Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Kirjoitettu 07.11.19
Esseen kirjoittaja: Paula Karjula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Ei taloudellinen tilanne. Ei strategia. Eivät tekniset valmiudet. Vaan tiimityö pysyy perimmäisenä kilpailuvalttina – siksi, että se on niin voimallista, ja siksi että se on niin harvinaista.” Kuuluu kirjan ensimmäinen kappale. Juuri tätä tiimityön arvokasta taitoa opimme tiimiakatemialla. Se on oppimisen ydin. Tiimityöskentely ei ole helppoa, ja sen oppiminen ja sujuvaksi saaminen vaatii töitä.

”Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.” Ihan sama mikä meidän strategia, arvot, tai visio on, jos ihmiset eivät sitoudu ja kulttuuri on se, ettei tehdä töitä eikä paikalle tarvitse tulla. Ensin pitää saada kulttuuri kuntoon. Meidän tiimin kulttuuri on aika löysä, eikä ole lähes minkäänlaista kuria. Yhteisistä säännöistä ja sopimuksista ei pidetä kiinni, mikä luo kuvan siitä, ettei tiimiä ja toisia arvosteta.

Viisi toimintahäiriötä on klassikko, jossa tiimin toimintahäiriöitä käsitellään kuvitteellisen DecisionTechin tarinan kautta.

  1. toimintahäiriö: Luottamuspula. Jos tiimin jäsenet eivät ole aidosti avoimia kertomalla virheistään ja heikkouksistaan, on mahdotonta rakentaa perustaa luottamukselle. Tämä on myös meidän tiimissämme ollut ongelmana. Nyt, kun olemme viettäneet enemmän aikaa yhdessä sekä vapaa-ajalla että töissä, tilanne on helpottunut. Mielestäni tätä voisi silti edelleen edistää, ja luottamus on juttu, jota pitää jatkuvasti rakentaa. Puhuimme edellisessä synnytyksessämme paljon luottamuksesta. Mikä lisää ja mikä vähentää luottamusta meidän tiimissä? Huomasimme myös, että toinen näkee treeneistä ja yhteisistä tapaamisista myöhästelemisen luottamuskysymyksenä, toinen ei. Jos meillä on asiakkaan kassa sovittu jokin projekti, kaikki ovat ajoissa paikalla ja hoitavat hommansa, mutta kaikki tiimin palaverit, treenit ja muut yhteisesti sovitut jutut eivät kiinnosta. Meillä on myös välillä sitä ongelmaa, että osa tuo mielipiteensä treeneissä julki, mutta osa jää vieläkin niin sanotusti oppositioon ja mukautuu siihen, mitä muut päättävät.
  2. toimintahäiriö: Konfliktien pelko. Luottamuspulasta syntyy konfliktien pelko. Kissoja ei nosteta pöydälle, vaan ongelmat lakaistaan maton alle ja erimielisyydet sekä turhautuminen kytevät pinnan alla. Ei uskalleta sanoa suoraan omaa mielipidettä, jolloin joutuu tyytymään siihen, mitä muut sanoo, mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä pinnan alla. Tämä aiheuttaa myös sitoutumisen puutetta, kun asenne on, että ”en ollut alun alkaenkaan samaa mieltä, joten tämä päätös ei koske minua”.
  3. toimintahäiriö: Sitoutumisen puute. jos puuttuu konflikteja, ei myöskään olla valmiita sitoutumaan. Jos ei ole saanut tuoda mielipidettään julki selvästi ja avoimesti, eivät he usein myöskään ole valmiita sitoutumaan tehtyidin päätöksiin, vaikka ovatkin suostuvinaan. Meillä ei kukaan ole valmis sitoutumaan tiimin juttuihin. Omat menot ja projektit ovat aina tärkeämpiä. Jos joku on valmis sitoutumaan johonkin tiimin projektiin, hänenkin motivaationsa loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun ei löydy tarpeeksi muita sitoutuneita tekemään hommaa hänen kanssaan. Myös tilivelvollisuuden puute johtaa sitoutumisen puutteeseen. Meidän tiimissämme ei mielestäni vaadita tarpeeksi toisia tilille. Ihmisten annetaan tulla ja mennä yksilöiden haluamalla tavalla, eikä esimerkiksi myöhästelemiseen puututa, kuten jo aiemmin nousi esille. Olemme nyt hiljattain jakaneet tiimin taistelupareihin. Parit huolehtivat toisistaan, ja siitä, että kirjapiste- ja asiakaskäyntitavoitteet tulevat täytetyksi. Hommia tulee tehtyä todennäköisemmin, kun on joku, jolle on tilivelvollinen.
  4. toimintahäiriö: Vastuun välttely. Tiimiakatemialla on monia säännöllisesti toistuvia hommia, kuten tiimifoorumi, kuukauden Waltari ja muut satunnaiset tehtävät, joista joku joutuu ottamaan vastuuta. Lisäksi myös tiimin sisällä on paljon juoksevia asioita, jotka pitää hoitaa. Kaikkiin näihin yhteisiin hommiin ei yleensä hirveästi nouse vapaaehtoisia käsiä, vaan niihin joutuu ”määräämään”. Neljäs toimintahäiriö liittyy myös siihen, noudatetaanko yhteisiä pelisääntöjä. Joudumme käskemään toinen toistamme ja vaatimaan toisiltamme. Ei ole mukavaa pyytää esimerkiksi treeneissä, että toinen laittaisi puhelimen pois, vaikka hän rikkoisikin yhdessä sovittua sääntöä ollessaan puhelimella tai tietokoneella. Olemme tasavertaisia tiimikavereita, emme toistemme ylä- tai alapuolella. Kaverijohtaminen on vaikea asia, koska siinä pelkää asettuvansa toisten yläpuolelle ja työntävänsä nenänsä toisten asioihin, jos kommentoi toiselle esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen rikkomista.
  5. toimintahäiriö: Tulosten huomiotta jättäminen. Jos ei onnistuta pitämään toisia tilivelvollisina, tiimin jäsenet laittavat omat henkilökohtaiset tarpeensa tiimin yhteisten tavoitteiden edelle. On tärkeää asettaa tavoitteet, mutta oleellisempaa on seurata tavoitteiden täyttymistä. Meillä on esimerkiksi määritelty tietyt kirjapiste- ja asiakaskäyntitavoitteet, mutta tavoitteiden asettamisen jälkeen niitä ei oikeastaan ole seurattu, eikä porukalta ole vaadittu töitä tavoitteiden täyttämiseksi. Yksi ratkaisu kohdistaa huomio tuloksiin on tuloksiin keskittyvä palkitseminen. Esimerkiksi 24h-synnytyksiin liittyen meillä luvattiin palkinto synnytysten myyjille. Toivottavasti myös aiemmin mainittu taisteluparistrategia tuo muutosta. Myös siihen liittyen on luvattu palkintoja parhaiten suoriutuvalle tiimille.

