Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Kirjoitettu 06.08.18
Esseen kirjoittaja: Anna-Mari Back
Kirjapisteet: 2
Kirja: Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ennen kesän alkua halusimme selvitellä tiimimme tilannetta tutkimalla miten viisi toimintahäiriötä ilmenevät omassa tiimissämme. Saimme jokaisen samanlaisen lappusen, johon piti merkata 15 eri väittämän kohdalle arvosana 1-3 väliltä sen mukaan kuinka paikkaansa pitävä kyseinen lause on. Väittämiä oli esimerkiksi: ”Tiimin palaverit ovat mukaansatempaavia eikä pitkäveteisiä” tai ”tiimin jäsenet keskustelevat hankalista asioista kiihkeästi ja suoraan.” Sitten laskimme kaikkien vastausten keskiarvot yhteen saaden tulokset omille toimintahäiriöillemme, jotka olivat:

1. Luottamuspula 7,3
2. Konfliktien pelko 5,5
3. Sitoutumisen puute 5,4
4. Vastuun väistäminen 6,2
5. Tulosten huomiotta jättäminen 5,6

Tuloksia katsellessamme iski hetkellisesti sellainen tunne, että hetkinen, meillähän on kaikki pielessä tässä tiimissä. Miten tästä selvitään? Aloimme käymään läpi kolmea vaikeinta kohtaa keksien ratkaisuja niihin.

Konfliktien pelko ilmeni oman tiimimme kohdalla etenkin siinä, että meillä oli eri jäsenille erilaisia sääntöjä ja vapautuksia. Osa porukasta teki hommat tip top ja osa meni sieltä mistä aita oli matalin, mutta tästä ei puhuttu ääneen yhdessä. Tämä aiheutti kuitenkin ääneen puhumattomia jännitteitä, suoriutumiskyvyn laskua koko tiiminä ja tunteen eriarvoisuudesta. Tilanteen selvitimme vihdoin puhumalla asioista, oikein kunnolla, pitkään ja hartaasti. Puhuimme siitä mitä toivomme tiimiltämme vielä näinä viimeisenä puolena vuotena ja minkälainen tyyppi on hyvä dimangialainen. Keskustelujemme jälkeen tilanne kääntyi niin, että Dimangiassa on kolme ihmistä vähemmän jatkamassa viimeiseen yhteiseen aikaamme ja ilmapiiri muuttui avoimeksi. Uskon, että jatkossa uskallamme sanoa ääneen kaiken minkä painaa, emmekä lakaise asioita maton alle, tyylillä: ”kun ei kukaan muukaan tästä mitään sano, niin en sano minäkään.”

Sitoutumisen puute liittyi vahvasti juurikin aiempaan kohtaan eli konfliktien pelkoon. Emme puhuneet siitä aiheesta, että kaikki eivät olleet Dimangiaan yhtä sitoutuneita. Tämä näkyi juurikin siinä, että treenejä ei laitettu ensisijalle ja niistä oli paljon poissaoloja, yhteisiin virkistyksiin ei tultu paikalle, yhteisiin haasteisiin ei osallistuttu, treeneissä istuttiin hiljaa osallistumatta aidosti ja niin edelleen. Lisäksi oli useita kertoa, kun päätimme yhdessä jotain, mutta kun oli aika toimia, päätös unohdettiinkin.

Tulosten huomiotta jättäminen näkyi meillä siinä, että kiitosta ei juurikaan kuulu. Arvostusta saattoi olla, mutta sitä ei näkynyt. Tästä aiheesta keskustellessa hyvin monet muistivat sen kerran, kun olivat tehneet jotain tiimin eteen saamatta kiitosta. Tuntui, että jokaisella oli oma tarina kerrottavanaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Minua alkoi miltei ärsyttämään tässä vaiheessa ja oli pakko kommentoida siitä, kuinka jokainen kyllä muistaa, kuinka itseä ei ole kiitetty tehdystä työstä, mutta mietitäänkö asiaa myös toiselta kannalta; oletko sinäkin se, joka jättää kiittämättä ja toisen työn huomioimatta? Asiaa kuuluu tarkastella myös oman käytöksen pohjalta eikä vain muiden. Koen, että omalla kohdallani on hyvin luontaista kehua ja kiittää muita hyvin tehdystä työstä ja siksi tuntuikin hullulta kuulla tarinoita, joissa joku ei olisi muka saanut kiitosta, kun selkeästi muistan itse ainakin kiittäneeni. Voi olla, että monesti oletetaan tietyn ihmisen tekevän tiimin eteen asioita hyvää hyvyyttään, mutta monesti myös oma marttyyrityylinen käytös estää kuulemasta kiitoksen, silloin kun se oikeasti sanotaan. Tämä on kaksipiippuinen juttu! Pahin asia mitä voi tehdä on mielestäni se, että uhrautuu tekemään jonkun asian tiimin eteen ja käyttäytyy sen jälkeen kärsien siitä, kuinka ei saanut arvostusta ja kuinka teki sen mitä ei kukaan muu suostunut tekemään. Asiasta pitää keskustella ennen kuin tehtävän ottaa hoitaakseen ja sanoa, että kaipaan vaikkapa apua tai muuta mikä mietityttää ennen tehtävän ottamista.
Jokatapauksessa kiittäminen ja kehuminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä pitäisi ikinä vain olettaa jonkun tekevän asiat tiimin eteen haluamatta edes kiitosta vastineeksi. On tärkeää osoittaa aitoa kiinnostusta toisten tekemisiä kohtaan. Otimmekin käyttöön 10 euron lahjakortit, joita jokaisella tiimiläisellä on kolme kappaletta ja ne voi antaa jollekin, joka on tehnyt hyvää työtä!

