Walt Disneyn inspiroimana
Bob Thomas – Walt Disney
Et saa olla yleisöä, kun ympärilläsi oleva maailma on muuttumassa. Silloin sinun täytyy olla pelaaja. Eikä edes kuka tahansa puolivalolibero tai se nuhaisin laitalinkki. Sinun täytyy olla se räjähtävin piilokärki, joka jatkuvasti etsii avaussyöttöjä mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin ja on valmiina tekemään nopeita, luovia ratkaisuja. Valmiina pistämään pelivälineen häkkiin ennen kuin vastustaja ehtii reagoimaan.
Ystävälläni Anssilla on kuljetusliike. Anssin kuljetusliikkeellä on mennyt hyvin muutaman vuoden, mutta viime aikoina ajat ovat olleet synkemmät. Anssi lähti mukaan säiliöautobisnekseen helmikuussa. Aluksi bisneksen laajentaminen näytti hyvältä siirrolta mutta lupaavan alun jälkeen asiat alkoivat mennä sivuraiteille. Selvisi, että yritys, joka välitti urakoita pienelle säiliöautourakoitsijalle, kansanomaisin termein ilmaistuna kusi Anssia silmään. Tämän seurauksena Anssin perhe oli puolessa vuodessa syönyt ja juonut kaiken, mitä hän oli ehtinyt puolessatoista vuodessa tienaamaan. Moni olisi tällaisella vastoinkäymisen hetkellä jo lyömässä hanskoja tiskiin. Moni olisi jäämässä paitsioon tai siirtymässä yleisön puolelle katsomaan muiden pelejä. Mutta Anssi ei näin tehnyt. Luonteeltaan periksiantamaton Savon mies haistatti pitkät välitysfirmalle, otti ohjat omiin käsiinsä ja käytti lähestulkoon kaiken ajoaikansa etsiessään seuraavaa urakkaa. Haaste vie valtavasti voimavaroja ja aikaa. Uskon ja toivon, että Anssin uurastus palkitaan ja maailmassa on sen verran hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta, että yksi rehdeimmistä ja tunnollisimmista miehistä pääsee yrityksineen takaisin jaloilleen. Äkillisen muutoksen seurauksena tapahtunut uusi pelin avaus ei sysännyt ystävääni aitioon. Luovuttamisen sijaan hän lähti entistä päättäväisemmin tähtäämään kohti uutta maalipaikkaa. Näin Walt Disneykin teki.
Disneyland Orlandon avauspäivänä eräs Disneylandin asiakas tuumasi ääneen ”Harmillista, ettei Walt ehtinyt nähdä tätä ennen poismenoaan.” Disneylandin luovan puolen pomo kuuli tämän lausahduksen ja totesi asiakkaalle: ”Kyllä hän näki, sen takia olemme täällä tänään.” Tarina kuvastaa sitä, kuinka voimakas visionääri Walt Disney oli. Hänellä oli päässään selkeä kuva siitä, millaisena hän halusi tuoda koko maailmalle teemapuiston, kokonaisen satumaailman, joka oli täynnä hänen ja hänen tiiminsä vuosikymmenien työn tuloksia. Hänellä oli suurenmoinen kyky kirkastaa visio, tuoda se konkreettisesti työntekijöilleen ja valjastaa heidät toimimaan täsmälleen hänen visionsa mukaan.
”Se johtaa, jolla on visio.”
-Ulla Luukas, NJL11
Mateen visio ei ole vielä niin kirkas, kuin sen tulisi olla. Se vaikeuttaa johtoryhmän ja etenkin minun tehtävääni tiimiliiderinä luotsata osuuskunta kohti yhteistä, jaettua visiota. Emme ole ehkä aiemmin ymmärtäneet yhteisen päämäärän tärkeyttä. Pari viikkoa sitten treeneissä avasimme Ideaosuuskunta Mateen brändikirjekuoren. Brändikirjekuoremme ydinsanomaksi kiteytyi ”Hyvästä paras”. Toinen fläpille piirtynyt ydinsanoma tiimillemme oli ”Huipputiiminä mymmille”. Olemmeko sisäistäneet oikein termin ”huipputiimi”? Tiedämmekö todella, mitä tuon termin taakse verhoutuvalta tiimiltä odotetaan ja vaaditaan? Ja ennen kaikkea – Olemmeko valmiita sitoutumaan yhteiseen päämääräämme ja tekemään kaiken, mitä sen saavuttaminen vaatii?
Visio tulee kirkastaa Tiimiakatemialla jo ensimmäisenä vuonna. Kun Johtavat ajatukset, Missio ja Visio ovat kirkastettuna, tiimillä on valmiina kehys. Tälle kehykselle tiimiläiset maalaavat kolmen ja puolen vuoden aikana taulun. Taulun, joka värittyy erilaisista projekteista ja haasteista. Se värittyy yhdessä tekemisestä, naurusta, itkusta, huippuhetkistä ja suvantovaiheista. Wau, nyt vasta näen, kuinka iso asia onkaan kyseessä. Onko meillä todellakin niin kiire, ettemme ole ehtineet uhraamaan aikaa muualta ja päivittämään näitä kolmea kantavaa voimaamme? Onko tässä syy siihen, että ainakin minä voin nostaa käteni pystyyn, kun kysytään ”Onko teillä koskaan sellainen olo, ettemme aina oikein tiedä, minne olemme menossa?”
