Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

yhteisölliset tasot

Kirjoitettu 26.05.16
Esseen kirjoittaja: Tapio Auvinen
Kirjapisteet: 4
Kirja: How does a startup innovatin community function?, Startup communities
Kirjan kirjoittaja: Nieminen, Field
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 2.5. Yhteisöllisyyden klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
Olen pidempään halunnut tietoa siitä miten yhteisöt toimivat ja miten niitä rakennetaan. Tähän astinen tietoni on pohjannut henkilökohtaisiin oppeihin ja ajatuksiin. Tietopohjan vahventamiseksi luin Eeppi Niemisen gradun How does a startup innovatin community function? sekä Brad Feldin kirjan Startup communities. Molemmat kirjat käsittelivät yhteisöllisyyttä käyttäen startup yrityksiä ja kulttuuria viitekehyksenä.
Molemmat teoksista heränneet ajatuskset vastasivat toisiaan. Kirjat auttoivat hahmottamaan mitä useinpien hyvin toimivien yhteisöjen takana tapahtuu ja miten niiden toiminta todennäköisesti on ohjattua, vaikka ulospäin sitä ei aina huomaisikaan. Teokset kirkastivat omia ajatuksiani ja loivat aivan uusia. Tässä reflektiossa tulen kertomaan ensin yleisesti mitä opin yhteisön rakenteista ja tämän jälkeen sopellan näitä tietoja JES:n toimintaan konkretisoidakseni tapausta.
Miten yhteisöjä rakennetaan
Kuten tuotteissa, palveluissa ja kaikessa myytävässä ja markkinoitavassa lähtökohtana on loppukäyttäjän hyöty. Usein yhteisössä hyöty löytyykin samankaltaisten ihmisten löytämisestä ja oman osaamisensa kasvattamisesta ja vahventamisessa tietyssä kategoriassa. Yhteisön pohjana voi toimia oma jääkiekkojoukkua, samalla nettifoorumilla keskustelevat henkilöt, vaeltajien ostetaan myydään palsta tai lähiseudulla asuvat koiran omistajat. Olen itse aktiivisesti mukana valokuvaus, laskettelu sekä yrittäjyys yhteisöissä. Yhteisöt voivat siis poiketa toisistaan tarkoituspohjansa perusteella. On olemassa myös niin sanottuja järjestäytyneitä sekä järjestäytymättömiä yhteisöjä. Esimerkiksi ohjattua JES:n tyylistä yhteisöä voisi sanoa järjestäytyneeksi sekä tarkoituspohjaiseksi yhteisöksi, kun taas esimerkiksi samalla kampuksella opiskelevat henkilöt muodostavat lähes tahtomattaan järjestäytymättömän yhteisön. Kaikissa näissä esimerkeissä kuitenkin yhdistyy jonkinlainen hyöty, miksi henkilö tulee tietyssä tapauksessa mukaan yhteisöön. Harrastuksissa yksin treenaaminen on hankalaa, opiskelussa sosiaalinen hyöty luo painetta opiskeluun sekä valokuvauksessa yhteisö opettaa sinut näkemään kuvattavia kohteita eri tavalla. Tärkeimpänä yhteisön lähtökohtana tulisi aina olla yhteisön tarkoitus, kohderyhmä ja tavoiteltu koko, eli yhteisön kapasiteetti.
