Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja

Kirjoitettu 06.10.19
Esseen kirjoittaja: Joona Takkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Valonöörit - sisäisen motivaation käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Frank Martela
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Valoisuus ilman insinööriä jää unelmoinniksi, mutta insinööri ilman valoa puurtaa turhien päämäärien eteen. Vain yhdessä heistä syntyy valonööri.”

Olen ajoittain miettinyt sisäisen motivaation syntyä. Olen pyrkinyt ottamaan selvää, mistä se syntyy ja miksi? Tämän ajattelun pohjalta halusin lukea Frank Martelan kirjan Valonöörit.

Sana valonööri on yhdistelmä kahdesta sanasta. Ensimmäinen osa ”valo” tarkoittaa pääasiassa sisäistä valoa, joka henkilöstä paistaa. Sanan toinen osa ”nööri” tarkoittaa insinööriyttä ja toisin sanoen käytännöllistä fokusta ja kykyä edistää niitä arvoja, joihin henkilö uskoo.

Mikä ihmeen sisäinen motivaatio ja miten sen löytää?

Useiden tutkimusten mukaan sisäiset motivaation lähteet motivoivat ihmisiä huomattavasti paremmin kuin ulkoiset tekijät. Mieleeni muistuu nuoruudestani eräs päivä, jolloin suutuin äidilleni. Olin yläaste-ikäinen nuori poika ja tykkäsin tehdä lumitöitä todella paljon. Se nähtävillä oleva oman käden jälki ja hyödyllinen liikunta saivat kai aikaan jonkinlaisen innostuksen siihen hommaan. Eräänä päivänä olin lähdössä jääkiekkotreeneihin ja sanoin äidilleni, että ”älä sitten tee lumitöitä, minä teen ne illalla treenien jälkeen”. Saavuin alkuillasta treeneistä kotiin ja pettymyksekseni huomasin, kuinka äiti oli kolannut koko pihan puhtaaksi. Vaikka kyse oli vain lumitöiden tekemisestä sai se minussa aikaan sen, että mökötin äidilleni vähintäänkin sen illan ajan.

Myöhemmin olen tajunnut, että siinä hommassa oli pakko olla kyse sisäisestä motivaatiosta, koska ei minulle ikinä siitä mitään edes maksettu. Ja onneksi ei, sillä silloin motivaation lähde olisi saattanut siirtyä pelkästään ulkoiseen motivaatioon – rahaan. Jos jollekin tekemiselle on useampi erillinen syy, voivat syyt heikentää toisiaan ja tätä kutsutaan jyräysefektiksi. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että jos äitini ja isäni olisivat alkaneet maksaa minulle rahaa lumitöiden tekemisestä, olisin voinut alkaa tehdä töitä pelkästään rahan vuoksi. Ja aikanaan mikäli vanhempani olisivat lopettaneet rahan antamisen, olisi se voinut saada aikaan sen, etten olisi tehnyt lumitöitä enää ollenkaan.

Ihmiselle on siis erityisen tärkeää löytää se jokin, jonka tekemisestä nauttii. Sisäinen motivaatio on useimmiten myös menestyksen salaisuus, kun kaikki tekemiseen liittyvä lähtee siitä, että asioita oikeasti haluaa tehdä.

Ihmisen neljä psykologista perustarvetta

Kuvio 1. Ihmisen neljä psykologista perustarvetta (Martela 2015, 49)

Martelan opettaa neljä ihmisen psykologista perustarvetta, mitkä tekevät elämän elämisen arvoiseksi. Olen ajoittain miettinyt itsekin millaista elämää haluan elää. Etenkin viimeisten kuukausien aikana olen pysähtynyt miettimään, sillä koen eläväni tällä hetkellä elämäni parasta aikaa.

Vapaaehtoisuus

Ensimmäinen perustarpeista on vapaaehtoisuus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen on vapaa tekemään hänen arvostamiaan asioita. Kukaan muu ei hallitse ihmisen elämää, vaan kaikki mitä hän tekee on peräisin hänestä itsestään. Omassa elämässäni jääkiekko alkoi viimeisinä pelivuosina tuntua pakkopullalta, vaikka olin aina rakastanut lajia. Rakastin edelleen itse pelaamista, mutta kaikki muu sen ympärillä alkoi tuntua raskaalta kun pitkät bussimatkat ja täysi eläytyminen lajin parissa ei jättänyt aikaa muulle elämälle. Tuntui että harrastaminen ei ollut enää vapaaehtoista, vaan se piti minut kiinni väkisin. Jyväskylään muuttaessa tein elämäni vaikeimman päätöksen kun päätin lopettaa jääkiekon pelaamisen ja alkaa tehdä elämässä muita asioita. Vuoden kestäneen ”tyhjyyden” jälkeen löysin kiinnostuksen liike-elämää ja yrittäjyyttä kohtaan, ja seuraavana vuonna löysinkin itseni Tiimiakatemialta. Aikaisemmassa elämänvaiheessa olin usein osittain tottunut tekemään niin kuin joku muu käskee, mutta Tiimiakatemialle tullessani voin itse miettiä, mitä haluan tehdä ja minne haluan mennä.

