Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisas on hyvän puolella

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Tomi Tajakka
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aidosti viisas
Kirjan kirjoittaja: Stfan Einhorn
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

En oikein tiedä mitä mieltä olisin Einhornin kirjasta. Tavallaan pidin analyyttisestä ja tieteellisestäkin tavasta käsitellä viisautta ja asioita käsitteen ympärillä. Kirja avasi minulle paljon ajatuksia viisauden käsitteestä ja tärkeitä eroja sen ja esimerkiksi älykyyden välillä. Halusin lukea kirjan löytäkseni uusia näkökulmia aiheeseen ja myös ymmärtää toisia ihmisiä paremmin. Se on mielestäni tärkeä lähtökohta elämässä, työssä ja johtamisessa.

 

Viisauden käsite

Viisaus on ymmärrystä. Ihminen voi nyky-yhteiskunnassa hankkia tietoa monista lähteistä, nopeasti ja uskomattomia määriä. Meillä on siis mahdollisuus olla viisaampia kuin koskaan? Olemmeko viisaampia kuin koskaan? En ole lukenut aiheesta tutkimuksia, mutta ei se varmaan ihan niinkään ole. Viisaus on ymmärrystä. Viisaalla on poikkeuksellinen kyky havaita asiayhteyksiä ja oppia aikaisemmista kokemuksista. Kirjassa mainitaan, että viisaan on opittava jatkuvasti. Viisaat ymmärtävät, että olemassaolo on epävarmaa ja tieto rajallista. Tämä voidaan tiivistää nöyryydeksi. Erittäin tärkeä näkökulma on se, että viisas haluaa ensisijaisesti hyvää. Viisas haluaa hyödyntää ja olla hyödyksi niin, että saa aikaan hyiä asioita. Tässä voimme vaikkapa ajatella jotain nykyaikaista suuryritystä, joka näennäisesti käyttää varojaan jonkin apua tarvitsevan tahon hyväksi. Yritys tekee hyvää. Mutta samaan aikaan yritys kierrättää suurimman osan voitostaan erilaisten järjestelyjen kautta veroparatiiseihin ja näin jättää maksamatta veroja maahan jossa toimii. Maahan josta on kenties saanut tukea yrityksen kasvattamiseen. Joku sanoisi, että yritys vain toimii viisaasti. Mielestäni yritys toimii ahneesti ja myös älykkäästi. He osaavat käyttää hyväkseen tämän järjestelmän porsaanreikiä. Tämä esimerkki on hyvin maallinen. Se tuli mieleeni kun luin aamulla Helsingin sanomien nettisivuja. Siellä kerrottiin Applen siirtäneen 74 miljardia dollaria verottajan ulottumattomiin vuosina 2009-2011. Se on ahneutta, ei viisautta.

 

Viisaus käytännössä

Viisaalla on avoin mieli. Kuten Muodonmuutos -kirjassa mainittiin, oppiminen on oivaltamista ja meidän tulisi antaa itsellemme mahdollisuuksia oivaltaa. Kirjaa lukiessani aloin ajatella, että kuten luovuus ja oppiminen, myös viisaus on kollektiivinen asia ja viisastuminen kollektiivinen prosessi. Viisaus on kykyä etsiytyä olennaisen äärelle ja etsiä vastaus siihen. Tätä ajatusta voi yhdistää de Mellon ajatukseen heräämisestä. Ongelmanratkaisussa tärkeää on ensin aidosti tunnistaa ongelma. Mistä se kumpuaa, onko se vain minussa? Avoimella mielellä toimiva ihminen tarkastelee ongelmaa objektiivisesti ja osaa hyödyntää sen ratkaisemiseeen tietojaan, taitojaan, ympäristöään ja kaikkea vastaanotamaansa ja vastaanotettavaa. ”Viisaus on kykyä määrittää ongelmia ja esittää kysymyksiä.”

 

Viisaus johtamisessa

Useamman kerran olen, joko keskustelussa, tai kirjoissa törmännyt ajatukseen, että hyvän johtajan tärkein tai ainakin yksi tärkeimmistä tehtävistä on löytää hyvät työtoverit ja alaiset. Hyvä johtaja osaa, haluaa ja uskaltaa palkata itseää taitavempia tai viisaampia ihmisiä. Tai kuten tässä kirjassa todetaan, johtajan täytyy osata kaivaa taidot, tiedot ja viisaus esiin. Tässä asiassa mielestäni erittäin tärkeä asia on oikeanlainen roolitus. Jos ajatellaan niin, että jokainen ihminen pystyy toimimaan jokaisessa roolissa hyvin ja se riittää, päästään varmasti keskitason tulokseen. Mutta jos oikeasti halutaan päästä huipputasolle, on roolitusta mietittävä hyvin tarkkaan. Ihmisistä on kaivettava esiin heidän suurin potentiaalista ja hyödynnettävä se käytännön toiminnassa. Johtajia ei palkata siksi, että he olisivat taitavimpia ja parhaita sillä alalla. Heidät palkataan siksi, että he osaavat johtaa ja ottaa vastuuta.