Kirjan lopussa oli testi, jonka perusteella pystyi arvioimaan, mitä toimintahäiriöitä tiimissä mahdollisesti on, ja mihin ehkä pitäisi puuttua. Tein testin, ja sain tulokseksi, että tiimissämme toimintahäiriöitä, joihin luultavasti tulee puuttua ovat luottamuspula, sitoutumisen puute ja vastuun väistäminen. Konfliktien pelko ja tulosten huomiotta jättäminen ovat toimintahäiriöitä, jotka saattavat olla ongelmia. Olen aika samoilla linjoilla testin tulosten kanssa, eivätkä tulokset olleet mikään erityisen suuri yllätys. Pyysin myös muita tiimiläisiä tekemään testin, ja tulokset olivat lähes kaikilla aika samaa linjaa. Konfliktien pelko oli meidän tiimimme pienin ongelma, kun taas sitoutumisen puute ja vastuun väistäminen nousivat suurimmiksi ongelmiksemme. Yhdenkään tiimiläisen kohdalla yhdenkään toimintahäiriön kohdalla vastaukseksi ei tullut ”toimintahäiriö ei ole ongelma tiimissämme”. Meillä on menty kyllä parempaan suuntaan, mutta töitä on vielä paljon tehtävänä, jotta saamme tehtyä Dynasta yhdessä huipputiimin.

Aidosti yhtenäisen tiimin jäsenet luottavat toinen toiseensa, antautuvat aitoihin konfliktikeskusteluihin ideoista, sitoutuvat päätöksiin ja toimintasuunnitelmiin, vaativat toisensa tilille toimimisesta vastoin päätöksiä ja suunnitelmia sekä keskittyvät yhteisten tulosten saavuttamiseen. Tähän on hyvä yhdessä pyrkiä, ja noiden asioiden pohjalta voi myös luoda tiimin tavoitteita sekä miettiä, mitä toimia tulisi tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!