Tiimiakatemia on vahvistanut vapaaehtoisuuden tunnetta omassa elämässäni. Täällä pääsen toteuttamaan juuri niitä asioita joita arvostan ja kehittämään niitä taitoja joita haluan. Tiimiliiderinä mietin usein, että millä tavalla pitäisi kannustaa tiimiläisiä tekemään ja oppimaan uutta? Millä tavalla jokainen tiimiläinen saataisiin ilmaisemaan itseään ja tehdä tiimille sellaisia asioita joita hän itse arvostaa? Ja millä tavalla voisin itse vaikuttaa siihen, että toinen löytää sisäisen motivaation tekemiselle? Tekemisen tulisi olla kuitenkin nimenomaan sisältäpäin motivoivaa, eikä ulkoa käskettyä. Vapaaehtoisuus perustarpeena on muun muassa mahdollisuutta tehdä asioita, joista on henkilökohtaisesti kiinnostunut ja joita arvostaa.

Vapaaehtoisuutta voi vahvistaa omassa elämässä kahden vinkin myötä. Ensinnäkin tunnista omat kiinnostuksen, innostuksen ja arvostuksen kohteet ja opi täten tuntemaan itsesi. Toiseksi muuta elämääsi niin, että pääset paremmin toteuttamaan näitä asioita.Listasin kirjan antaman tehtävän mukaan omalta osaltani muutamia asioita, joita teen mieluiten vapaaehtoisesti: seuraan ja jääkiekkoa, teen puutöitä, treenaan kuntosalilla, leikkaan ruohoa ja pilkon halkoja. Useimmat asiat liittyvät selvästi siihen, että tekemisessä näen oman käteni jäljen. Näitä asioita tulisi miettiä, jotta voisin hyödyntää niitä tulevaisuudessa jo Tiimiakatemian aikana. Olen tajunnut sen, että onnellisuus ei synny siitä, mitä minulla on. Se syntyy siitä, mitä teen joka päivä. Aion tulevaisuudessa miettiä entistä tarkemmin kaikkia niitä asioita joita teen, että ovatko ne todella niitä asioita joita haluan tehdä, ja ajavatko ne niitä arvoja, joita minä arvostan.

”Menestys on sitä, että herää aamulla ja menee illalla nukkumaan. Ja siinä välissä tekee vain niitä asioita, joita haluaa tehdä.” – Bob Dylan kun häneltä kysyttiin miltä menestys tuntuu.

Kyvykkyys

Kun ihminen pääsee tekemään asioita joita se arvostaa, kokee se usein olevansa kyvykäs toteuttamaan niitä. Kyvykkyyden tuoma tunne on elintärkeä perustarve merkityksellisen elämän löytämisessä. Tiimiakatemialla kyvykkyyden tunnetta tuo esimerkiksi se, kun jokin tiimin projekti saadaan päätökseen tai saadaan henkilökohtaiset viikkotavoitteet täytettyä. Hyvänä esimerkkinä kyvykkyydestä Gravin osalta oli se, kun järjestimme kaikkien aikojen ensimmäisenä projektinamme erään myyntikouluttajan koulutustapahtuman Jyväskylään. Projekti sisälsi muun muassa tapahtuman organisoimista, puhelimessa ihmisten kontaktointia, sekä useita myyntitapaamisia. Tapahtuman onnistuminen antoi meille tiiminä huikean startin ja nosti tiimin itseluottamusta kohti seuraavia projekteja.

Kyvykkyyden rakennuspalikoita ovat flow-kanava ja palautejärjestelmä. Silloin kun haastetaso esimerkiksi jossain projektissa on omalla kohdalla sopiva, voi päästä flow-kanavaan eli niin kutsuttuun flow-tilaan. Muistan muutamia kertoja jääkiekkoajoiltani sen, kuinka pääsin tähän tilaan. Se vaati sen, että keskityin täysin tehtävään asiaan ja heittäydyin pelille. Se sai aikaan sen, että kaikki ulkopuolinen sulkeutui pois ja vain sillä hetkellä oli merkitystä. Tuntui että kaikki onnistui kuin itsestään. Urheilun ulkopuolella en ole tietääkseni kokenut vastaavaa. Tietyin ajoin tekemällä jotain projektia tai lukemalla kirjaa tunnen syventyväni tekemiseen, enkä välttämättä tiedosta ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa ollenkaan. En ole varma onko tämä sama tilanne, mutta ehkä lähimpänä sitä. Tässä ”tilassa” saan myös asioita tehtyä kaikkein tehokkaimmin.

