Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nyt kun elämme niin poikkeuksellista aikaa etätyön muodossa, on tärkeää pitää omasta terveydestä ja rutiineista kiinni, jotta asioita saa tehtyä. Hyvinvointi on muutenkin pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa useammastakin eri syystä, mutta suurimpana on ollut se, kun oma terveys ei ole kunnossa, ei tekemisestäkään meinaa tulla yhtään mitään ja motivaatio on hukassa. Tämä kirja onkin ollut lukulistallani jo tovin, mutta nyt päätin ottaa sen kuunteluun ja ottaa oppeja, kuinka terveydestä pietään huolta, kun normi arkirytmit katosivat ympäriltä ja arjesta pitää muovata uuden näköinen.

Hieman pohjustuksena siis, että Aki Hintsa on toiminut F1 maailman huipulla, olympiakomiteassa ja Etiopiassa huippulääkärinä. Kirja kertoo hänen kehittämästään kokonaisvaltaisesta hyvinvointimallista, jota hän on testannut niin urheilu- kuin yritysmaailman huipulla. Mallin ideana on kasvattaa niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia ja tämän mallin avulla jokainen pystyisi hyödyntämään näitä oppeja omassa elämässään. Koen että kirja oli hyvin ajankohtainen lukukokemus ja siitä saikin ajattelun aihetta, kuinka panostaa omaan jaksamiseen tässä muuttuneessa Koronan aiheuttamassa tilanteessa.

Hintsa on jakanut elämän kuuteen eri osa-alueeseen, jotka tietenkin kaikki vaikuttavat toisiinsa ja kaikkia näitä kehittämällä voi vaikuttaa ja kehittää omaa hyvinvointiaan. Nämä kuusi osa-aluetta ovat kaiken hyvinvoinnin pohja ja ne ovat:

  1. Yleinen terveys
  • Tämä koostuu hyvinvoinnin malleista ja heijastaa moneen asiaan. Itse sairastan pitkäaikaissairautta, josta ei voi parantua ja jonka hoitamattomuus näkyy suoraan omassa olossa. Nyt olen kuitenkin jaksanut panostaa taas perushyvinvointiini ja se näkyy heti tekemisessä, että jaksaa paremmin ja olo on virkeämpi. Aina kyseenalaistaakin itseään, miksi päästää itsensä repsahtamaan huonovointiseksi ennen kuin asialle tekee mitään. Minulle lääkärikäynnit ovat motivoivia, sillä asiantuntijan palaute positiivinen tai rakentava auttaa aina itseä tsemppaamaan, että ensi kerralla näytän, että kyllä mä osaan! Että olen kyllä oppinut pitämään terveydestäni huolta, mutta välillä se kaipaa sen kannustuspotkun persuuksiin.

 

  1. Biomekaniikka
  • Eli liikunta ja lihasten kunto. Hintsa listaa tärkeimmiksi asioiksi toimivuuden, lihaskunnon, keskivartalon tukilihasten kunto ja venyttely. Itse en lapsena piitannut liikunnasta juurikaan, mutta yläasteelle siirryttäessä se alkoi innostamaan ja aloinkin pelata sählyä ja juoksemaan. Sitten ne täytyi lopettaa, kun jalat pettivät alta. Olin katkera, vaikka en sitä juuri kenellekään myöntänyt. Nykyään, olen ottanut liikunnan taas osaksi elämääni ja pyrinkin tekemään sitä mahdollisimman monipuolisesti. Onneksi olen tykästynyt omalla kehon painolla treenaamiseen, sillä se on tässä etätyöskentelyssä melko kätevää, sillä sen voi tehdä kotona ja siitä voi tehdä erittäin monipuolistakin. Se on huono puoli, että venyttelyä en ole omaksunut omaksi tavaksi ja sen huomaa jatkuvista jumius tiloista. Nyt kun aikaa on enemmän, on se seuraava askel mitä lähteä parantamaan ja erityisesti nyt kun on paljon istumatyötä, olisi vastavenyttelyiden tekeminen erityisen tärkeää!