Loppujen lopuksi mietimme minkälainen tyyppi on hyvä dimangialainen ja löysimme seuraavia piirteitä:
-Sitoutunut tiimiin ja meidän yhdessä luomiin sääntöihin. Priorisoi Dimangian ykköseksi ja antaa sille kaikkensa. Treenit kuuluu olla kalenterissa kaikkein tärkeimmät ja niiden päälle ei kuulu sopia muita menoja. Tämän hetken keskittyminen kaikilla pitäisi olla mymmissä, valmistumisessa ja elämässä akatemian jälkeen.
-Treeneissä läsnä aidosti. Ei riitä, että vain tulee paikalle ja tuijottelee lattiaa odottaen, että treenit loppuisivat. Yhteinen aikamme on tärkeää ja se täytyy käyttää parhalla mahdollisella tavalla hyödyksi.
-Arvostaa muita olemalla kiinnostunut muiden tekemisestä, kiittämällä, kehumalla ja varomalla liiallista v*ttuilua.
-Sparraa ja vaatii muilta! Toisen tiimiläisen projekti, on aina koko tiimin projekti. Kun vaatii joltain projektilta esimerkiksi markkinointisuunnitelmaa, kannustaa se parempaan toimintaan sekä lisää ymmärrystä siitä, että toisen projektista välitetään aidosti.
-Epämukavuusalueelle menevä. Kehitys ei tapahdu lillumalla lämpimässä vedessä vaan välillä täytyy uskaltaa hypätä kylmään avantoon. Tällä tavalla muodostuu huipputiimi!
-Mukana myös vapaalla. Aito tiimi on kavereita keskenään ja haluaa viettää aikaa yhdessä myös työajan ulkopuolella.
-Avoin projekteistaan. Ei voi olettaa, että aina toiset vain kyselisivät miten omalla projektilla menee, vaan on osattava kertoa aiheista itse ja pyytää apua sitä tarvittaessa.

Hyvät treenit meille sisältävät viisi kulmakiveä:
1. Osallistaa. Jokaisen vastuulla on toki se, että osallistuu treeneihin aktiivisesti, mutta sitä voi myös edesauttaa järjestämällä treenit niin, että jokaiselle on helppoa olla mukana. Esimerkiksi pienemmät ryhmät, joissa työskennellään tai niinkin yksinkertaista kuin annetaan suunvuoro hiljaisemmillekin, vaikka kysymällä heidän mielipidettään.
2. Opettaa. Esimerkiksi kirjasta löydettyä teoriaa jakoon oma-aloitteisesti.
3. Energiaa. Hyvän energian voi ylläpitää tarkastamalla oman asenteen ennen kuin tulee treenitilaan. Huono tuuli tarttuu helposti muihin ja myrkyttää koko tilan, joten on hyvin itsekästä tulla treeneihin esimerkiksi väsyneenä ja pahalla tuulella. Energiaa saa ylläpidettyä myös välileikeillä tai jollain hauskalla välijutulla.
4. Hyvin valmisteltu. Useasti käy niin, että oma treeninvetovuoro tajutaan vasta edeltävänä päivänä ja sitten vain kysellään tiimiltä mitä aiheita halutaan käsitellä huomenna. Hyvin valmistellut treenit on aloitettu miettimään jo vaikka viikkoa ennen omaa vuoroa todella luoden laadukasta sisältöä omalle tiimille esimerkiksi workshoppien muodossa.
5. Asiakas keskiössä. Usein unohdetaan tarkastella asioita sen tärkeimmän, eli asiakkaan, kannalta.

Kaiken kaikkiaan toimintahäiriöiden läpikäyminen oli aikaavievä ja välillä raskaskin prosessi, jossa mentiin syvälle pinnan alle. Saimme aikaan suuria muutoksia ja tiimimme kokoonpanokin vaihtui merkittävästi. Tiimillämme on nyt vahva usko siihen, että selviämme jatkossa vahvempina ja parempana tiiminä!

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!