Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valheellinen, vanhoillinen yhteiskuntamme, joka estää meitä rikastumasta

Kirjoitettu 13.02.16
Esseen kirjoittaja: Roosa Pihlajamäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Rikas isä, Köyhä isä
Kirjan kirjoittaja: Robert T. Kiyosaki
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tätä kirjaa suositeltiin kovasti luettavaksi. Vaikka minulla on mielenmalli, että sijoitusasiat eivät ole minun juttuni eikä sijoittaminen minua kiinnosta, niin jo ensimmäisen 50 sivun jälkeen jouduin hieman kyseenalaistamaan tätä näkemystäni. Mikäli en halua elää tulevaisuudessa velkakierteessä, on minun muutettava ajattelutapaani. Ja tätä en todellakaan halua.

Olen taistellut koko nuoruusikäni, tai käytännössä sen ajan, kun olen mitään tajunnut koulutuksesta, sen tärkeydestä, rahasta tai tienaamisesta meille opetettua perusmallia vastaan. Kerrataanpa vielä miten se kuuluu:

”Kouluja pitää käydä. Kun olet päässyt peruskoulusta, tulee sinun suunnata joko lukioon tai ammattikouluun”.

Useimmille ihmisille se sopiikin. Mutta tällaiset ihmiset usein pelkäävät ja ovat tietämättömiä. Ennen kuin mennään siihen, on syytä nostaa esiin muutama asia.

Kun puhutaan koulujen käymisestä, on meillä jo 2 koulukuntaa:

  1. korkeasti kouluttautuneet, tietoa omaavat henkilöt jotka pitävät koulutusta kaikkein tärkeimpänä asiana ihmisen elämässä. Ehkä jopa itse tätä asiaa tärkeämpänä, kuin sen perusteltuja hyötyjä, jotka tietenkin ovat: ”Lukion käyneenä saat yleissivistyksen, jonka jälkeen sinun on helppoa valita yliopisto, tai joissain tapauksissa myös ammattikorkeakoulu”.
  2. duunarit. ”Käymällä ammatillisen koulutuksen on sinulle työpaikka taattu eliniäksi, kunhan valitset vaan alan oikein”.

Jossain määrin yllä mainittu onkin totta. Joillain aloilla tuntuu riittävän työtä enemmän kuin siihen löytyy tekijöitä. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka ovat valmiita elämään yhteiskunnan normien mukaan. He saavat rahaa työtä tekemällä, jotka sijoittavat sitten taloon, johon hankkivat lapsia ja joutuvat tekemään vähän lisää rahaa. Työ tulee olemaan suuressa osassa elämää, ellei suurimmassa se eniten aikaa vievä asia. Sitten koitetaan kerryttää rahaa eläkettä varten, jonka arvon valtio on jo ennalta määrännyt. Loppuelämä kituutellaan sitten sillä. Ja maksellaan talovelkoja.

Osa näistä ihmisistä ovat tyytyväisiä elämäänsä tällaisenaan. Mutta tämä on suuri huijaus. Heidät on opetettu tähän. Yhteiskuntamme on sen verran vanhoillinen, etteivät ihmiset tiedä paremmasta. He eivät tiedä siitä siksi, ettei heille ole missään elämän vaiheessa opetettu sellaisesta mitään. Nimittäin rahasta ja siitä kuinka se toimii.

Toisin kuin moni luulisi, niin yhtä lailla suurin osa myös korkeasti kouluttautuneista ihmisistä joutuvat tähän ansaan. Opiskelu edellä menevät ihmiset kyllä oppivat monia asioita, käyttävät tähän paljon aikaa elämästään ja lopulta saavat hyväpalkkaisen työn. Mutta korkea palkka tarkoittaa myös korkeita kuluja. Usein kalliimpia taloja. Veroja. Autoja. Veroja. Elämäntapa muodostuu kalliiksi, ja näin ollen nämäkään ihmiset eivät loppupeleissä tee yhtään sen enempää tuottoa kuin duunaritkaan.

Molemmat ovat oravanpyörässä, jonka pyörimisen määrittää joku muu kuin he itse.

Tämä johtuu siitä, että he eivät tiedä kuinka raha toimii. Heille ei ole opetettu, miten rahan saa tekemään työtä heidän puolestaan.

