Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ensinnäkin, Jim Collinsin Hyvästä paras on pirun hyvä kirja. Valaistuminen tapahtui myös siinä, että se oli ensimmäinen äänikirjani akatemian aikana, ja äärimmäisen toimiva sellainen. Muutamia strategia- ja johtamiskirjoja viime aikoina lukeneena alkaa nousta oikeasti vahva halu siitä, että haluan vielä perustaa oman yrityksen (siis ihan oikean sellaisen). Ja tuntuu, että muutamia perusteoksia lukemalla olen saanut aika paljon oppia siitä, minkälainen sen kuuluu lopulta olla ja miten pyörittää. Samaan erinomaiseen opastavaan kategoriaan nousee myös tämä kirja, johon varmasti palaan vielä uudemman kerran jatkossakin.

Kirja tarjosi älyttömän listan yksittäisiä asioita, jotka ottaa huomioon liiketoiminnassa, mutta tuntuisi turhalta listata niitä ilman suurempaa kokonaisuutta tai teemaa. Siksi nostin päällimmäiseksi parhaan ja mielestäni isoimman jutun – johtajuuden. Johtajuus teemana on alkanut kiinnostamaan aiempaa enemmän ja vaikkei aihe sinällään ole ajankohtainen, tulen kuitenkin (ja hyvä niin) törmäämään siihen vielä useasti. Vaikka alla olevan kappaleen kohdat tuntuvat kirjan toistamiselta, toimivat ne itselleni kertauksena ja muistilistana, jotten vedä ihan reisille, sitten kun johtohaaste iskee vastaan.

 

Johtajuus – tasoja ja nöyryyttä

Hyvästä parhaiksi kehittyneiden yritysten johtoporrasta tarkastellessaan Collins tutkijaryhmineen huomasi näiden yritysten johtajien täyttävän niin sanotun viidennen tason johtajuuden mallin. Tässä mallissa yhdistyy viisi piirrettä, joita parhaaksi tavoittelevan yrityksen johtajalta tarvitaan:

  1. Kyvykäs yksilö
  2. Aikaansaava tiimin jäsen
  3. Pätevä asioiden johtaja
  4. Tehokas ihmisjohtaja
  5. Nöyrä, vaatimaton ja voimakastahtoinen

Lista on sinällään hämmentävä, kun alkaa pohtimaan yleistä johtajamallia, jonka olemme saaneet yrityksiä ja mediaa seuraamalla. Steve Jobsia voi varmasti moni pitää huippujohtajana, mutta voiko häntä pitää kovinkaan nöyränä, tiimin jäsenenä tai ihmisjohtajana. Ei varmastikaan, joten viiden tason johtajamallikaan ei luonnollisesti ole kiveen hakattu sääntö, jota noudattamalla menestyksen portti on takuuvarmasti avattu. Kuitenkin näissä viidessä pointissa on paljon toimivia juttuja, joita hyvästä johtajasta ei välttämättä ensin arvaisi.

Ensimmäisenä kohtana viidessä portaassa on kyvykäs yksilö. Kyvykäs yksilö tekee töitä tehokkaasti hyödyntäen lahjojaan, tietojaan, taitojaan ja työskentelytapoja ja täten tuottaa tulosta. Tällaisia persoonia varmasti löytyy runsaasti ja tätä osa-aluetta on suhteellisen helppoa kehittääkin.

Toisena kohtana on aikaansaava tiimin jäsen. Tiimiakatemiahan tähtää juuri tähän, tehokkaaseen tiimityöhön ja hyviin tiimipelaajiin. Aikaansaava tiimin jäsen tekee tehokkaasti työtä ryhmässä ja edistää hyvin tiimin tavoitteita. Tätäkin kohtaa pitäisin mielestäni helppona harjoitella (ainakin akatemialla), vaikka yritys ei olisi niin tiimi- tai yhteistyökeskeinen. Kyse on enemmän pienistä toimintatapamuutoksista, joita jokainen voi tehdä omassa yrityksessään/omalla työpaikallaan. Tärkeää on myös muistaa se, että johtaja on yksi tiiminsä jäsenistä eikä johda sitä diktaattorimaisesti. Mokien edessä todellinen johtaja katsoo peiliin, ei alaisiinsa.

