Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Voittamisen Anatomia

Kirjoitettu 14.01.18
Esseen kirjoittaja: Minna Saukkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aki Hintsa - voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tältä teokselta minulla oli suuret odotukset, sillä olin kuullut siitä paljon hyvää. Kirja kertoo pitkäaikaisen F1 lääkärin Aki Hintsan kehittämästä kokonaisvaltaisen hyvinvoinninmallista. Akin periaate on, että kun kaikki ihmisen hyvinvoinnin osa-alueet ovat tasapainossa, menestys seuraa perässä. Näitä osa-alueita on kuusi: yleinen terveys, palautuminen, ravinto, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Lisäksi on tärkein osa-alue, core eli ihmisen ydin.

Core on kaiken motivaation ja sitoutumisen perusta, sillä se tarkoittaa ihmisen itsetuntemusta. Core selvitetään kolmella kysymyksellä:

  1. Tiedätkö, kuka olet?
  2. Tiedätkö, mitä haluat?
  3. Hallitsetko omaa elämääsi?

Yleensä ensimmäiseen kysymykseen vastataan suunnilleen näin: Olen 21-vuotias liiketalouden opiskelija, asun Jyväskylän keskustassa ja harrastan tanssia. Olen huumorintajuinen ja sosiaalinen, pidän taiteesta ja kulttuurista.

Mutta entä jos lopetan koulun kesken, muutan pois Jyväskylästä ja loukkaan itseni niin, etten voi enää tanssia? Ihmisillä on taipumus määritellä identiteettinsä työn, koulutuksen tai suorituksiensa kautta, mikä johtaa identiteettikriisiin siinä vaiheessa, kun tuo ulkoinen määrittävä tekijä syystä tai toisesta poistuu. Sen vuoksi ydintään ei pidä määrittää sellaisten asioiden mukaan jotka voidaan ottaa sinulta pois. Oman coren tunteminen tarkoittaa, että tietää tarkalleen kuka on, millaiset ovat omat arvot ja mitä haluaa elämältä. Ja lopuksi myös ottaa ohjat omasta elämästään ja alkaa toimia niin oman corensa mukaisesti. Tätä kautta löytyy se kuuluisa Miksi: Kun oma ydin on selvillä, tietää tarkalleen miksi toimii niin kuin toimii.

 

Hintsan filosofiassa minuun teki vaikutuksen erityisesti hänen halunsa keskittyä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Nykylääketieteessä keskitytään enemmänkin sairaanhoitoon kuin tautien ennaltaehkäisyyn, hoidetaan niitä jotka ovat jo sairastuneet. Jos sinulla ei ole mitään puhjennutta tai oireilevaa sairautta, olet terve. Kuitenkin usein sairauden puhkeaminen voitaisiin lykätä tai estää kokonaan, jos kiinnitettäisiin ajoissa huomio niihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, jotka eivät ole tasapainossa. Liian usein myös keskitytään vain hoitamaan oireita, eikä selvitetä sitä alkuperäistä syytä, mistä sairastuminen johtuu. Kirja saikin minut pohtimaan oman hyvinvointini eri osa-alueita, ja sieltä nousikin heti esiin muutamia osa-alueita, joihin haluan jatkossa kiinnittää huomiota: palautuminen eli riittävä uni, ravinto sekä biomekaniikka. Minulla olisi varmasti parannettavaa lähes jokaisella Hintsan mainitsemista hyvinvoinnin alueista, mutta Hintsa painottaakin malttia muutoksen tekemisessä. Jotta hyvinvoinnin osa-alueet saataisiin pysyvästi kuntoon, täytyy muutoksien tapahtua maltillisesti: muutoksia on hyvä tehdä korkeintaan 1-3 alueella samanaikaisesti. En ole itsekään ollut ikinä ”kerralla kuntoon” tyyppi, sillä tiedän että jos otan liian tiukan linjan missä tahansa (esimerkiksi lopetan karkin syömisen täysin tai päätän että alan käydä kuntosalilla 4 kertaa viikossa), alkuinnostuksen jälkeen motivaationi lopahtaa eivätkä muutokset ole pysyviä. Sen vuoksi pyrin enemmän muutoksiin, jotka Hintsamaisesti tapahtuvat pikkuhiljaa.