 

  1. Palautuminen ja lepo
  • Vaikka tätä etätyöskentelyä on mennyt vasta vajaa pari viikkoa, on nukkuminen parantunut huomattavasti tässä ajassa. Se johtunee siitä, vaikka en osaa mennä vielä sen aikaisemmin nukkumaan, niin aamulla saa nukkua pidempään. Herään paljon virkeämpänä ja unta saa parhaillaan parikin tuntia lisää. Olen kuitenkin kiinnittänyt tähän jo aikaisemmin huomiota ja pyrkinyt muuttamaan rytmiä, että menisin aikaisemmin nukkumaan, mutta olen niin iltaihminen kuin vain voi olla. Tätäkin esseetä kirjoitan kymmenen aikaan illalla, kun läppäri pitäisi jo olla suljettuna. Mutta entäs palautuminen? Siihen kiinnitin erityistä huomiota tässä kevään aikana, että se ei ole kunnossa. Kalenterini oli iltaan saakka täynnä merkintöjä, ja kotona olin vasta myöhään, niin ettei omaa aikaa juuri ollut kuin mennä suoraan nukkumaan. Heräsin tähän oikeastaan siinä vaiheessa kun sanoin ääneen helmikuussa, että ”seuraava vapaa viikonloppu on huhtikuun lopulla”. Ei, tätä ei tule tapahtumaan, siinä vaiheessa pyyhin kalenterista menoja pois ja merkkasin omaa aikaa (liikuntatunteja, kavereita, mitä tahansa) Myös viikonloppu menoille sanoin ei. Se oli hyvä päätös ja vireystila kasvoikin, kun pääsi taas viettämään myös omaa vapaa-aikaa. Kun itse voi hyvin, on muukin tekeminen helpompaa. Tämäkin oppi tuli kantapään kautta, mutta jatkossa osaa tehdä samoin, jos tekee liian tiukkaa ja oma aika meinaa jäädä pois.

 

  1. Ravinto
  • Ravinto on se, missä itsellä on tapahtunut suurin muutos tässä etätyöskentelyn aikana. Kun ruokaa jaksaa tehdä itse, ei tule syötyä läheskään niin epäterveellisesti, ateriarytmit ovat kohdillaan ja napostelu on vähentynyt huomattavasti. Sekin on erittäin iso tekijä, kun alkoholin käyttö on jäänyt pois ja olo on senkin takia jo paljon virkeämpi! Toivon, että tämän linjan pystyisin pitämään jatkossakin tällaisena, sillä uskon että se vaikuttaa suuresti omaan jaksamiseen. Tähän on tietysti auttanut se, ettei ole tehnyt liian isoja muutoksia kerralla, vaan pienin askelin mennyt eteenpäin. Seuraava steppi on opetella juomaan vettä tarpeeksi, se on suuri haaste itselle.

 

  1. Fyysinen aktiivisuus
  • Koen olevani aktiivinen, mutta ainahan sitä voisi olla lisää. Etenkin nyt, olo on paljon parempi kun on aikaa treenaamiseen ja liikkumiseen ja erityisesti kun sen pääsee tekemään heti aamusta, se antaa virtaa koko päivään! Tämä on se, mistä ensimmäisenä kenties lipsuu, joka vaikuttaa ravintoon ja se taas yleiseen energiatasoon ja sitä rataa. Tykkään liikkua, välillä oikein raskaasti, välillä taas kevyt liikunta on tarpeeksi, mutta paikallaan pysyminen liian pitkään laittaa mielen ihan sekaisin. Toivon, että saisin itselleni tästä pysyvän tavan, että treeni olisi tehty, ennen kuin päivä alkaa, mutta se tuo haastetta, jos klo 8 pitää olla menossa, kuten sanoin, aiemmin, olen iltavirkku ihminen.

 

  1. Henkinen energia
  • Näin äkkiseltään, kun ensimmäisen kerran kuulin tämän, ei mieleeni tullut mitään, mitä tämä tarkoittaa. Mutta onneksi kuunnellessa kirjaa tämäkin valkeni. Tähän oli esitetty neljä erittäin osuvaa kohtaa, joita jokaisen tulisi miettiä omalla kohdallaan:
  • Tiedosta, ketkä ovat tärkeimmät ihmiset ympärilläsi ja varaa heille aikaa
  • Huolehdi siitä, että työsi antaa sinulle energiaa
  • Järjestä itsellesi omaa aikaa
  • Määritä perusarvosi ja elä niiden mukaan
  • Henkinen jaksaminen on yhtä tärkeää kuin fyysinenkin, kenties tärkeämpikin ja ne heijastuvat toisiinsa voimakkaasti. Siksi on tärkeää pitää oma henkinen jaksaminen kunnossa, jotta jaksaa pitää huolta myös kokonaisuudesta.

