Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Vallankumouksellista tee-se-itse-karnevalismia

Kirjoitettu 20.03.15
Esseen kirjoittaja: Sini-Tuulia Ahonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka SE tehdään esiintyjänä
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Henkka Hyppösen kirja ’Kuinka se tehdään esiintyjänä’ käsittelee esiintymistä lähinnä luennoitsijan näkökulmasta, mutta sain poimittua vinkkejä myös omaan esiintymiseeni.

Minua on aina kiehtonut ihmisten elekieli ja sanattomat viestit. Mallin töiden kautta olen löytänyt palon myös kertovaan esiintymiseen. Minua kiinnostaa kovasti, miten yleisölle kerrotaan tarina käyttämättä yhtäkään sanaa. Minä haluan oppia esiintymään niin, että saan herätettyä ihmisessä ajatuksia sanomatta itse mitään.

 

”Esiintyminen on vaikuttumista, vaikuttamista ja yleisön tunnelman johtamista. Ennen kuin alamme rakentamaan tunnelmaa, selvitämme minkälainen olet vaikuttujana ja vaikuttajana ja mikä on päämääräsi esiintyjänä”

Kirjassa painotetaan paljon sitä, että esiintymisellä on oltava joku tavoite. Tavoitteen määrittämiseen kehotetaan käyttämään kysymyksiä, joista muutaman halusin poimia mukaan tähän esseeseen.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa mieleen, että esiinnyn itse yleensä aina ryhmän kanssa, joko teatraalisissa muotinäytöksissä tai burleskiesityksissä. Burleskia kuvaa mielestäni parhaiten nämä kaksi lainausta:

”Burleski on paitsi timanttista viihdettä myös vallankumouksellista tee-se-itse-karnevalismia” – tietokirjailija Tiia Aarnipuu

”Burleski on stripteasea, jossa paino on sanalla ’tease’. Tärkeää ei ole, että yleisö kiihottuisi, vaan huumori ja itseironia” – burleskiartisti Cherry DeLicious

 

Mitä toivoisit viestiväsi itsestäsi esiintymistilanteessa?

Pää sanoma, jonka haluan esiintyessäni tuoda ilmi, on se, ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti. Haluan myös viestiä heittäytymiskyvystä ja siitä mihin rohkeus vie. On helppo miettiä minkälaisen kuvan haluaa ihmisille antaa, mutta silti en vielä osaa itse olla sitä, mitä haluan muiden lavalla näkevän..
Mitä tunteita koet ja mitä tunteita uskot yleisön havaitsevan?
Minä pelkään esiintymistä. Minusta on inhottavaa kun kaikki huomio kiinnittyy vain minuun. Mutta toisaalta nautin siitä huumasta, jonka lavalle kävely saa aikaan. Pienen hetken voi olla kuka tahansa ja tehdä mitä tahansa. Ja yleisöä kiehtoo kaikki mitä teet. Olen oppinut, että vaikka itsestä tuntuisi, että mokasi pahemman kerran ja kaikki meni pieleen, yleisö on silti haltioissaan siitä, että uskallat tehdä jotain mihin he itse eivät pystyisi.