Kuvio 2: Flow-kanava (Martela 2015, 97)

Kyvykkyyden kannalta tärkeää on myös se, että on asetettuna päämäärä, sekä mittari jolla tekemistä kohti päämäärää voidaan mitata. Jos mittaria ei matkalla ole, ei tekemisestä voi arvioida. Jos tekemistä ei näin ollen voida arvioida, ei siitä voida saada niin selkeitä onnistumisen tunteita. Onnistumisen tunne ruokkii ihmisen kyvykkyyden perustarvetta ja saa ihmisen olemaan ylpeä itsestään.

”Täytyy löytää ja tunnistaa asiat, joissa uskomme voivamme kehittyä ja joista olemme tarpeeksi innoissamme. Sitten vain harjoittelemaan.”

Läheisyys

Läheisyys eli yhteenkuuluvuus on sitä, että ihminen kokee omaavansa ympärillään ihmisiä joista välittää ja jotka välittävät. On selvää, että ihminen tarvitsee ympärilleen tukijoita ja rinnallakulkijoita. Omalta osaltani olen kiitollinen siitä, että minulla on rakastava tyttöystävä, joka tukee minua aina kun on tarvis. Tämän lisäksi tiivis kaveriporukka, jonka olen jo pitkään tuntenut, on pitänyt yhteenkuuluvuuden tunnetta yllä elämäni ajan.

Haluamme rakentaa Gravista tiimin, johon jokainen voi luottaa ja josta jokainen saa voimaa, sekä kokee olevansa osa yhteisöä. Tällä viikolla dialogitreeneissämme kävi vieras toisesta tiimistä, joka sanoi päivän päätteeksi, että ”musta tuntuu, että te kaikki ootte tässä täysillä mukana ja haluatte rakentaa tästä huipputiimin”. Tämä lause oli hieno osoitus siitä, että me todellakin ollaan rakentamassa huipputiimiä.

”Monille ihmisille työ ei ole pelkkä rahan lähde, vaan yksi elämän tärkeimmistä yhteisöllisyyden lähteistä”.

Minulla on siis loistava parisuhde ja hieno läheinen ystäväporukka. Lisäksi perheeni on aina ollut tukena ja lähellä, vaikkakin jokainen perheenjäsenemme asuu nykyisin eri paikoissa ja lähes jokainen eri kaupungeissa. Mietin millä tavalla voisin parantaa tätä osa-aluetta yhtenä perustarpeena? Minun täytyy pitää enemmän yhteyttä läheisiini. Läheiset perhe- ja ystäväsuhteet eivät ole itsestäänselvyys elämässä, joten niistä on pidettävä kiinni. Nyt kun niitä tarkemmin miettii, tajuaa niiden todellisen merkityksen.

Hyväntekeminen

Hyväntekeminen on sitä, että tunnen kykeneväni vaikuttamaan myönteisesti muiden ihmisten elämään. Hyväntekeminen on inhimillinen periaate ja vaatii sitä, että ihminen osaa ajatella muita ihmisiä ja on aidosti halukas tuottamaan iloa myös muiden ihmisten elämään. Hyväntekeminen tuo tutkitusti arvostusta myös omaan elämään, joten hyvä kannattaa todellakin laittaa kiertämään.

Ihmisillä on myös usein tapana auttaa niitä, jotka ovat auttaneet heitä (ns. vastavuoroisuuden altruismi). Meidän tiimissä ja koko Tiimiakatemian yhteisössä olen pyrkinyt auttamaan muita aina kun apua on pyydetty. Tässäkin asiassa voin kuitenkin parantaa ja haastankin itseni tekemään kolme ylimääräistä hyvää tekoa tulevan viikon aikana. Tämän jälkeen pyrin tunnistamaan ajatuksia, joita ne minussa tuottaa. Olenko iloisempi tai onnellisempi? Pitkässä juoksussa uskon tähän kyllä.

”Jos haluat uskoa hyvään, tee hyviä tekoja. Ole se muutos maailmassa, jonka haluat nähdä.”

Haluaisin että Gravissa meistä kehittyisi tiimi, jossa autetaan toisia vilpittömästi. Tällä hetkellä tilanne on enemmän vielä se, että huolehditaan omista töistä ennen kuin autetaan muita, vaikkakin tiimi on muuttunut paljon avoimemmaksi ja luotettavammaksi kuin mitä se oli keväällä. Uuden tiimiläisen Artun myötä oli ilo huomata, kuinka hän vilpittömästi ilmaisi halukkuutensa auttaa muita oppimaan digimarkkinointia, josta hänellä on enemmän kokemusta. Tätä meidän tiimi ja koko Tiimiakatemia todella tarvitsee!

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!