. Asian siis pitää olla järkeenkäypä, itselle niin kuin toiselle.  

Niinkuin Daniel Kehnemann Thinking fast  thinking slow kirjassaan esittää tunteiden ja järjen suhdetta  jotenkin näin– Tunne on yksinkertaisimmillaan ihmisen sen hetkistä, nopeasti muodostuvaa vaikutelmaa asiaa kohtaan, kun taas järki on luonteeltaan hitaampaan analyysiin. Hidas ajattelu on tarkempaa älyllistä ponnistelua vaativaa johdonmukaista, kriittistä ja kuormittavaa. Toimimme suurimmaksi osaksi psykoekonomisesti eli teemme tunne pohjaisesti ja arvioin varaisesti päätöksiä ja suurempien päätöksien äärellä pysähdymme ajattelemaan.  

Uusien asioiden kohdalla monesti ihmiselle nouseekin ajatus “miten minä hyödyn tästä?”  Tai toisena ajatuksena “mitä minun läheiseni hyötyvät tästä?” Psykologia on pystynyt todistamaan tämän todeksi toki lähestymistavat antavat ilmiöille aina eri selityksen. Ihminen miettii asiaoita omasta edusta toisen etuun, joskus se matka on vai pidempi ja joskus se voi olla lyhyempi.  Tähän vaikuttaa myös ihmisen kokema disorientaatio itsestämme – Disorjentaatio tarkoittaa pakoa itsestämme, epätietoisuutta maailmasta. Nykypäivänä tähän on tarjolla paljon vaihtoehtoja, kirjallisuus, internet, elokuvat sekä virtuaalitodellisuudet. Siinä missä hipit hakivat ennen eskapismia huumeista haetaan sitä tänä päivänä internetistä ja somesta.  Joskus oman edun tavoittelu ja fantasiamaailmaan uppoutuminen voi mennä myös sekaisin. Lottoaminen – “ei tarvitse kuin kerran osua” Lottoaminen on oikeia asia, mutta antaa mahdollisuuden sille päivä unelmoinnille sille mielensisäiselle pakomatkalle. Monesti haluamme itsemme lisäksi irtautua paikasta ja ajasta, jolloin pelimaailma uuden identiteetin ylläpitäminen siellä on keino tähän.  Peliteollisuus onkin tänä päivänä yksi suurimpia teollisuuksia jopa jo isompi kuin huumausaine bisnes.  Nettisurffailu tuskin laukaisee psykoosia suurimmassa osassa ihmisiä, mutta on tiedostettava samankaltaisuuden niiden välillä: Realiteetin katoamin (ainakin osittain), päämäärätön nettisurffailu ilman ajantajua. Toki se voi olla myös flow tilaa? Mutta realiteettintajua on pidetty psykologiassa mielenterveyden yhtenä mittarina, pitääkö meidän siis keksiä uusi mittari?  

  

14 psykologista vaikuttamisen keinoa  

Psykologisia vaikuttamisen keinoja on yhteensä 14 kappaletta, mitä luultavimmin tunnistat niistä kaikki ja olet joko tiedostetusti tai tiedostamatta käyttänyt niitä saadaksesi oman ideasi myytyä toiselle. Huomaatko kuitenkin milloin niitä käytetään sinuun?  Luultavasti olet myös alttiimpi niille keinoille, mitä käytät itse.    

  1. Lahjonta – vuorovaikutus  
  2. Kaveruus eli henkilökemia  
  3. Läsnäolo  
  4. Käskeminen eli vaikuttaminen  
  5. Ylentyminen eli sankariksi ylentäminen  
  6. Todistaminen eli aijemmat näytöt  
  7. Joukkopaineella vaikuttaminen  
  8. Paranteminen eli eettisyys  
  9. Mukaan ottaminen eli osallistaminen  
  10. Uhkaaminen eli niukkuus  
  11. Metrittäminen eli numeroikke perustelu  
  12. Uudeelleen määrittely eli raamittaminen  
  13. Nyrjäyttäminen eli pelisääntöjen muuttaminen  

  

 Tunnistan kaikki 14 vaikuttamisen ilmiötä ja jäinkin pohtimaan, mitä itse käytän tai mitkä koen luotettavammaksi minuun käytettäessä.  Todistaminen on varmasti yksi minun käytetyimmistä vaikutuksen keinoista, sekä osallistaminen. Asioihin on helpompi tarttua kun on jokin perustelu tulevan ajatuksen takana. Tunnistan myös läsnäolon vaikuttamisen voiman, mutta ensimmäinen ajatus on, että sillä vaikutetaan lapsiin. Läsnäolo on kuitenkin saanut uusia ulottuvuuksia sosiaalisen median kautta. Eri kanavissa pystyy näkemään kuka on mukana missäkin ryhmässä tai “osallistuu” mihinkin tapahtumaan.  Jokaisessa näissä ryhmissä on kuitenkin se tietty porukka kuka on mukana ryhmässä, mutta vain tarkkailee ja on vain läsnä. Ei osallistu mihinkään keskusteluun tai reagoi tapahtumiin, onko se ahdistavaa vai jopa sallittua? Some preesensiin on havaittavissa monia erilaisia strategioita- Samankaltaista sisältöä tasaisen väliajoin, huonolaatuisia ja jokseenkin epämääräisiä kuvia harvoin, tai satunnaisesti kauniita kuvia luomaan harmonisen kollaasin biosi. Ensimmäisenä mainittu strategia on eniten sovellettavissa yritysmaailmaan.  Eli yksi ydinviesti per.1  kanana näin “yleisösi” seuraa sinua tietynlaisen informaation takia, näin ollen tiedetään millaista sisältöä on odotettavissa ja “yleisö” voi odottaa seuraavaa postausta.   

  

Miksi toisiin ihmisiin vaikuttamista pitää olla? Eivätkö ihmiset voisi tehdä päätöksiä itse ilman, että joku yrittää vaikuttaa heihin koko ajan?  

Onko vaikuttaminen siis hyväksyttyä tässä yhteiskunnassa. Niinkun jo aikaisemmin totesin niin vaikuttamisesta emme voi välttyä tänä päivänä. Yksi vaikuttamisen merkittävä hyöty yhteiskunnan kehityksessä, on muutosvastarinnan murentajana.  Niinkuin sanotaan niin muutos on hyväksi, vaikka se ei aina aluksi tuntuisikaan siltä. Ihmisillä on taipumus tähän muutosvastarintaan. Täällä ainakin koen piston sydämessäni! Vaikka odotusarvo on positiivinen ja toki laajasti jo tutkittu ilmiö. Muutos voi olla nopea tai pitkäaikainen. Jokainen ymmärtää, että kaikissa muutos ideoissa ei ole mitään järkeä ja niitä onkin hyvä kyseenalaistaa. Kuitenkin tärkeä huomio on erottaa eri ihmisten ja ryhmien ristiriitaisista arvomaailmoista ja kannustimista johtuva kyseenalaistaminen. Suurin osa muutosvastarinnasta johtuu ihmisen halusta suojella omaa etuaan. Pahintahan tässä on kun keinot vaikuttaa ja niiden käyttöohjeet ovat kaikkien tiedossa voi siis niitä käyttää myös vääriin tarkoituksiin. On siis tärkeää tunnistaa miten itse vaikuttaa ja miten sinuun vaikutetaan. Vaikuta siis oikein.  

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!