Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Yrittäjäksi ryhtymisen aakkoset

Kirjoitettu 06.02.19
Esseen kirjoittaja: Johanna Torkkel
Kirjapisteet: 3
Kirja: Minustako yrittäjä?
Kirjan kirjoittaja: Manne Pyykkö
Kategoriat: 3.6. Yrittäjyyden käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Manne Pyykön kirja Minustako yrittäjä? (2011) kertoo alkavan yrittäjyyden koukeroista. Enimmäkseen lukija haastetaan miettimään, onko yrittäjyys hyvä valinta. Kirjasta saa käsityksen, että kirjoittaja ei kannusta ihmisiä lähtemään yrittäjäksi, koska se on eteenkin alkuvaiheessa raskasta työkuorman takia. Kirjassa nimittäin kysytään koko ajan, että onko liikeidea kannattava ja kerrotaan, miten paljon hommia täytyy tehdä, jotta yritys saadaan pyörimään. Kirjan avulla pystyy myös analysoimaan itseään, millainen olisi yrittäjänä. Tämä tuntui pääasialle kirjan nimestä päätellen, mutta loppujen lopuksi sitä käytiin aika vähän läpi. Enemmän syvennyttiin yrittämisen käytännön asioihin, mitä alussa täytyy ottaa huomioon. Tämä kirja ei mielestäni ole mikään paras vaihtoehto miettiä, onko itse sopiva yrittäjäksi, mutta yrityksen perustamiseen siinä on paljon hyviä näkökulmia. Mielestäni kirjassa olisi voitu käsitellä vielä, millaista yrittäminen on, jos sen saa pyörimään kunnolla. Ei sitä pitkää pätkää tarvitsisi olla, mutta edes jotakin.

Liikeidean aukaisu

Heti ensimmäisenä kirjassa käydään läpi yrittäjyyden peruskysymykset. Koska kannattavuus on yrityksen elinehto, täytyy sitä miettiä heti liikeideaa miettiessä. Täytyy miettiä, miten erottautuu kilpailijoista, ketkä ovat asiakkaita ja miten yritykseen tulee rahaa. Näiden alle on kirjassa koottu paljon alakysymyksiä, jotka helpottavat pääajatusten miettimistä. Mietitäänpä kesäkahviota, joka minulle tuli mahdollisuutena perustaa. Se sijaitsee pienessä kylässä, josta en netistä löytänyt muita kahviloita tai kahvioita. Se ei tietenkään poissulje, että siellä ei olisi niitä, mutta sinne kannattaa mennä katsomaan paikkoja. Läheisissä, hiukan isommissa, kylistä ei myöskään netin mukaan löydy kuin yksi kahvila, joten paikalliset eivät ole tottuneet menemään muuallekaan kahville. Lisäksi kahviota on kuulemma kaivattu takaisin. Minulla olisi siis hyvät mahdollisuudet tehdä siitä kannattavaa itsetehdyillä pullilla ja hyvällä palvelulla. Tarkoituksena oli, että olisin itse ollut yrittäjänä ja poikaystäväni auttaisi minua leipomisessa ja muissa keittiöhommissa. Hän osaa nimittäin leipoa hyvät pullat, joka voisi olla myyntivalttini. Myös pieni elintarvikemyymälä olisi suotava, sillä kauppaakaan ei ole lähistöllä. Kahviosta saisi siten ostettua perustarvikkeita, jos jotakin pientä puuttuu asiakkaiden kotoa.

