Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Why do we fall?

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Timo Perttunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Zen ja jousella ampumisen taito
Kirjan kirjoittaja: Eugen Herrigel
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Zen ja jousella ampumisen taito

Eugen Herrigel

Et opi, jos et tyri

Toiselle pitää antaa mahdollisuus oppia itsenäisesti ja virheiden kautta, ennen kuin menee neuvomaan tätä oikeaan suuntaan.

Toisen opettaminen / neuvominen on taitolaji, sillä jos todella haluat antaa toiselle mahdollisuuden oppia, sinun täytyy antaa oppijan ensin tehdä virheitä. Et saa antaa heti oikeata vastausta, sillä silloin opplias vastaa että: ”Juu, juu” ja todellisuudessa hän ei oppinut mitään. Tässä tapauksessa oppilas ei tiedä miten tehdään virhe tai mitä virheestä seuraa.

Jos taas neuvot oppilasta liian myöhään, niin siinä vaiheessa on saattanut koittaa jo turhautuminen ja luovuttaminen. Sitä paitsi jos oppilas ei pääse itsenäisesti liian kauan aikaa eteenpäin, hän saattaa menettää luottamuksen opettajaan. Hän saattaa ruveta uskomaan, ettei opettajakaan tiedä mistään mitään tai että opettaja antaa tahallaan tämän kärsiä. Mieleen juolahtaakin sellainen ajatus, että enkö minä kelpaa ja miksi opettaja kiusaa minua tahallaan.

Tiimiakatemialla varsinkin pinkkuvuona, ihmettelin suuresti miksi valmentajat eivät kerro suoria vastauksia vaikka me niitä kysytään. Monesti kävi mielessä se, että ehkä valmentajatkaan eivät tiedä vastausta ja pelkäävät että me saadaan tietää heidän heikkoutensa. Sillä ei ole loppupeleissä merkitystä. Olemme onnistuneet aina itse tai ryhmässä löytämään vastauksen, joka on ainakin lähellä totuutta, ellei jopa täysin totta.

Valmentajat ovat antaneet meidän usein kiivetä perse edellä puuhun, mutta kun latva on häämöttänyt, he ovat neuvoneet oikean tavan.

 

Again, do it again!

Kirjassa oppilas harjoittelee ampumaan jousella 6 vuotta. 6 ####n vuotta!!! Lopulta hän onnistuu. Kyllä siinä vaiheessa pitää olla kaverilla pitkäjänteisyyttä ja intohimo kyseistä lajia kohtaan. Mietin itse, mitä minä olen jaksanut / jaksaisin tehdä noin pitkään?

Olen harrastanut erilajeja monta vuotta ja siinä on ehkä yksi, mutta toinen mielenkiintoinen seikka on, että olen opiskellut liiketaloutta nyt jo yli kuusi vuotta yhteensä! Ammattikoulun ajoilta en hirveästi oppeja muista, muut kuin ”DEBET ja KREDIT” – näitä kahta sanaa eräs opettajani hoki joka ikisellä kirjanpidon oppitunnilla kolmen vuoden aikana. Lentopalloa harrastaessa harjoittelimme joka ikisissä treeneissä syöttöä, passia ja nostamista (myöhemmin tuli mm. iskeminen ja torjuminen). Välillä samat harjoitteet tulivat korvista ulos. Epäonnistuimme, onnistuimme, taas epäonnistuimme. Virheestä aina rankaistiin esimerkiksi punnerruksilla tai viivoja juoksemalla.

Mikä on siis kaiken tämän sepustuksen oppi? Oppilas oppi ampumaan jousella TOISTOJEN ja VALMENTAJAN avulla. Hänellä oli kaikki edellytykset oppia tämä, koska hän oli PITKÄJÄNTEINEN ja hänellä oli INTOHIMOA hommaan. Itse opin debet ja kredit termistön ja niiden käytön taas kerran TOISTOJEN ja hyvän OPETTAJAN avulla. Lentopallossa opin perusasiat TOISTOJEN kautta.

Tämän lisäksi kirjassa kerrottiin hengitystekniikan tärkeydestä, mutta siinä vaiheessa otinkin jo tupakan suuhuni ja painelin pihalle. Siinä teille hengitystekniikkaa!

 

Epilogi

Tiedättekö mitä epilogi tarkoittaa? Hyvä niin tiesin minäkin, mutta pistän tähän loppuun lainauksen wikipediasta, joka selittää hyvin tämän termin.

 

”Epilogi eli jälkinäytös on kirjan, elokuvan, videopelin tai muun teoksen lopussa oleva varsinaisesti juoneen liittymätön kohtaus, jossa kerrotaan jotain esimerkiksi päähenkilöiden elämästä varsinaisten tapahtumien jälkeen. Kirjallisuudessa epilogi tarkoittaa myös jälkisanoja”

 

Joten jälkisanoina haluaisinkin kertoa että tällainen kirjallisuus ei välttämättä ole ihan minua varten. Toki kirjasta sai muutamia hyviä pointteja ja niin kuin Johannes Partanen toteaa, niin kirjasta sai ainakin 15 kolahdusta, mutta käytäntöön vietävää kirjasta oli todella hankala löytää. Kirja opetti tai lähinnä muistutti siitä kuinka toistojen tekeminen on tärkeää ja miten tärkeää ihmisen on epäonnistua. Kirja antoi uutta perspektiiviä valmentamiseen, sillä valmentajien todellakin tulee olla auttamisen kanssa ajoituksen mestari, etenkin jos valmennettavia on paljon ja kaikki oppivat eritavalla ja eri aikaan. En voi sanoa että antaisin kirjalle 5/5 pistettä, mutta tämä opus on varmasti ihan hyvä varsinkin aloittelevalle tiimiyrittäjälle.

 ”Why do we fall down mr. Wayne? So we can learn to pick ourselves back up.”

Kiitos.

 

Timo Perttunen

tipi@mittava.fi

Mittava Innovations

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!