Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vainoharhaisuus johtaa positiivisuuteen

Kirjoitettu 02.04.20
Esseen kirjoittaja: Matias Saarinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Paranoidi Optimisti
Kirjan kirjoittaja: Risto Siilasmaa
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Paranoidi optimismi tarkoittaa sitä, että analysoi kaikki myös pahimmat skenaariot niin, että tiedetään olemassa olevien vaihtoehtojen vaikutukset. Tämän ansiosta optimismille on varaa. Kun pahimmatkin skenaariot tunnistetaan, ne on helpompi välttää huolellisella suunnittelulla. Tästä kirjasta käteeni jäi paljon oppeja. Se oli myös erittäin mieluisaa ja kiinnostavaa kuunneltavaa varsinkin Steve Jobsin kirjan jälkeen, koska kirjassa käsiteltävät aiheet ja ajat olivat pitkälti samoja; toinen Applen, toinen Nokian näkökulmasta.

Kirjassa käy hyvin nopeasti ilmi, miten erilaisia johtajia Risto Siilasmaa ja Jorma Ollila olivat. Ollila oli hyvin tiukka ja johti pelolla. Hän ei sallinut kyseenalaistamista eikä operatiiviseen johtoon puuttumista. Hänestä saa lähes diktaattorimaisen kuvan. Siilasmaa kuunteli kaikkia organisaation työntekijöitä ja kyseenalaisti Nokian hallitusta kuin myös itseään. Tästä kävi mielestäni selvästi Boomer ja Gen X sukupolvien väliset tyypilliset erot johtamisessa. Ollila on syntynyt vuonna 1950, joka tekee hänestä Boomerin. Siilasmaa on syntynyt 1966, mikä tekee hänestä Gen X:n. Ollilan ikäisillä johtajilla on usein (johtuen heidän kasvatuksestaan) hyvin yksityinen, jämäkkä ja pelottava johtamistyyli, joka purkautuu ylimielisyytenä ja turhana aggressiivisuutena. Tätä voitaisiin kutsua “vanhaksi johtamiseksi”. Siilasmaa piti avoimuudesta, pitkästä paneutumisesta yrityksen ongelmiin ja keskinäinen luottamus oli hänelle tärkeää. Hän halusi kuulla kaikilta Nokian työntekijöiltä parannusehdotuksia hallituksen ja koko organisaation toimintaan. Kun hallitus loi Nokialle tavoitteita, käsiteltiin kysymyksiä mitä, miten ja miksi. Ollilalle tärkein kysymys oli miten, Siilasmaalle miksi.

Se mikä jäi Risto Siilasmaan johtamisesta päällimmäisenä mieleen on skenaarioajattelu, juuri se mikä mahdollistaa paranoidin optimismin. Mitkä skenaariot ovat mahdollisia? Mitä niistä seuraa? Tätä mallia on erityisen hyödyllistä käyttää silloin, kun tulevaisuus näyttää pelottavalta. Tämän voisi hahmotella ikään kuin puuksi, jonka juurella on nykyhetki. Jokainen puusta lähtevä oksa on yksi skenaario. Oksa voi myös haarautua, kun tietoa tulee lisää. Olen huomannut, että tämä saa olon huomattavasti rentoutuneemmaksi varsinkin, kun elää epävarmuudessa. Ihmiselle on tuskallista, kun hänen elämässään merkittävät asiat ovat vaakalaudalla eikä ole varma, pysyvätkö ne pystyssä. Kaikista eniten stressiä aiheuttaa epäselvyys. Kun asiat laittaa selkeästi paperille ja hahmottelee kaikki pahimmatkin vaihtoehdot ja niiden vaikutukset, olo yhtäkkiä helpottaa. Nyt tiedät tasan tarkkaan, mikä on pahin mahdollinen vaihtoehto ja osaat suunnitella, miten sen voi välttää. Tämä myös kannustaa tavoittelemaan parasta mahdollista skenaariota ja helpottaa sinne pääsemistä. Olo on yhtäkkiä optimistinen.

Hauskaa oli kuunnella, kun kirjassa käsiteltiin Windows puhelinten julkaisua ja niiden ohjelmistojen ongelmia. Minulla oli juuri niihin aikoihin Lumia ja olin turhautunut, kun sen käyttöjärjestelmä vanhentui käytännössä ensimmäisen vuoden sisällä. Se oli yksi monista Nokian emämunauksista. Vaihdoin puhelimen nopeasti Androidiin, aivan niinkuin kirjassakin pelkäsivät asiakkaidensa tekevän. Kirja sai minut suorastaan nostalgisoimaan niitä aikoja, kun itselläkin oli monta Nokiaa. Tämä oli Gamestormingin jälkeen suorastaan taivaallinen kirja.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!