Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Odotin, että kirja olisi ollut pitkästyttävää luettavaa, mutta antanut minulle vinkkejä, miten toimia tiimissä. Ennakkoluuloista poiketen kirja oli mukavaa luettavaa itselleni, mikä johtui sen tarinamuodosta. Opetukset olivat piilotettu tarinaan, jonka kirjailija kertoi. Lopussa oli vielä tätä ketomusta vahvistava teoriaosuus ja käytännön toimintamalleja ehdotukseksi kirjan kertomien viiden toimintahäiriön poistamiseksi.

Kirjassa mainittiin viisi toimintahäiriötä, jotka ovat yksittäisinä toinen toistaan pahempia, mutta jotka ovat kaikki yhtä haitallisia siinä mielessä, että ne ovat kytköksissä toisiinsa.

 

Viiden toimintahäiriön ketju:

  1. Luottamuspula – Täydellisessä tiimissä ei riitä se, että pystyisi sanomaan heikkoutensa tai myöntämään virheensä. Pelkästään. On myös tiedettävä saavansa tukea ja ymmärrystä sekä mahdollisesti apua sitä tarvitessaan. Luottamuspulaa tiimissä aiheuttaa haluttomuus olla haavoittuvainen. Tiimiläiset ehkä kokevat, että heidän heikkouksiaan käytettäisiin heitä vastaan, eivätkä he silloin uskalla tuoda esiin heikompia puoliaan. Silloin he eivät myöskään voi keskittyä täysin niiden kehittämiseen, sillä osa ajasta menee hukkaan piilottaessa niitä. Miten tämä liittyy seuraavaan toimintahäiriöön?
  2. Konfliktien pelko – Täydellisessä tiimissä ymmärretään prosessi, johon konfliktit kuuluvat tärkeänä osana päätöksentekoa. Tiedetään, että horjuttaessa yksimielisyyttä päästään lopulta parempaan ratkaisuun. Jos tiimissä esiintyy edellistä toimintahäiriötä, on suuri todennäköisyys, etteivät tiimiläiset uskalla lähteä haastamaan toisiaan. He pelkäävät, että heidät tulkittaisiin arvostelevina. Tiimiläiset yrittävät pitää kokoukset mukavina ja varovat satuttamasta toisia mielipiteillään, tietämättä tämän satuttavan heitä lopulta pahemmin. Mitä siitä seuraa, kun asioita ei ole käyty läpi kunnolla? Kun keskusteluista ovat puuttuneet hedelmälliset konfliktit ja kaikki eivät ole tuoneet täysin rehellistä mielipidettään julki?
  3. Sitoutumisen puute – Täydellisessä tiimissä tiedetään, miten tärkeä on hyväksyntä. Silloinkin, kun täydellinen yhteisymmärrys on mahdotonta. Päätöksiin sitoudutaan, vaikka aluksi oltiin eri mieltä ja vaikka oltaisiin edelleen. Eriävät mielipiteet pitää vain saada esittää ja on tiedettävä, että asiaa vastaan olevia on kuultu ja heidän mielipiteet on otettu huomioon päätöstä tehdessä. Täydellisessä tiimissä ymmärretään, että on parempi tehdä rohkeasti päätös. Erehtyä. Sitten yhtä rohkeasti vaihtaa toiseen päätökseen ja välttää turhaa pyörittelyä. Varovaisuus johtaa lamaannukseen, kun päätöksiä ei saada aikaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioita tulisi käsitellä kunnolla ja kaikkia kuullen. Jos tiimiläinen ei tuo todellista kantaansa esiin, koska sitä ei haluta kuulla tai koska hän ei luottamuspulan vuoksi sitä uskalla tuoda esille, hän ei voi täysin hyväksyä päätöstä mielessään ja siihen on vaikeampi sitoutua. Ja mihin se sitten johtaa…
  4. Vastuun välttely – Kun kaikkia ei ole kuultu syystä tai toisesta, päätöksiä ei olla yhdessä sovittu ja niihin ei ole sitouduttu, alkaa vastuun välttely. Jos mitään ei ole tarkasti sovittu, on ketään vaikea vaatia tilille tekemättömyydestä. Täydellisessä tiimissä päätöksiin kuitenkin on sitouduttu ja henkilöä, joka ei pysy päätöksessä eli välttelee vastuuta, vaaditaan tilille toimistaan tai toimimattomuudestaan. On luonnollista haluta vältellä kiusallisia tilanteita ja puuttumista toisen tekemiseen. Täydellisessä tiimissä kuitenkin myös vertaiset, ei pelkästään johtaja, uskaltaa puuttua toisten tekemiseen ja vaatia heitä tilille. Vaatiminen nimittäin tarkoittaa sitä, että tiimillä on isot odotukset toisistaan ja he luottavat toisiinsa. Yksi parhaista motivaationlähteistä onkin pelko siitä, että pettäisi arvostettujen tiimiläistensä luottamuksen. Miten käy sellaisissa tiimeissä, jotka ovat tehneet päätöksiä, joihin eivät pysty sitoutumaan ja välttelevät siksi vastuuta?
  5. Tulosten huomiotta jättäminen – Täydellisessä tiimissä tehdään yhdessä kaikkensa, jotta tavoitetaan yhteiset tavoitteet ja tulokset, joihin pyritään. Aikaisempien toimintahäiriöiden vallitessa tiimissä jäsenet alkavat tavoittelemaan omia tavoitteitaan, keskittyvät omaan uraansa ja egoonsa. Yhteinen tulos jää huomiotta. Työelämän tiimillä ja urheilujoukkueella on se yhteistä, että molemmissa tärkeämpää on tulos eli saavutettu voitto eikä omat pisteet ja henkilökohtainen menestyminen. Vaikka kasattaisiin ryhmä, jossa on paperilla ”parhaat pelaajat”, se ei tarkoita, että se voittaisi ”huonommista pelaajista” rakennetun ryhmän, joka ”pelaa” yhteisen tavoitteen eteen. Tiiminä.