Kuulemani mukaan yleisö on ruvennut arvioimaan omia kykyjään ja saanut ehkä oman osansa siitä rohkeudesta mitä on nähnyt. Suurin tunne mitä yleisö näkee onkin itsevarmuus ja rohkeus. Eivät he tiedä, kuinka paljon minua pelottaa, he näkevät vain sen kun kävelen selkäsuorassa ja hymyillen lavalle.
Mihin keskityt esiintymistilanteessa?
Pyryn keskittymään elekieleen ja siihen, etten kiirehtisi liikaa, mutta huomaan että jännitys saa minut ajattelemaan vain seuraavaa peliliikettä. Kun kävelen lavalle, ensimmäinen ajatukseni on ’katso yleisöön ja hymyile’. Sitten katson lattiaa koska yleisön ilmeet pelottavat minua. Seuraavaksi keskityn vaan miettimään mihin minun piti kävellä ja mitä minun piti lavalla tehdä. Kurkin yleisöä välillä, mutta välttelen katsekontaktin ottamista, vaikka tiedän, että se kannattaisi. Se on muuten jännä ilmiö, kun lavalle astuessa koko muu maailma vaan unohtuu. Et muista missä olit tunti sitten tai mitä söit tänään ruuaksi. Ainut asia mitä voit ajatella on se, mitä aiot tehdä seuraavaksi.
Miten valmistaudut?
Minä valmistaudun esiintymiseen olemalla täysin hiljaa. Tyhjennän mieleni ja kertaan askelkuvioita. Toki valmistautumiseen kuuluu myös meikin ja kampauksen tarkistaminen ja usein pukeutuminen. Tärkeintä on kuitenkin se, että saan hetken omaa aikaa. Voin kyllä olla seurassa ja heittää kommentteja väliin, mutta ajatukseni ovat yhtä vaaleaa usvaa ja värivaloja.
Mitä rakastat esiintymisessä?
Rakastan sitä tunnetta, joka valtaa koko kehon kun esitys on ohi. Se on voittajan fiilis, koska olet juuri ylittänyt pelkosi. Rakastan myös sitä pientä vallantunnetta, joka lavalla ollessa tulee. Voit tehdä mitä vain ja yleisö seuraa sitä haltioissaan. Tulevaisuudessa haluan hyödyntää sitä tuomalla esiin asioita, joita en muilla keinoilla osaa tuoda ilmi.
Mitä vihaat esiintymisessä?
Vihaan niitä tuhansia kysymyksiä, jotka koittavat pyrkiä mieleesi kun olet menossa lavalle ja lavalla. Onko tukka hyvin? Pömpöttääkö vatsa? Mitä jos he eivät pidä minusta? Mitä jos kompastun? Entä jos unohdan mitä piti tehdä? Lista on loputon ja se ottaa helposti vallan tilanteesta. Jännitys kasvaa entisestään. Vihaan myös sitä epävarmuutta, joka tulee kun tiedät ihmisten katsovan sinua.
Mitä pelkäät esiintymisessä?
Eniten minua pelottaa se, että unohdan jotain olennaista. Sen jälkeen alan pelätä yleisön reaktiota ja sitä, kuinka moni heistä tuomitsee minut siitä mitä teen. Esiintymisen jälkeen pelkään kohdata yleisön uudestaan omana itsenäni. Kaikista pahin tilanne on kuitenkin se, jos minun pitäisi puhua lavalla ollessani jotain. En ymmärrä mistä se johtuu, olen kuitenkin toiminut juontajana ennen malliurani alkua.
Mitä haluat saavuttaa? Minkälaiseksi esiintyjäksi haluat tulla?
Haluan oppia esiintymään niin, että voin tuoda esityksilläni ilmoille tarinoita ja ajatuksia, joita ei ehkä muuten näytetä. Haluan esitysteni olevan edes hiukan kantaaottavia, mutta silti viihteellisiä.
Paras esimerkki siitä, minkälainen esiintyjä haluan olla, löytyy videoista.

Ensimmäisessä videossa ihailen esiintyjän kekseliäisyyttä ja rohkeutta. En minä pystyisi jäämään esityksen jälkeen seisomaan lavalle noin ja kuunnella rauhassa palautetta. Tämä video on Beatrix Von Bourbonin esiintyminen Britannian talentissa. Samasta esityksestä on olemassa myös pidennetty versio, joka tuo kekseliäisyyden paremmin esille, mutta mielestäni tämä lyhyt versio kuvastaa paremmin tunnetiloja ja vaatii paljon enemmän rohkeutta. Tässä on linkki videoon: https://youtu.be/yDVPtqzhb60

