Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Voittamisen anatomia

Kirjoitettu 18.12.18
Esseen kirjoittaja: Hanna Lehtomaa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2.1. Verkostot ja sosiaalinen pääoma, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.08. Henkinen kasvu, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Aki Hintsa, F1 maailmasta tuttu ja rakastettu urheilulääkäri. Hintsa kehitti mallin, jossa asioiden saavuttaminen ei vaadi ulkoisia tekijöitä, vaikka ihmisillä olisi miten erilaiset lähtökohdat niin kaikki voivat menestyä samalla tavalla. Tästä olen akatemiallakin kuullut esimerkkejä, hiljaisista ihmisistä olen tullut todella aktiivisia ja puheliaita. Treeneissämme Johannes Partanen sanoi kerran tiimimme hiljaisemmasta jäsenestä, että nämä tyypit ovat Tiimiakatemian kultakaivoksia. Saavutuksia saadaan sillä, että on valmis tekemään töitä, se ei ole ratkaisevaa oletko alussa ujo vai tiimin keltaisin tyyppi. Mahdolliset traumat, mitä on voinut olla on mahdollista käsitellä ja tuleekin käsitellä, jotta menestys on mahdollista. En itse haluaisi käyttää sanaa menestys, itselleni siitä tulee mieleen menestyminen työelämässä tai rikastuminen, mutta sitä tulee ajatella myös henkisenä menestymisenä ja pienten (mutta suurten) asioiden saavuttamisena, esimerkiksi tasapainoinen elämä. Kirjassa Hintsa kuvaa tätä kertomalla Gebrselassiesta, joka onkin erinomainen esimerkki tästä asiasta.

Jotta onnellinen elämä ja menestys on mahdollisia, olivatpa lähtökohdat millaiset vain, pitää ihmisellä olla perusasiat kunnossa, ikään kuin pohjana elämän etenemiselle. ”Menestyksen ympyrä” muodostuu yleisestä terveydestä, kehon ja tukirakenteiden toimimesta, palautumisesta, ravinnosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja henkisestä energiasta. Menestyksen ympyrän sisällä on core, eli ihmisen minuus ja henkinen profiili. Länsimaissa elämme eräänlaisessa ”romuteollisuudessa”, kulutamme valtavan määrän tavaroita ja ostamme jatkuvasti jotain. Nämä ns. turhat asiat, joita emme edes kaipaisi jos emme tietäisi niiden olemassaolosta, tuovat osiltaan negatiivisuutta elämäämme – houkutukset vievät ajatuksiamme epäolennaisiin ajatuksiin ja stressaannumme esimerkiksi ruuhkasta. Maat, joissa markkinatalous ei ole räjähtänyt tällä tavoin antaa elämiselle ja ajatuksille tilaa olennaisimpiin asioihin; tekemään asioita muiden ihmisten ja luonnon ympärillä, nauttimaan asioista joita yhteiskunta ei siellä edes kaipaa. Olen itse maalta kotoisin, meilläpäin ei ole ruuhkia ja jos haluaa lähettää postia niin se laitetaan omaan postilaatikkoon josta postimies sen vie eteenpän. Nyt asun kaupungissa, whatsapissani on tällä hetkellä 8 eri ryhmässä viestejä, minulla on 5 eri sähköpostia koululle, työlle, henkilökohtainen jne. Illalla koneella istuminen vie yöunet ja aamulla tunnin sisään heräämisestäni kohtaan kaupungin ruuhkan. En missään nimessä valita tästä, on oma valintani milloin katson puhelinta ja kuinka myöhään olen koneella eikä minun tarvitse hakea vettä kaivosta tai miettiä riittääkö ruoka koko perheelle, mutta menestystä haaliessa pitää muistaa miettiä oman itsensä hallintaa monesta näkökulmasta. Asioita pitäisi myös lähteä tavoittelemaan ruohonjuuritasolta sen sijaan että asettaa suoraa tavoitteet niin korkealle, että ne tuntuvat jo etäisiltä eikä onnistumisen kokemuksia pääse tulemaan ennen lopullisen maalin saavuttamista.

Corea Hintsa selvitti asiakkailtaan kolmella kysymyksellä, tiedätkö kuka olet, mitä haluat ja hallitsetko omaa elämääsi.  Kysymyksien kautta avataan omaa identiteettiä. Jos ajattelen tätä tiimimme jäsenien näkökulmista, moni sanoo että ei tiedä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Varmaan yleisestikin suurin osa nuorista ei tiedä kuka on ja mitä haluaa, mutta eihän identiteetin selvittäminen helppoa olekaan. Näiden kysymyksien vastauksia miettimällä voisi tekeminen Tiimiakatemiassa helpottua kun löytää suunnan mieleisille projekteille. Tätä tosin teemmekin jo, mutta kenties jonkinlaista askelmallia tai to do –listaa olisi hyvä tehdä, josta voisi seurata että onhan varmasti tehnyt eri asioita eikä juuttunut lypsylehmähommiin.

Coren ideassa korostuu se, että jokainen ihminen pitäisi kohdata yksilönä. Hintsa ei voinut tehdä samaa liikuntaohjelmaa kaikille asiakkailleen emmekä me tiimiakatemialaiset voi suorittaa opintojamme yhden henkilön oppimissopimuksella. Mielestäni yksilöt huomioidaan Tiimiakatemialla hienosti, jokaisen yksilöllisiä toiveita ja kehittymiskohteita huomioidaan ja kannustamme tekemään niitä asioita, joita kukin haluaa tehdä. Tämä pätee myös tiimin sisäiseen persooniin, olemme erilaisia. Toinen on hiljaisempi kuin toinen, toinen vaatii kolme kertaa enemmän yhteistä aikaa kuin toinen että uskaltaa avautua omista unelmistaan. Jokainen tiimiläinen pitää kohdata yksilönä.

Suuren hypetyksen saanut kirja tuotti minulle pienen pettymyksen. Hintsa puhuu kirjassaan hyviä juttuja ja on hienosti koonnut asian ympärille järkevän kuuloisen mallin, mutta ei mikään hänen kertomastaan tullut minulle yllätyksenä. Ehkä omat odotukseni olivat liian korkealla kirjasta. Kirja käsittelee mielenkiintoisia asioita eikä Hintsan menetelmät varmastikaan ole suosittuja syyttä, mutta odotin että kirjasta saisin irti vielä enemmän. Tapahtumat Keniassa ja Gebrselassiesta olivat todella mielenkiintoisia, näiden myötä sain hyvää uutta näkökulmaa asioihin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!