Kun yhteisöt laajenevat myös niiden kävijäaktiivisuus vaihtelee. Tästä syystä jokaiselle aktiivisuustasolle on järkevää luoda erilaisia hyöty pohjia. Esimerkiksi valokuvausyhteisössämme on tällähetkellä Jyväskylän alueelta noin 50 jäsentä, jotka voi jaoitella hyvin kolmeen aktiivisuuden kategoriaan. 4o henkeä seuraavat keskustelufoorumia, heistä 15 henkilöä jakavat omia kuvia ja heistä 6 henkilöä käy aktiivisesti yhdessä kuvaamassa. 10 henkilöä voisi arvioida olevan vain passiivisesti mukana. Voidaan siis huomata, yhteisöön kuulumisen tarkoitusperä on erilainen ja suuremmilla avoimilla yhteisöillä on minia erilaisia “käyttäjiä”. Mainitsin edeltävässä kappaleessa kapasiteetin yhtenä tärkeimpänä yhteisön kapasiteetin. Olemme päättäneet yhdessä muiden ensimäisten valokuvausyhteisön jäsenten kanssa, että pyrimme pitämään yhteisön maksimissaan 50 henkilön kokoisena, ymmärsimme, että todella laaja facebook keskustelu ei tulisi palvelemaan käyttäjiään ja tiedon todennäköisesti koettaisiin hukkuvan “massaan”. On tärkeään huomioida monta ihmistä yhteisöön ottaa mikään. Hyvänä vaikuttavuuden tavoitteena ja mittarina yhteisön kasvaessa/kehittyessä toimii miten sitoutuneisuuden tasot jakaantuvat yhteisössä prosentuaalisesti sen henkilöihin suhteutettuna.
Yhteisön toiminnan ja jatkuvuuden takaamiseksi yhteisössä tulee olla jotakin jokaiselle. Jotakin helppoa yhteisöstä ensikiinnostuksen saaneelle, jotakin joka mahdollisesti sitouttaa hänet, jos hän kiinnostuu eteenpäin ja tämän jälkeen mahdollisuuksia pästä enemmän sisälle yhteisöön. Yleensä alku kiinnostuksen synnyttävät tapaukset on suunnattu laajemmalle kohdeyleisölle, koska tarkoituksena on kiinnostuttaa kaikkia, jotka saattaisivat lopulta liittyä yhteisöön. Valokuvausyhteisöä olemme kasvattaneet kutsumalla yhteisöön tuttujamme. Tärkeää on, että ensimäisessä tapauksessa kynnys yhteisön tutkimiseen on mahdollisimman pieni. Tämän jälkeen tuodaan esille jotain mahdollisimman kiinnostavaa, eli osallistetaan ns. käyttäjä. Valoukuvausyhteisössämme osallistavat ja innostavat epäilemättä ottamamme ja jaetut kuvat, sekä yhteisöön kuuluvat tunnetut Jyväskylän alueen kuvaajat. Yhteisössä jaetaan infoa esimerkiksi siitä, kun Suomen tunnetuinpia kuvaajia käy kaupungissa ja haluaisi lähteä melomaan. Kun joku hieman kuvauksesta kiinnostunut ihminen huomaa tämän hän todennäköisesti kokee yhteisön hyödyn ja tajuaa, että sen kautta hän voi tutustua kokeneempiin valokuvaajiin ja oppia lopulta ottamaan itsekkin parempia kuvia. Perustin kyseisen valokuvausryhmän facebookiin, koska halusin nähdä miten yhteisö tulee rakentumaan, mitä haasteita ja hienouksia siitä selviää sekä samalla intohimolla jotain tekevät ihmiset ovat aina kiehtoneet ja inspiroineet minua.
Edeltävissä luvuissa kerroin valokuvausyhteisömme kautta hyviä yhteisöjen piirteitä ja mitä ehdottomasti kannattaa ottaa huomioon yhteisöä rakentaessaan. Tulevassa osuudessa esittelen JES:n toiminnan tasoittain rakennettuna ja pohdin voisiko tasoihin lisätä mitään, joka lisäisi yhteisön hyötyä.
Järjestötoiminta tasoittain
 