Tämän kirjan innoittamana otan asiakseni saada Mateiden pääkoppaan taottua ajatuksen yhteisen, jaetun vision tärkeydestä. Emme ole sitoutuneet aiempiin ”teeseihimme”, tiimisopimukseemme siksi, ettei se ole sittenkään tullut aidon dialogin kautta.
Nostan framille vision ja kyseenalaistan olemassaolomme syyt. 12.12.2011 olemme sopineet yötreenit, joissa synnytämme toimintasuunnitelmaa alkavalle vuodelle. Tähän yhteyteen, tähän keskusteluun haluan jakaa muille ideani yhteisen, jaetun vision käyttämisestä tiimimme johtamisen keihäänkärkenä.
”Of all the things I’ve done, the most vital is coordinating the talents of those who worked for us and pointing them towards a certain goal.”
Walt Disneyn menestyksen salaisuus on näin paperilla aika yksinkertainen. Hän ei asettanut päähänsä valmiiksipureskeltuja mielenmalleja. Vielä vähemmän hän välitti, mitä arvostelijat ja tuomitsijat olivat hänen tekemisistään mieltä. Walt ei uskonut kattorajoituksiin tai normisäädöksiin. Häntä ei kiinnostanut asettua samaan kaavaan, jota muut olivat toistaneet vuosista ja vuosikymmenistä toiseen. Kuten lainaus osoittaa, Waltin menestyksen kulmakivi on taito valjastaa hänen työntekijöidensä valtava kykypotentiaali toimimaan yhteistä määränpäätä kohti. Mieti hetki, minkälainen vaikutus tällä miehellä on ollut hänen rakastamaansa alaan – viihdeteollisuuteen. Jos et halua miettiä, googleta. Vetää hiljaiseksi, eikö?
Mateessa on valtava potentiaali ja osaamista monelta eri osa-alueelta. En taida edes osata käsittää, mihin kykenisimme, jos kirkastaisimme visiomme ja valjastaisimme kykymme työskentelemään täysipainoisesti tuota visiota kohti. Tekemisessämme käyttäisimme jokaisen mateen vahvuusaluetta ja mielenkiinnon kohteita. Näin saisimme säilytettyä työn mielekkyyden ja kaikilla olisi haastavaa, mutta hauskaa tekemistä. Hetkinen. Miksi puhun konditionaalissa? Tämä kaikkihan on täysin toteutettavissa. Kokeillaanhan uudelleen.
Mateessa on valtava potentiaali, huikean hyviä tyyppejä ja osaamista monelta eri osa-alueelta. Mihin kykenemme, kun kirkastamme visiomme ja valjastamme kykymme työskentelemään täysipainoisesti tuota visiota kohti? Tekemisessämme käytämme jokaisen mateen vahvuusaluetta ja mielenkiinnon kohteita. Näin saamme säilytettyä työn mielekkyyden ja kaikilla on haastavaa, mutta hauskaa tekemistä. Jumalauta, oivallus!
Puhumme Tiimiakatemialla toistuvasti mielenmallien rikkomisesta, epämukavuusalueesta, uusista kokeiluista, tiedon synnyttämisestä. Todellisuudessa näen peiliin katsoessani miehen, jonka pää on yhä täynnä monenmoisia asetettuja standardeja. En osaa erottaa, olenko luonut häkit pääni sisään itse, vai ovatko kahleet syntyneet jonkun muun toimesta. Perheeni sanoi minulle kyseessä olevan pelkän täyteaineen, kun kerroin innoissani musiikinkurssin arvosanan olleen 10. Viidennellä luokalla joku luokkatoverini saattoi naurahtaa minulle, kun kerroin hänelle unelmistani. ”Et sinä tule noin koskaan tekemään.”
Noinkin mitättömän pieneltä tuntuva teko voi olla kahlitsija. Enkä todellakaan heittäydy marttyyriksi tai syytä ketään. Perheeni on parasta A-ryhmää ja toveritkin kelpo veijareita. Itsehän olen antanut sanojen ja tekojen vaikuttaa mieleeni.
Mielenmalli, jonka olen ostanut, ja joka on jäänyt päähäni kummittelemaan ylitsepääsemättömänä muurina on vaikuttanut tekemiseeni pitkällä tähtäimellä. Onko tässä syy siihen, etten ole vieläkään Tiimiakatemialla opiskeluni aikana tehnyt kovinkaan paljon asioita, joista olen unelmoinut, tai jotka sytyttävät? Niiden asioiden sijaan olen jumittunut tienaamaan gäppirahaa hanttihommilla ja taantunut unelmieni tavoittelun suhteen. Olenko todellakin niin pelkuri? Pelkäänkö kohdata omat unelmani ja niiden saavuttamisen eteen tehtävän työn? Annanko muiden mielipiteiden vaikuttaa omaaan tekemiseeni ja sen laatuun? Luulisin, että meitä pelkureita taitaa olla talossa useampiakin.
Olisikohan minun ja teidän muidenkin aika ymmärtää, että tämä elämä on ainoa mahdollisuus, jonka tulemme saamaan? Kyseessä ei ole kenraaliharjoitus tai lämmittelykierros. Olemme lavalla, pelaamme loppuottelua parasta aikaa. This is it. Mitäpä ajattelit tehdä asialle?
Tagit: bob thomas, Esa, made, starck, walt disney
Hyvää pohdintaa. Itselle on tuo vision merkitys auennut tässä puolessa vuodessa todella paljon. Ja oikeastaan tykkään koko “Johda visiolla, Jaettu visio, Innostava visio” -schaissesta. Jään innolla odottelemaan, että mitä estarck ajatteli tehdä asialle?