 

Ravinto

Olen aina ajatellut, että ongelmani syömisen suhteen on se, että syön liian paljon ja epäterveellisesti. Sehän olisi loogista, sillä en ole mikään laiha tyyppi. Pikkuhiljaa olen kuitenkin alkanut ymmärtää, että ongelmani syömisen suhteen on tällä hetkellä se, että syön epäsäännöllisesti sekä yleensä liian vähän tai liian pieniä annoksia kunnollisia atrioita, mitä paikkaan sitten erilaisilla välipaloilla ja napostelulla. Yleensä paikkaan energiavajetta leivällä tai hedelmillä, mutta välillä myös jollain epäterveellisellä naposteltavalla. En mielestäni syö hirveän paljon herkkuja, kuten karkkia tai sipsiä, mutta napostelen vain pitkin päivää kaikenlaista muuta. Todennäköisesti useimpina päivinä energiansaantini jää liian matalaksi tai sitten saan vääriä ravintoaineita, minkä vuoksi aineenvaihduntani on hidas. Uskon että yksi oire tästä on myös huono ääreisverenkierto, varpaani ja sormeni ovat aina jäässä ja minun on vaikea välillä saada niitä lämpiämään.

Olenkin siis nyt yrittänyt keskittyä yhä enemmän siihen, että syön täyttävän aamupalan joka sisältää proteiinia, kunnollisen lounaan päivällä sekä aterian illalla. Sen lisäksi yritän pitää verensokerini tasaisena kohtuullisten välipalojen avulla. Pyrin myös syömään mahdollisimman vähän pitkälle prosessoituja valmisruokia. Loppujen lopuksi nämä ovat hyvin pieniä muutoksia, mutta tässäkin asiassa haluan tehdä muutoksia pikkuhiljaa aloittamalla ruokailurytmistä.

 

Palautuminen

Uni on aina ollut minulle tärkeää, ja tiedän hyvin tarvitsevani vähintään 8 tuntia unta yössä pärjätäkseni seuraavana päivänä. Nukkumisen kannalta suurimmat ongelmani ovat stressi sekä puhelimen käyttö iltaisin. Vaikka pyrin saamaan unta vähintään 8 tuntia joka yö, uneni on harvoin laadukasta. Reagoin stressiin todella herkästi levottomalla yöunella ja jopa valvomisella. Lisäksi minulla on todella huono tapa selata puhelinta pitkään sängyssä juuri ennen nukkumaanmenoa, mikä heikentää heti unen laatua ja vaikeuttaa nukahtamista. Hintsa kertoo kirjassaan pitkän listan liian vähäisen unen haittavaikutuksista, mikä sai minut todella ymmärtämään unen tärkeyden. Jo muutaman yön huonosti nukutut unet vaikuttavat ongelmanratkaisu-, keskittymis- ja suorituskykyyn merkittävästi. Väsynyt ihminen pystyy käyttämään vain osaa aivokapasiteetistaan, mutta usein arvioi suorituskykynsä paremmaksi kuin se todella on – tämän vuoksi esimerkiksi väsyneenä ajaminen on todella vaarallista. Liian vähäinen uni myös alentaa vastustuskykyä ja altistaa erilaisille sairauksille, ja saa ihmisen myöskin himoitsemaan epäterveellistä rasvaista ja hiilihydraattipitoista ruokaa. Univaje ja valmiiksi huonot ruokailutottumukset ovat kuolettava kombo. Siispä univaje vaikeuttaa myös ruokailutottumusten muutosta.

Olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota laadukkaaseen uneen. Pyrin laittamaan puhelimen sivuun vähintään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa niin, etten enää vilkaise sitä lainkaan. Ennen minulla oli tapana myös katsoa kelloa yöllä herättyäni, mutta nyt yritän jättää senkin pois. Lisäksi yritän varata mahdollisimman paljon aikaa nukkumiseen, sillä tiedän että heräilen öisin eli jos haluan saada 8tuntia unta, pitää minun varata vähintään 8,5 mutta mielellään yli 9 tuntia aikaa nukkumiselle. Näin Team 4 Learning tapahtumamme lähestyessä olen yllättävän hyvin onnistunut pitämään stressin pois unistani. Jos herään yöllä ja alan ajatella stressaavia asioita, pyrin rauhoittamaan itseni syvän hengityksen avulla sekä tietoisesti ajattelemaan jotain muuta, asioita jotka ovat mukavia ja rauhoittavia. Stressi tulee varmasti vaikuttamaan uneeni koko loppuelämäni jollain tasolla, mutta on ihana huomata, että tuon vaikutuksen hillitsemiseksi pystyy oikeasti kehittämään itselleen erilaisia strategioita ja työkaluja. Harjoittelun avulla pyrin nostamaan omaa stressinsietokykyäni vähän kerrallaan.