Kolmas kohta on pätevä asioiden johtaja. Hyvä asiajohtaja osaa organisoida sekä ihmisiä, että liikkuvia asioita yrityksessä, siten että tekeminen kohdistuu siihen, että asetetut tavoitteet toteutuvat.  En oikein tiedä miten asioiden johtamista kannattaisi harjoitella järkevästi. Tietysti projekteissa johtajuuden ottaminen on varmasti äärimmäisen hyvä keino, mutten osaa sanoa onko jotain parempaa tai riskittömämpää tapaa. Toisaalta miksipä miettiä riskejä liikaa, onhan opiskelumuotomme yhtenä perustana epäonnistuminen ja niistä oppiminen.

Neljäs kohta on luontevana jatkumona tehokas ihmisten johtaja. Tällainen johtajatyyppi osaa sitoutua motivoivaan visioon ja kannustaa myös muita siihen. Kannustaminen ulottuu myös muuhun tekemiseen, mutta tarvittaessa johtaja osaa olla myös jämäkkä sopivassa suhteessa, siten että kaikista saadaan irti täysi työteho. Tähänkin tehokasta harjoittelukeinoa on hankala sanoa, mutta äkkiä pohdittuna mieleen nousevat ainakin vastuun ottaminen jossain oman tiimin toiminnassa, vaikkapa tiimin projektin päällikkyys tai vastuuvirka johtoryhmässä. Vaikka kaikki viisi osa-aluetta ovat tärkeitä ja luovat hyvän johtamismallin, koen että tätä minun pitää opetella. Tavoitteeksi siis joko isomman tiimiprojektin päällikkyys tai joku rooli seuraavassa joryssa. Oli se sitten talouspäällikkö tai asiakaspäällikkö.

Viides, viimeinen ja ehdottomasti tärkein osa-alue on asenne joka pitää sisällään nöyryyden, vaatimattomuuden ja voimakastahtoisuuden. Nämä osa-alueet luovat pohjaa alla olevalla neljälle kohdalle. Asennemuutokset vaativat (ainakin itselläni) rankasti aikaa, joten koen, että tätä juttua ei voikaan vain oppia yhtäkkiä tai opetella tuosta vaan. Tämän kaltainen muutos vaatii oikean työpaikan tai työympäristön, jossa työstää tietoisesti omaa ajattelua. Vaatimattomuutta ja nöyryyttä oppii parhaiten ehkäpä kunnon pohjakosketusten kautta. Voimakastahtoisuus lähtee jokaisesta itsestään, ja siksi onkin tärkeää, että työ mitä tekee on sitä, minkä kokee intohimokseen.  Tällöin sen eteen jaksaa nähdä vaivaa ja parhaimmillaan tehdä hommia sen eteen sataprosenttisesti. Kun tällaisen asenteen ja ajatusmallin saa ajettua myös alaisten mieliin, on tuloksena äärimmäisen tehokas ja tuloksekas tiimi, joka nauttii työstään, tekee tulosta, muttei kersku sillä.

 

Vaikka kirja tarjoaa oppeja vaikka kuinka, on muutamia perusjuttuja hyvä muistaa ja yrittää iskostaa omaan mieleen. Pitkäjänteisyys ja kurinalainen työskentely nöyrästi tuottaa hedelmää. Johtaja joka näkee alaisensa menestyksen tekijöinä, eikä itseään, on oikeilla jäljillä. Tuloksen tekeminen on tiimityötä, jossa oikeiden pelipaikkojen löytyminen on tärkeää ja pelin johtaminen vielä oleellisempaa.

Yksittäisiä paloja on hankala koota sen enempää. Vinkkinä kuitenkin sanoisin, että lue kirja. Tykkäät. Ja jos et tykkää niin hyödyt siitä silti.

 

Tuomo Kuisma

Ideaosuuskunta Into

tuomo@ideainto.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!