Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Kirjoitettu 10.10.18
Esseen kirjoittaja: Ari Kautto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Patrick Lencioni – Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Viisi toimintahäiriötä tiimissä on kirja, josta olin kuullut jo Tiimiakatemian alussa. Kirjan lukeminen osui kuitenkin kohdalleni vasta akatemian viimeisenä vuotena, koska ensinnäkin kirjan saaminen on hankalaa koska se on suosittu sekä olin unohtanut sen olemassa olon. Kirja on todella helppoa ja mielenkiintoista luettavaa, koska se on kirjoitettu hyvin, fiktiivisen tarinan muotoon, jossa esimerkit ovat hyvin väännetty rautalangasta. Kirjaa on todella mielenkiintoista peilata omaan tiimiin, miten toimintahäiriöt ovat ilmenneet tiimissämme alkuvaiheista tähän päivään.

Tiimimme on kokenut paljon kolmen vuoden aikana. Ja olemme kokeneet Tiimiakatemian aikana kaikki toimintahäiriöt ainakin jollain tavalla. Käsittelen tässä esseessä eniten tiimiimme vaikuttaneet toimintahäiriöt ja itseä kiinnostavat aiheet.

 

Luottamuspula

Luottamuspula on yleistä, kun uudet ihmiset laitetaan toimimaan tiimissä. Luottamuspulaan auttaa ainoastaan aika ja tutustuminen jokaiseen tiimiläiseen omaan tahtiin. Luottamaan ei voi pakottaa ketään vaan se lähtee jokaisesta itsestä keneen sinä luotat ja kuinka paljon aikaa se tarvitsee.

Muistan alkuaikoina, kuinka itse puhuin pitkään todella yleismaallisia aiheita enkä avannut mitä todella tunnen sisälläni. Tämä ilmeni myös muidenkin meidän tiimissä toimivien kohdalla. Emme juurikaan puhuneet syvällisiä vaan loimme hyvää oloa esittämällä, että kaikki on hyvin ja olemme huipputiimi. Luottamus onkin todella keskeinen osa hyväksi tiimiksi tulemista. Jos et pysty luottamaan tiimiläiseesi työskentely on todella haastavaa, koska et pysty luottamaan tekeekö hän sanomansa asiansa vai ei. Myös jos et pysty puhumaan hänelle asioista peläten, että hän kertoo asiat eteenpäin, on myös suuri este, että hyvä tiimidynamiikka voisi syntyä.

Oma tiimini pääsi omasta mielestäni yli luottamuspulasta viettämällä aikaa myös töiden ulkopuolelle meidän nimittämällä Globisiltoina. Ne muodostuivat meidän tiimille todella tärkeäksi asiaksi, joita olemme pyrkineet pitämään aina kerran kuukaudessa. Iltoina olemme tutustuneet toisiimme ihmisinä ja mitä olemme myös työajan ulkopuolella. Tämä on myös kaikkien prioriteeteissa ollut korkealla, niinpä Globisiltoina on melkein aina ollut koko tiimi paikalla.

 

Konfliktien pelko

Konfliktien pelko tarkoittaa, että ei uskalleta sanoa mitä oikeasti ajatellaan, ettei synny konflikteja tiimin sisällä. Tämä johtuu monesti, ettei dialogi oli vielä tarpeeksi kehittynyt ja jokainen tiimiläinen ymmärtää, että vaikka häntä vastaan onkin joku mielipide se ei tarkoita, että se olisi jollain tavalla henkilökohtaista. Tämä oli asia, jonka kanssa painimme pitkän aikaan tiimin kanssa.

Alkuun menimme pitkään niin ettei päätöksistä tullut juurikaan eriäviä mietteitä vaan osa tiimiläisistä antoivat vaan periksi, ettei konflikteja synny. Myös treeneissä emme päässeet tasolle, jossa jokainen rehellisesti sanoo niin kuin asiat ovat hänen mielestään. Tästä hyvänä esimerkkinä on meidän ensimmäisissä palautetreeneissä käyttämämme laput, joihin kirjoitettiin mitä mieltä oli kenenkin tiimiläisen toiminnasta. Tämä jäi onneksi pian pois ja siitä eteenpäin pystyimme sanomaan tiimiläisille palautteen ihan kasvokkain. Itse olen aina ollut innokas saamaan palautetta ja erityisesti rakentavaan palautetta. Ensimmäiset palautetreenit tuntuivatkin hieman oudolta, kun ainoastaan siellä oli palautteena, olet hyvä tyyppi ja hauska palautteita. Tämä ei pitkälle kanna paitsi, jos haluat valmistua narriksi.

Lähinnä itse näen konfliktien pelon erityisen merkittävänä palautetta antaessa. Et pysty sanomaan sitä rakentavaa palautetta, jonka avulla jokin tiimiläinen voi kehittää asiaa, jonka olemassa oloa hän ei välttämättä edes tiennyt olevan. Palautteen antamiseen tarvitaan siis ajatus, ettei vastaanottaja loukkaannu asiasta vaan ottaa sen kehitysehdotuksena tai projektiksi mitä hän voi lähteä parantamaan.

Konfliktien pelkoa esiintyy vieläkin ajoittain tiimissämme, kun asioita ns. lakaistaan maton alle eikä niitä käsitellä suoraan, kun keskustelu olisi kerrankin menossa asiaan. Meillä on tapana keskeyttää väittely ja siirtää sen käsittely esimerkiksi seuraaviin treeneihin tai treenien ulkopuolelle. En tiedä mistä tämä johtuu, miksei asioita voida samalla käsitellä, kun ne on otettu jo puheeksi. Monesti juuri tällaiset asiat unohtuvat, kun niitä pitäisi käsitellä myöhemmin ja uskon, että asianomaisia se jää jollain tavalla vaivaamaan, kun asiaan ei saatu minkäänlaista ratkaisua.

 

Suosittelen lukemaan kirjaa erityisesti sen jälkeen, kun olet nähnyt kaikki tiimis toimintahäiriö vaiheet, Miten oma tiimisi on kaikissa toimintahäiriöissä toiminut ja erityisesti mitkä asiat vaikuttivat siihen, että niistä päästiin yli. Erittäin opettavainen ja ajatuksia herättävä kirja joka kiteyttää huipputiimin toiminnan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!