 

Biomekaniikka

Biomekaniikka tutkii, toimivatko keho ja erityisesti sen tukirakenteet ja -nivelet niin kuin niiden pitäisi. Tämä oli minulle aika uusi juttu, enkä ole juuri kiinnittänyt huomiota omien tukilihasteni kuntoon. Selkäkipu on yksi yleisin vaiva Suomessa, ja yleensä selän ongelmat johtuvatkin juuri heikosta biomekaniikasta. Erityisen tärkeää olisi keskittyä vahvistamaan keskivartalon tukilihaksia. Tämä oli minulle uutta, mutta tiesitkö että keskivartalontukilihasten kunto on avain asemassa erilaisten tuki- ja liikuntaelinten ongelmien taustalla? Esimerkiksi lonkka tai polvivaivat johtuvat usein siitä, että kun keskivartalon tukilihakset eivät ole kunnossa, ne eivät jaksa kannatella kehoa oikein ja sen vuoksi rasitus kohdistuu lonkkaan ja polviin. Tärkeintä olisi pitää kunnossa syvät selkälihakset sekä syvä poikittainen vatsalihas ja vinot vatsalihakset, sillä ne kiinnittyvät selkärankaan, kylkiluihin ja lantioon, ja määrittelevät sen vuoksi keskivartalon ja alaselän stabiliteettia. Onneksi näitä tukilihaksia pystyy harjoittamaan jo muun muassa niinkin yksinkertaisella aktiviteetilla kuin kävellen. Kirjan lopussa on myös kuvia erilaisista pienistä harjoitteista, joita tekemällä säännöllisesti parantaa huomattavasti selän kuntoa. Harjoitteet ovat kuitenkin niin pieniä, että jos niitä ei opettele tavaksi ja tee säännöllisesti, ei niistä myöskään ole mitään hyötyä.

Vatsa ja selkälihakset ovat aina olleet lihaskuntoharjoittelussa minun heikko kohtani, enkä ole sen vuoksi juurikaan pitänyt niiden harjoittamisesta. Näen jo sieluni silmin itseni viisikymppisenä, selkä-, lonkka-, ja polvivaivaisena tätinä. Istun aivan liikaa, päivittäin jopa 4-8 tuntia. Esimerkiksi jo heti meidän treeneissämme tulee istuttua noin nelisen tuntia putkeen. Tätä pitäisi pyrkiä vähentämään, voisin esimerkiksi työskennellä välillä seisomapöydän ääressä tai seistä treenien aikana. Onneksi olen aina nauttinut kävelystä, joten työmatkan kävelemisen lisäksi minun on helppo lisätä kävelylenkkejä myös vapaa-ajalleni. Olisi mielenkiintoista käydä tapaamassa fysioterapeuttia ja selvittää oman kehon virheasennot niin, että voisi sitten oikeasti alkaa panostaa niiden korjaamiseen. Tämä on selvästi osa-alue, johon minun täytyy erityisesti kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, sillä alan jo nyt nähdä ensimmäisiä oireita muun muassa huonona ryhtinä sekä polvien oireiluna.

 

Olen viimeisen vuoden aikana lukenut paljon henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja ja keskittynyt henkiseen hyvinvointiin, minkä vuoksi oli virkistävää tällä kertaa keskittyä fyysisiin osa-alueisiin. Ulkoiset seikat eivät juurikaan innosta minua panostamaan pitkäkestoisesti esimerkiksi urheiluun, ja sen vuoksi pidin tästä kirjasta: siinä kerrottiin hyvin selkeästi, kuinka mikäkin hyvinvoinnin osa-alue konkreettisesti vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Menestyminen edellyttää täydellistä keskittymistä omiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, se ja on hankalaa, jos ihminen ei voi hyvin.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!