 

Roolitus korostuu myös luovassa ympäristössä ja sen toiminnan johtamisessa. Luova hierre -kirjassa puhuttiin nimensä mukaisesti luovasta hierteestä. Ryhmiin täytyy saada oikeanlaisella roolituksella muodostettua hierrettä. Tällöin ongelmiin ja tehtäviin löytyy varmemmin parhaat ratkaisut. Esimerkkinä voidaan käyttää oman osuuskuntamme tilannetta tällä hetkellä. Toimimme jonkinlaisessa näennäisessä harmoniassa. Tämä heijastuu suoraan myös toiminnan ja tulosten tasoon.

 

Opi muilta

Kirjassa painotetaan toisilta oppimisen merkitystä viisatumisessa. Oppimestarin, omassa tapauksessani mentorin, hankkiminen on erinomainen tapa kehittää omaa toimintaa ja viisastua. Tarkoitus ei ole, että mentori antaa oikeat vastaukset ja täyttää tiedolla. Mentori on henkilö, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia. Mutta mentoroitavalla itsellään täytyy olla halu oppia ja viisastua. Nälkää on löydyttävä, muuten mentorin kanssa toimimisesta ei saa hyötyä irti. Toivon, että Tiimiakatemian syksyllä alkava TA-mentoritoiminta saadaan polkaistua kunnolla käyntiin ja myös mentorit laittavat itsensä likoon. Tämä on mitä mainioin tapa tehostaa Tiimiakatemian oppimismenetelmää ja myös tuoda tiimiyrittäjien välille lisää keskustelua ja tiedonjakamista. Einhorn listaa muutaman hyvän konkreettisen ehdotuksen mentorointiin.

 

  1. Pohdi ja päätä, kuka olisi mielestäsi sopivin henkilö neuvomaan sinua juuri tässä asiassa. Voimme tarvita eri neuvonantajia eri asioissa.
  2. Ota yhteyttä henkilöön, jolta haluat kysyä neuvoa.
  3. Kysy, onko kyseinen henkilö käytettävissä ja onko nyt sopiva hetki. Jos ei, niin milloin olisi hyvä palata asiaan. Päättäkää myös keskustelutapa, kasvotusten vai jollain muulla tavalla.
  4. Monet sanovat, ettei heistä ole neuvonantajiksi, heikko itsetunto on yleinen ominaisuus. Älä anna tämän hämätä vaan seuraa alkuperäistä luottamuksen tunnettasi.
  5. Neuvominen voi kestää eripituisia aikoja. Joskus muutama sekunti riittää. Toisinaan vaaditaan tuntien pohdintaa ja kenties useita tapaamisia.
  6. Ole tarkkana, että kiität avusta, kun neuvominen on päättynyt ja jos se on ollut antoisaa – kerro tästä selvin sanoin.

 

Viisaus ja dialogi

Dialogista puhutaan Tiimiakatemialla paljon. Se on mielestäni keskeinen asia oppimismenetelmässämme. Dialogi – avain innovatiivisuuteen -kirjassa määriteltiin dialogin ydinalueiksi kuunteleminen ja avoimuus. Nämä ovat varmasti kaksi hyvin merkittävää asiaa myös viisastumisessa ja viisaudessa. Ole avoin ympäröivälle maailmalle ja ihmisille. Kuuntele oikeasti mitä sanottavaa ihmisillä on. Kuuntele muita, mutta kuuntele myös itseäsi. Dialogissa henkilöt tavallaan piisakaavat toisiaan eteenpäin ja syvemmälle ongelmanratkaisuun. Viisaus on syvempää kuin älykkyys. Halua päästä syvemmälle asioihin, ongelmiin, ratkaisuihin ja elämään. Dialogin ja viisauden kehittämisessä ollaan isoilta osin tekemisissä samojen lainalaisuuksien kanssa. Tämä on hyvä muistaa, koska tätä kautta molempia asioita on helpompi hahmottaa.

 

Top 3 ajatukset

  • Viisaudessa on kyse ongelmanratkaisusta
  • Ole avoin ja kuuntele.
  • Hanki mentori, mutta mieti kuka se oikeasti voisi olla.

 

 

Tomi Tajakka

osuuskunta Idealeka

tomi.tajakka@idealeka.fi

 

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!