Kun tämä kokonaisuus on kunnossa, on kunnossa myös kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tärkeää on muistaa, että muutokset eivät tapahdu hetkessä ja liian isoja muutoksia ei kannata tehdä kerralla. Itsellä haasteeksi nousee, että kun nyt opin tekemään niin omanlaisen rytmin etätyön aikana, miten saan sen säilymään, kun palataan normaaliin työskentelyyn. Erityisesti aion panostaa henkiseen hyvinvointiini ja yrittää löytää keinon pitää sosiaalisia kontakteja yllä, nyt kun ihmisiä ei pääsekään näkemään päivittäin.

4321

Kuulin tästä mallista ensimmäisen kerran, kun olin Miika Toivasen pitämässä koulutuksessa ajanhallinnasta. Tämä on tehokas malli, jota voi hyödyntää niin päivä, viikko kuin kuukausi kohtaisesti. Mallin tarkoituksena on organisoida työ tehokkaasti, niin että kaikelle on suunniteltu/varattu tietty aika ja näin hommat saa hoidettua alta pois.

4 // Valitse päivästä neljä tuntia, jolloin asiat hoituvat tehokkaasti. Näiden tuntien ei tarvitsee olla peräkkäisiä, vaan itse päätät, miten ne päivääsi jaat. Tämä ei tarkoita, että tekisi päivässä vain neljä tuntia työtä, mutta näinä neljänä tuntina kannattaa tehdä niitä itselle haastavia ja tärkeitä tehtäviä. Itse huomaan, että tehokkaimmat tuntini ovat heti aamusta ja sitten myöhempään illasta.

3 // Tavoitteet. Valitse kolme tavoitetta, jotka haluat saavuttaa. Ne voivat olla työhön tai omaan henkilökohtaiseen elämään liittyviä. Hyvä esimerkki on, että on vaikkapa 2 työhön liittyvää ja yksi omaan elämään liittyvä tavoite. Näin kumpikin pysyy tasapainossa ja tavoitteiden asettaminen myös motivoi tekemään paremmin. Meillä tiimissä tämä on toteutunut, sillä joka maanantai alkaa sillä, että asetamme viikkotavoitteet, mutta itseltä näistä tavoitteista puuttuu oman elämän tavoitteet, joka olisi hyvä lisätä myös niihin.

2// Kaksi poistoa ”to do- listalta” ja mielen tyhjentämistä. Tämä alkaa siis sillä, että sinun tulee kirjata muistiin paperille kaikki muistettavat asiat. Tämän jälkeen varaa aikaa listan läpikäymiseen ja sijoita ne kalenteriin. Tähän Toivanen antoi hyvän ohjeen, että laittakaa heti alkuviikkoon kaikkein haastavimmat asiat, niin hommat kevenevät päivä päivältä ja aikaa jää muullekin. Päivässä on siis hyvä saada listalta poistettua kaksi asiaa. Itsensä johtaminen voi todella olla näinkin helppoa. Itselle tämä on kyllä suuri haaste tässä etäopiskelussa, kun käyttöön joutui ottamaan sähköisen kalenterin. Tuntuu, että olen muutenkin hieman hukassa, miten asioita kannattaisi tehdä, joten listan kirjaaminen paperille on todellakin se, mitä nyt juuri pitäisi tehdä.

1 // Yksi iso kysymys. Tämän kohdan tarkoituksena on laittaa alitajunta töihin. Kysymystä ei tarvitse miettiä koko aikaa, mutta silloin tällöin siihen on hyvä palata ja pohtia sitä ajan kanssa. Kirjoita tämä kysymys paperille ja palaa siihen säännöllisin väliajoin. Kysymyksen tulee olla niin laaja, että vastausta ei olekkaan tarkoitus löytyä heti. Päästä mielikuvitus ja luovuus valloilleen ja analysoi sitten vastaus.

Tässä onkin muutamia hyviä kysymyksiä, joita voi pohtia omalla kohdallaan ja viedä 4321 malli heti käytäntöön. Nämä ovat kaksi ydinkysymystä (core), minkä ympärille oikeastaan kaikki rakentuu. Kysymykset ovat helppoja, mutta niihin on kuitenkin vaikea vastata, etenkin jos niitä ei ole koskaan aikaisemmin pohtinut.

Ensimmäinen ydinkysymys:

  1. Tiedätkö, kuka olet?
  2. Tiedätkö, mitä haluat?
  3. Hallitsetko omaa elämääsi?

Toinen ydinkysymys on

  1. Oletko tyytyväinen siihen, mihin käytät aikaasi?
  2. Ovatko tavoitteesi pysyviä vai vaihtuvatko ne usein?
  3. Vaikuttavatko muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiisi?
  4. Tiedätkö mikä on ”seuraava askel” elämässäsi?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!