Keille lähtisin sitten tekemään kahviota eli ketkä olisivat asiakkaani? Kylässä asustavat ihmiset, lähikylien asukkaat ja esimerkiksi kylään töihin tulleet henkilöt olisivat pääasiallinen asiakaskuntani. Tietenkin, jos saisin kahviosta oikein suositun esimerkiksi laadukkailla tuotteilla ja iloisella meiningillä, voisi asiakkaita tulla kauempaakin. Tietenkin kesä on lyhyt aika saada mainetta, mutta poikaystäväni oli valmis pyörittämään kahviota itsekseen myös talvikautena. Itse voisin viikonloppuisin mennä auttamaan häntä, jos kahviolla on menekkiä. Yrittäisin pitää asiakkaat tyytyväisinä hyvillä ja tuoreilla ruuilla sekä henkilökohtaisella palvelulla. Tekisin kahviosta sosiaalisen taukopaikan juttelemalla asiakkaiden kanssa niitä näitä, jos ei ole kovin kiirettä. Mahdollisuuksien mukaan voisin myös yllättää asiakkaat esimerkiksi tuomalla ostokset pöytään. Yleensä, eteenkin juuri kahvioissa, henkilökunta on töykeää eikä tunnu olevan kiinnostunut työstään. Siksi haluaisin tehdä palvelusta myyntivalttini. Osa tuotteista olisi aamulla itsetehtyjä ja osa tukuista ostettuja. Henkilö, johon olin yhteydessä, oli selvittänyt jo valmiiksi, mistä saisi tuotteita myyntiin. Hän oli viime kesänä itse pitänyt kahviota, mutta hänen aikansa ei ollut riittänyt, sillä hänellä oli muitakin yrityksiä samassa rakennuksessa.

Tavoitteenani olisi saada jatkettua kahviota kannattavasti myös akatemian jälkeen. Haluaisin myös saada kasvatettua liiketoimintaa niin, että ainakin lähikunnissa tunnettaisiin yritys ja niistä tulisi myös asiakkaita. Se ei ole kumminkaan lähitulevaisuuden tavoite. Kesän jälkeen tavoitteenani olisi, että saan sekä positiivista että rakentavaa palautetta toiminnastani sekä olisin tunnettu lähialueella. Olisi myös hyvä saada rahaakin käteen, jotta pärjää taas talvikauden, jos liikettä ei ole kannattavaa pitää silloin auki. Jotta pääsen tähän pisteeseen, minun pitäisi ensin perustaa yritys sekä tehdä kotisivut ja Facebook-sivut. Ehkä voisin myös Instagramiin tehdä sivut, koska se on nyt pinnalla. Itse en ole oikein ymmärtänyt Instagramia, mutta sitä kautta nuorempi ikäluokka voisi löytää kahvioon. Pitäisi myös mainostaa ahkerasti kahviota. Facebookista olisi varmasti hyvä aloittaa, koska siellä mainostus on suhteellisen helppoa ja halpaa. Myös mainosjulisteet ilmoitustauluilla saattaisi toimia vanhempaan ikäryhmään. Kumminkin asiakkaat olisivat luultavasti työikäisiä tai eläkeläisiä. Facebook-mainonnassa näkee, kuinka moni on nähnyt ja klikannut mainoksen sekä kuinka moni on tykännyt sivusta. Siten tiedän, kuinka moni ylipäätään on tietoinen yrityksestä. Kävijämääristä sitten näkee mainostuksen todellisen tehon. Palautteesta sitten saa selville palvelun laadun sekä asiakkaiden tyytyväisyyden. Palautetta voisin yrittää kerätä sekä lapuilla että netissä lomakkeilla. Lisäksi tietenkin jotkut antavat suullistakin palautetta.

Ennen yrityksen avaamista minun pitäisi hommata hygieniapassi sekä harjoitella pullantekoa. Kun harjoittelen valmiiksi leipomista, ei mene ensimmäisellä kerralla kovinkaan paljoa aikaa harjoitellessa. Minun pitäisi myös selvittää ja tehdä sopimukset tukkujen kanssa, jotta saan tavaraa myyntiin silloin, kun pitääkin. Ei sitten sen takia liikkeen avaaminen lykkäänny. Minun pitäisi lisäksi harjoitella lisää sosiaalista kanssakäymistä, jotta annan hyvän vaikutelman heti alusta alkaen. On helpompi antaa hyvä kuva heti kuin korjata sitä myöhemmin. Minun pitäisi oppia juttelemaan rohkeammin vieraille ihmisille, jotta saan liikkeestä sosiaalisuudestaan tunnetun. Mitä vanhemmasta asiakkaasta on kyse, sitä enemmän he yleensä haluavat jutella. Sen takia haluankin tehdä kahviosta ”kohtaamispaikan”. Pienissä kylissä kun yleensä on paljon eläkeläisiä.