Jyväskylä ES on pitkään toiminut kolmella tapahtumakonseptilla, joilla on ollut erilaiset tarkoitukset. 2015 aloitimme sparausohjelman ja 2016 tulemme panostamaan yhteen suurempaan tapahtumaan.
 
Innostava taso
 
Innostavia konsepteja JESsissä on 2016 kolmella eri tasolla. Ensimäisenä ja helpoiten lähestyttäväksi nähtynä ovat sunnuntaibrunssit, joiden tavoitteena on saada ensin ihmiset sisään ja sen jälkeen kuin vahingossa verkostoiduttaa heidät muutamien paikalle kutsuttujen yrittäjien kanssa ja esitellä uusia tuotteita. Brunssien jälkeen seuraavana tulee olemaan laajempi yksittäinen tapahtuma syksyllä. Tapahtuman tavoitteena on saada paikalle ihmisiä opiskelijoita Jyväskylän kaikilta kampksilta, yrittäjiä ja työssäkäyviä sekä opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta sidosryhmiemme kautta. Kolmantena innostavana ja alkuperäisenä innostavuuden konseptinamme toimivat Stage tapahtumat. Kaikkien näiden konseptien tarkoituksena on saada pienemmällä kynnyksellä erilaisia ihmisiä sisään ja kiinnostumaan toiminnastamme. Tämän jälkeen heille opetetaan asioita ja pyritään verkostoiduttamaan heitä yhteisöön. Usein ihmiset jäävät mukaan toimintaan, kun he tutustuvat tapahtumissa uusiin ihmisiin ja kokevat, että tunnelma on mieleisä.
 
Sitouttava taso
 
Sitouttavan tason tarkoituksena on lisätä innostuneelle jäsenelle koituvaa hyötyä. Innostavasta tasosta kävijä on saanut alkukipinän, johon tarvitaan syventävää tietoa ja käytännön tekemistä. Yhteisöömme ajautuu paljon henkilöitä, jotka ovat miettineet paljon yrittäjyyttä ja omien unelmiensa toteuttamista. Jyväskylä ESssä sitouttavaa tasoa varten on luotu Discovery Tuesday sekä Workshop tapahtumat. DT on 5 viikkoa kestava ideoiden ja ihmisten sparrausohjelma. Workshop tapahtumat ovat tiettyjä aihekokoneisuuksia käsitteleviä tietoiskuja, joissa pidempään alalla toimineet jakavat oppejaan eteenpäin. Esimerkki workshop tapahtumia ovat LinkedIn, myynti sekä markkinointiautomaatio. Olemme huomanneet, että innostava taso yksin ei riitä, koska innostuksen jälkeinen ensimäisen askeleen ottaminen on aina hankalinta. Sitouttavan tason avulla varmistamme, että innostuneet jäsenet saavat konkreettisia oppeja ja pääsevät haaveidensa tavoittelussa varmasti ensimäisen askeleen eteenpäin.
 
Voimauttava taso
 
Jessie toiminnan tarkoituksena on luoda yhteisö, jossa omia unelmia tavoittelevat ihmiset kohtaavat. Tarkoituksenamme on toimia niin sanotun “putken” alkuvaiheilla. Tästä syystä en edes toivo, että JES keskittyisi siihen, mitä kutsun voimauttavaksi tasoksi. Jyväskylässä on monia muitakin toimijoita, kuten Kauppakamari, Kasvu Open, Yritystehtaat, Jykes ja K-S liitto, jotka kyllä auttavat innostuksen ja pienen konkretian saanutta aloittavaa yrittäjää. Kun henkilö tekee innostumisen ja sitoutumisen kautta päätöksen ryhtyä tekemään tarvitsee hän apua ja voimauttavaa yhteisöä. Voimauttava yhteisö on se mistä hän saa pyytämällä konkreettista apua tilanteisiin, joihin hän sitä spesifisti tarvitsee. Voimauttava taso tarkoittaa tasoa, joka ei kaipaa enää sitoututtamista, eikä innostamista vaan konkteettisia neuvoja ja oppeja. JESsinä tavoitteemme on auttaa ihmisiä tälle tasolle ja kun he sinne pääsevät neuvomme heille oikeat voimauttavat linjat.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!