 

Kirjan kuvitteellinen hahmo, toimitusjohtaja Kathryn:

Kathryn on tiimin johtaja ja äärimmäisen taitava siinä. Hän lähtee johtamaan yrityksen johtajista koostuvaa tiimiä, joka ei ole kovinkaan kummoinen tiimi. Siinä esiintyy kaikkia viittä toimintahäiriötä. Aluksi Kathryn tutustuu tiimiläisiin ja tiimin tilanteeseen ennen kuin alkaa tekemään välttämättömiä toimia. Tiimin jäsenet ovat skeptisiä hänen keinoihinsa, eivätkä usko hänen metodeihinsa. Matkan aikana luottamusta kuitenkin alkaa tulla ja Kathrynin ideaa tiimin kehittämisestä lopullisen tuloksen saavuttamiseksi aletaan ymmärtää. Välttämättömien tilanteiden ja tapahtumien jälkeen tiimi on valmis kehittymään ja johtamaan yrityksen parhaaksi heidän alalla kahden kilpailijan ohitse.

Tämä hahmo on mielenkiintoinen johtaja ja tein muutamia havaintoja hänestä. Toimitusjohtajana hän sanoi asioita, jotka piti sanoa, mutta hän ei vain kertonut, mitä virheitä ja epäonnistumisia tiimiläiset olivat tehneet. Hän oli sosiaalisesti älykäs henkilö, joka sai asiansa sanottua loukkaamatta toisia, mutta vaikuttamaan heihin kuitenkin haluamallaan tavalla. Hän esimerkiksi lisäsi moitteisiin lauseita, jotka turvasivat ”väärällä” tavalla toimineiden egot, eikä he silloin kokeneet itseään täysin pelleiksi ja kääntyneet puolustuskannalle tai ottaneet moitteita loukkauksina. Kathryn myös toi uudistukset esiin sillä tavalla, ettei vanha toimintatapa näyttänyt huonolta, mutta kuitenkin sillä tavalla, että kaikki ymmärsivät sen negatiiviset puolet ja muutoksen välttämättömyyden. Esimerkiksi kiivasta väittelyä ja hedelmällisiä konflikteja tarvittiin lisää, jotta päätöksiin pystyttäisiin sitoutumaan, mutta Kathryn kuitenkin ymmärsi, ettei se ole helppoa ja ennen sitä on voitu vältellä, koska ei ole haluttu luoda negatiivista ilmapiiriä. Kolmas sosiaalinen vaikutuskeino, jota tämä hahmo käytti taitavasti, oli hyvien asioiden kehuminen, mutta niistä kääntäminen siihen, ettei silti menestytä. Näin todellisen tilanteen kertominen herättelee, puutteellisuuden paljastaminen ja korostaminen luo sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta, kun kehut antavat tarpeeksi itsevarmuutta sekä halua menestyä ja näyttää mihin pystyy.

 

Omat lisähavainnot:

  1. Omien henkilökohtaisten asioiden kertominen kasvattaa luottamusta ja lähentää. Vieläpä niin, että mitä kauempana asia on työelämästä ja henkilön työ-minä-roolista sitä enemmän se tiivistää välejä.
  2. On merkityksellistä, mitä tiimin toimivuudesta ja toimimattomuudesta puhutaan ulospäin. Jos siitä puhutaan pahaa, silloin muillekin tulee usko siitä, ettei tiimi pärjää.
  3. Jos on useampia tiimejä, tärkeimmän tiimin eli kirjassa johtotiimin tulisi olla ensisijainen tiimi, vaikka alaisten kanssa muodostettu tiimi voisi tuntua tärkeämmältä ja mukavammalta, koska siinä on viettänyt enemmän aikaa. Asian pitäisi olla näin, koska johtotiimi tähtää yhteiseen isompaan tulokseen ja eri osa-alueiden yksittäinen menestyminen ei ole niin tärkeää.
  4. Kuten edellisessä yhteinen tavoite on tärkein, eikä asiat toimi siten, että kaikki johtajat yrittävät vain pelastaa oman tonttinsa, jottei ainakaan heitä syytettäisi, kun asiat eivät mene niin, kuin niiden olisi pitänyt mennä.
  5. On vaikea vaatia tilille sellaista henkilöä, joka tekee paljon duunia tai on monin tavoin hyödyksi, vaikka hän suuntaisi resurssinsa vääriin asioihin eikä hoida hänelle sovittuja asioita huolellisesti. Näin olisi kuitenkin tehtävä.
  6. Ikäviä uutisia ja palautuksia maanpinnalle on helpompi tehdä kun sitä on tehnyt enemmän. Sellaista ei myöskään ole syytä pelätä.
Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!