Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?

Kirjoitettu 30.04.19
Esseen kirjoittaja: Otso Qvintus
Kirjapisteet: 3
Kirja: Draivi
Kirjan kirjoittaja: Frank Martela, Karoliina Jarenko
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Työelämä on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia ja muokannut yrityksen markkinointia, mainontaa ja ulkoista- sekä sisäistä viestintää merkittävästi. Niin sanotut aineettomat alat työllistävät ihmisiä enemmän. Niiden arvoa ei voi mitata tuotemäärässä, painossa vaan muilla mittareilla. Mitä nämä digitalisaation uudistukset on tehnyt ihmisille?

 

Ihmisille on kasvanut tietoisuus kouluttautumisen mahdollisuuksista. Enää ei tarvitse urautua ensimmäiseen tutkintoonsa loppuiäksi. Itsensä toteuttaminen korostuu työelämässä. Työntekijöille mahdollistetaan entistä enemmän itseohjautuvaa työskentelymuotoa ja mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen sisällä oleviin ongelmakohtiin. Ja siitä on myös tässä kirjassa kyse. Kirja syventyy työorganisaation rakentamisesta lähtien työntekijän motivointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kaikki lähtee hyvästä johtamisesta.

 

Tämä on mielestäni mullistava asia työelämässä. Tämä saa ihmiset sitoutumaan työhönsä ja nauttimaan työpäivistänsä, jolla mahdollistavat vapaa-aikansa harrastukset ja matkustelut. Elämästä tulee kaikin puolin maittavampaa. Tyytyväinen työntekijä myös tekee tulosta yritykselle missä työskentelee. Tyytyväinen työntekijä ei ole sairaslomalla niin usein, kuin työhön tyytymättömämmät. Minkälainen on hyvä johtaja sitten?

 

Kirjassa oli hyviä esimerkkejä oikeanlaisista, hyvistä johtajista. He ottivat työntekijät mukaansa työympäristön kehittämiseen, laskeutuivat heidän tasolleen ja olivat inhimillisiä. Heiltä ei tullut käskyjä tyhjästä, kuin korkealta auktoriteetilta, jota tulisi kunnioittaa tietämättä henkilöstä sen enempää. Ihminen työskenteli toisen ihmisen kanssa, tittelistä viis.

 

Kirjan nimi Draivi tulee halusta tehdä työnsä hyvin ja pyrkiä kehittymään paremmaksi. Sitä on tukemassa neljä psykologista perustarvetta, joiden täyttyminen synnyttää innostusta, merkityksellisyyttä, ja tekemisen draivia:

 

1.    Vapaaehtoisuuden tarve

·         mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavia asioita haluamallaan tavalla

 

2.    Kyvykkyyden tarve

·         työ tarjoaa sopivissa määrin haastetta ja pääsee käyttämään parasta osaamistaan

 

3.    Yhteenkuuluvuuden tarve

·         tuntee kuuluvansa osaksi yhteisöä, jossa arvostetaan ja välitetään

 

4.    Hyväntekemisen tarve

·         Työnteolla saadaan aikaan hyvää, esimerkiksi asiakkaalle, kollegoille tai yhteiskunnalle

 

Henkilöt, jotka saavat tehdä tällaisessa työympäristössä töitä, kokevat burnoutin 125 % harvemmin, eikö kuulostakin hurjalta? Tämä kaikki sen ansiosta, että teemme työtä mistä nautimme, joka inspiroi meitä ja kehittää meitä yksilöinä. Meitä on tukemassa motivoiva johtaja, joka ennemmin esittää oikeat kysymykset, kuin antaisi oikeat vastaukset. Draivi tuo yritykseen kestävän kehityksen työympäristöönsä ja työntekijöihinsä.

 

”Ihminen on passiivinen olento, jonka liikkeelle saamiseksi tarvitaan aina joko kielteistä keppiä tai myönteistä porkkanaa”

 

Tämä lause kiteyttää nykyajan johtamisen ääripäät. Ulkoisessa johtamisessa johdetaan pelolla ja sisäisessä johtamisessa etsitään syvältä itsestä lähtevä sisäinen motivaatio. Ulkoisessa motivaatiossa edetään palkkion turvin, kuten esimerkiksi rahan. Se laskee suorituksen pakolliseksi pahaksi, jonka tehtyään saa palkinnon. Sisäisessä johtamisessa itse tekeminen on oma palkkionsa.

 

Tiimiakatemia on huikea ympäristö kokeilla erilaisia asioita. Näiden kokeilujen yhteydessä kolahtaa lähes jokaisella, mitä haluaa tehdä koulusta valmistuttuaan. Meille on mahdollistettu tämä ainutkertainen oppimisympäristö sitä tukemaan. Huomaan itsestäni, kuinka erilaisella intohimolla teen töitä motivoituneiden ihmisten kanssa, jotka ovat työnteosta ja tuloksesta innoissaan. Tämä saa minutkin jaksamaan paremmin.

 

Tämän kulttuurin levittäminen jokaiseen työpaikkaan on pitkä prosessi, mutta vaivan arvoinen. Ja kaikki lähtee hyvästä johtajasta, joka valitsee työpaikkaan oikeat henkilöt töihin, jotka jakavat saman motivaation työnteon suhteen. Yhteisön tulisi olla inspiroiva, toisia tsemppaava ja kehitystä kannattava. Ihmisiä palkataan eri työtehtäviin, mutta tavoitteen tulisi olla yhteinen.  Arvojen tulisi istua työntekijöihin ja heidän pitäisi ymmärtää yrityksen visio ja missio. Jokainen työntekijä voi niihin nojata työtänsä toteuttaessa.

 

Tällaisessa työympäristössä on omat paineensa. Suurella vastuulla voi olla myös haittavaikutuksia. Kaikki meistä eivät ole oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. Toiset pitävät selkeistä tehtävistä ja ohjeista. Tämän piirteen tulisi hyvän johtajan osata lukea työntekijöitä johtaessa. Monissa työtehtävissä ei ole myöskään mahdollisuutta luovalle ratkaisulle, kuten esimerkiksi työtehtävät missä lasketaan osien painekestävyyttä. Älä siis suotta yritä istuttaa kaikkia samaan muottiin. Ja tämähän onkin mielenkiintoisin osuus ihmisten johtamisessa: kuinka löydän ne oikeat ihmiset, jotka jakavat samanlaisen draivin?

 

Kirja sopii melko hyvin akatemialla perustettuihin osuuskuntiin. Moni asia menee kirjan mukaisesti, kuten edellä mainittu intohimo ja motivaatio tehdä töitä yrityksessä. Onko akatemian tiimiyritysten sisällä tarpeeksi mahdollisuuksia oman motivaation löytämiseen? Jokainen yritys tulee kuitenkin ohjautumaan lähes automaattisesti johonkin suuntaan tarjotessaan asiakkaillensa palveluita. Itse koin aikaisemmin, että en ehkä päässyt niin helposti toteuttamaan minua motivoivia työtehtäviä. Voin kuitenkin edelleen kehittää itseäni vahvemmaksi jossain toisessa ammatillisessa taidossa, mutta voin hyödyntää itseäni yritykselle toisessa taidossa. Katsotaan, mitä seuraava puolivuotinen tuo tullessaan…

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!