Tämän oppimiseen suosittelen lukemaan esimerkiksi juurikin tämän kirjan, Rikas isä köyhä isä, jonka sisällöstä on turha alkaa mitään referaattia tästä vääntämään, mutta sen sijaan haluaisin puhua hieman piirteitä, mitkä estävät meitä menestymästä ja piirteistä, mitkä ovat oleellisia menestyksemme kannalta.

Olet autoliikkeessä. Olet säästellyt jo useita kuukausia, että voit vihdoin vaihtaa vanhan autonromusi uuteen. Vaihdossa saat hieman rahaa, mutta tiedät myös, ettei siitä kuitenkaan jää hirveästi välirahaa. Yhtäkkiä näät kaupassa unelmiesi auton. Myyjänkin silmät alkaa kiilua ja hän kiidättää sinut kaunokaisen luokse. Lumoutuneena kuuntelet myyjän kuvailuja upeista ominaisuuksista, joita tästä sulottaresta löytyy. Varovasti kohdistat silmäsi tuulilasissa näkyvään hintalappuun ja jalkasi meinavat pettää alta. Pettymys valtaa sinut. ”Minulla ei ole tähän varaa”.

Minulla ei ole tähän varaa. Tämä on todella päivittäinen ajatus päässäsi. Lähes päivittäinen. Ja tällä ajatuksella myös pilaat elämäsi. Se on mielenmalli, joka estää sinua ansaitsemasta. Keskityt ongelmaan, et sen ratkaisemiseen. Sen sijaan että vellot kurjuudessasi, sinun tulisikin ajatella: ”Mistä saisin rahat siihen?” Toinen näistä on toteamus, toinen kysymys. Kun toteat, aivosi lakkaavat toimimasta. Kun kysyt, ne alkavat toden teolla jylläämään.

Kun treenaat aivojasi, ne tulevat vahvemmiksi. Ne toimivat paremmin. Kun taas luovutat heti ensimmäisellä kerralla, ne laiskistuvat. Tässä pätee aivan samat periaatteet kuin urheilussa. Se ei ole tähtitiedettä.

Laiskuuden lisäksi usein tienamistamme estäviä tekijöitä ovat pelko, sekä omistamisen halu. Kysymys on tunteista. Tunteiden ei pitäisi koskaan antaa hallita päätöksen teossa. Tunteita täytyy oppia sietämään. Niitä tulee, ja niitä menee, mutta ne eivät lakkaa olemasta aina läsnä elämässämme. Kysymys onkin siitä, miten annamme niiden hallita itseämme, vai hallitsemmeko me niitä. Tunteet eivät ole pahasta, kunhan muistat yhden seikan: ole tarkkailija, älä toimija.

Lopuksi haluaisin puhua vielä hieman tietämättömyydestä ja tiedostamattomuudesta.

”Tietämättömyys vahvistaa pelkoa ja omistamisen halua. Siksi rikkaat ihmiset, joilla on paljon rahaa, pelkäävät usein sitä enemmän mitä rikkaammiksi tulevat. Raha on porkkana, illuusio. Jos aasi näkisi koko kuvan, se saattaisi harkita uudelleen, kannattaako porkkanan perässä kulkea”.

Tiedosta tunteesi. tiedosta pelkosi. Näin tekemällä opit hallitsemaan itseäsi, valitsemaan ajatuksiasi ja voit tehdä viisaita, harkittuja päätöksiä.

”Hallitse rahan voimaa, älä pelkää sitä. Ellet opi tätä asiaa, sinusta tulee rahan orja” .

Minä en halua olla rahan orja. En halua, että joudun eläkeiän lähestyessä voivottelemaan sitä, kuinka olen käyttänyt 50 vuotta tekemällä työtä. Kuinka haaveeni matkustelusta ja vauraasta elämästä jäivät toteutumatta siksi, että olin koko ajan töissä. Vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, mutta yhtään sen enempää lopulta ansaitsematta.

Yhteiskuntamme täytyy herätä. Koulussa opetetaan, mutta vääriä asioita. Voit lukea kirjoja ja istua luennoilla, mutta kuinka lopulta hyödynnät näitä opittuja asioita ? Valmistut ammattiin, mutta teet aina työtä jollekin toiselle. Teet työtä rahasta.

On tullut aika muuttaa ajattelumallia. Lopeta työn tekeminen rahasta. Opettele, kuinka raha voi alkaa tehdä työtä puolestasi. Ala elää sellaista elämää kuin haluat ja lakkaa elämästä jonkun toisen elämää valmiiksi määrätyssä muotissa.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!