Toisena esimerkkinä haluan tuoda esiin tanssijan, jota ihailen erityisesti hänen rohkean röyhkeytensä ja malttinsa takia. Haluaisin itsekin olla lavalla noin tyynenä ja ottaa yleisön haltuun voimakkailla liikkeillä, jotka ovat kuitenkin äärimmäisen viehättäviä. Olen päässyt katsomaan LouLou D’vilin show’ta myös livenä, ja tavannut hänet kerran, kun hän toimi tuomarina eräässä kilpailussa, johon osallistuin. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miksi juuri hän on iskenyt minuun. Tässä on linkki omaan suosikkiini hänen esityksistään: https://youtu.be/H2nrjW7BhSQ. Parasta tässä esityksessä on selkeä sanoma ja se, että vaikka hän selvästi tekee virheen esityksen aikana, hän ei anna sen vaikuttaa esityksen kulkuun. Tarinan opetus taitaa olla se, että lopulta naisen on aika helppoa saada haluamansa.
Millä keinoin pääset sinne?
Kekseliäisyyttä on helppo ruokkia keräämällä paljon ideoita. Saan ideoita katsomalla muiden videoita, kuvista, esineistä, asuista ja esityksistä joilla ei ole mitään tekemistä burleskin kanssa. Inspiraatiota voi hakea mistä vaan ja minulla onkin tapana kerätä kaikki ajatuksia herättävät asiat talteen myöhempää käyttöä varten. Kirjassa oli muuten hyvä vinkki ideoiden tuottamiseen! Vinkki oli lainattu James Webb Youngin kirjasta A technique for producing ideas ja se koostui hiukan tiivistettynä viidestä perus ohjeesta:

  • kerää raakamateriaalia – yleistä ja erityistä
  • Etsi merkityksiä ja asiayhteyksiä. yritä kasata palapeli uudella tavalla
  • pidä tauko ja tee jotain muuta joka stimuloi mielikuvitustasi
  • idea tulee lahjana
  • ole armoton ideoillesi. kyseenalaista ja työstä uudelleen

Rohkeutta taas voi saada kasvatettua vain harjoittelemalla ja pakottamalla itsensä epämukavuusalueelle. Olen ryhtynyt treenaamaan liikkeitä ja ilmeitä yksin kotona. Kuvaan usein harjoituksistani videota tai katson liikkeitäni peilin kautta ja pyrin koko ajan parempaan suoritukseen. Toivon olevani joskus niin rohkea, että pystyisin menemään yksin lavalle, mutta tällä hetkellä harjoittelen vain itseäni varten. Burleski ryhmämme kautta olen saanut turvallisen ympäristön opetella rohkeutta. Jokaista meistä jännittää esiintyminen paljon ja vain yhdellä meistä on oikeasti kokemusta burleskista. Tavallaan minun onkin helppo nojautua siihen uskoon, että kun esiinnymme ryhmänä minuun ei kiinnitetä juurikaan huomiota ja voin toimia vapaammin.

Mitä taas tulee tuohon röyhkeyteen, uskon että myös sitä saa kasvatettua kokemuksen kautta. Onhan se totta, että minun juttuni on tavallaan olla se naapurintyttö, jolla on salaisia puolia, mutta lavalla haluan näyttää myös sitä vahvempaa ihmistä, joka on jossain sisälläni. Tämä vaatii vaan todella paljon itsevarmuutta ja sitä voi saada vain lavalta.

”Ihmiset kokevat monet asiat nautinnollisemmiksi, jos ovat ennen kokemustaan virittyneet seksuaalisesti”

Minua huvitti aika paljon, kun löysin kirjasta yhden seksuaalisuutta käsittelevän kappaleen. Alalla jolla toimin viettely ja seksuaalisten halujen herättäminen n elinehto koko toiminnalla. Otin asian kuitenkin puheeksi siksi, että minusta oli erityisen mukavaa lukea, että myös muissa esitykissä pienen seksuaalisen jännitteen on tutkitusti todettu lisäävän esityksen mielenkiintoisuutta. Henkka toi esiin myös toisen meidän alallamme olevan lainalaisuuden; Jätä yleisö haluamaan lisää. Koko show’mme rakentuu kiusoittelulle ja katsojan herättelylle, niin seksuaalisessa mielessä kuin ajatusmaailmallisestikin. Tästä tuli mieleeni, että täytyypä ottaa 4e mukaan esitysten suunnittelu vaiheeseen…

Viimeiseksi lauseeksi haluan ottaa lainauksen, jota tuskin tarvitsee enää selitellä:

”Tee esityksestäsi sellainen, että se tyydyttää yleisön syvällä olevan, vielä julki lausumattoman tarpeen”

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!