Yrittäjän piirteitä

Kirjassa on esitelty neljä yrittäjäroolia: sijoittaja, johtaja, myyjä ja tekijä. Sijoittaja nimensä mukaisesti sijoittaa rahaa tai taitojaan yritykseen ja vain seuraa voiton tuloa. Hän on usein isommassa yrityksessä johdossa. Hän ei siis tee töitä niin kuin työntekijät, vaan hänen tavoitteenaan on, että työntekijät tai raha tekevät kaikki työt. Hän suunnittelee, miten hommat hoituvat parhaiten ja miten yritystä tulisi parantaa. Toinen tyyppi, johtaja, laittaa prosessit käytäntöön, jotta työntekoa pystytään nopeuttamaan, tehostamaan, tekemään halvemmalla ja niin edelleen. Hän siis johtaa työntekoa, jotta yritys hyötyy toimintatavoista mahdollisimman hyvin. Myyjäroolin omaava yrittäjä hankkii uusia asiakkaita ja yrittää saada lisäkauppaa vanhoilta asiakkailta. Hänen tehtävänään on siis saada myyntiä aikaan ylläpitämällä asiakassuhteita. Tekijäroolissa oleva yrittäjä tuottaa ja toimittaa hyödykkeitä asiakkaalle. Hän johtaa siis esimerkillä alaisiaan. Hän voi olla myös pienyrittäjä, jolloin hänen on pakko varmistaa, että kaikki hommat tulevat tehtyä. Itse olisin tekijä- ja myyjäroolissa, koska minulla olisi pieni yritys. Minun pitäisi itse tehdä paljon hommia, koska minulla ei olisi kuin yksi apukäsipari. Näyttäisin itse mallia, miten hommat hoidetaan ja joutuisin itse hankkimaan uusia asiakkaita. Tietenkään minulla ei ole hirveästi ylimääräistä aikaa, joten alussa pitäisi yrittää saada paljon asiakkaita. Jos jossain välissä olisi aikaa, niin voisin suunnitella uutta mainoskampanjaa, jotta tulisi lisätienestejä.

Yrittäjätyyppejä on kuvattu myös neljä erilaista: aikaansaajatyyppi, syntymäjohtaja, ideanikkari ja ihmissuhdeosaaja. Aikaansaajatyyppi haluaa saada aikaan jotakin suurta. Hän seuraa aktiivisesti menestystä, uskoo päämääriinsä sekä on itsenäinen ja sitoutunut. Hänellä on kunnianhimoa ja tavoitteet pitkälle aikavälille. Syntymäjohtajalla on vallanhalua. Hän haluaa johtaa yrityksessä, saada auktoriteettia ja erottautua. Hän on päättäväinen ja kilpailullinen, joka tekee yrittäjyyteen särmää. Ideanikkari haluaa ideoida uusia asioita tai toimintatapoja. Hänelle omat ajatukset ovat tärkeitä ja uudet asiat tuntuvat hänestä välttämättömiltä. Hänellä on hyvä ongelmanratkaisukyky ja hän välttää riskejä. Ihmissuhdeosaajalle tärkeää ovat myönteiset suhteet. Hän ymmärtää muita ja haluaa auttaa. Hän uskoo myynnin ja sosiaalisuuden tärkeyteen. Hän ymmärtää hyvin muita. Yritysideastani voi jo päätellä, että vaikka olen ujo, ovat sosiaaliset kanssakäymiset tärkeitä. Siksi olenkin ihmissuhdeosaaja. Haluan ylipäätään yrittäjäksi, koska haluan auttaa muita saamaan kaiken tarpeellisen itselleen. Esimerkiksi tässä kahviossa taka-ajatuksena on, että saataisiin pienelle paikkakunnalle myös kahvio. Siellä ihmiset voivat käydä juomassa kahvia ja juttelemassa mukavia. Pystyn ymmärtämään helposti muiden tuntemuksia, sillä olen empaattinen. Siksi tykkäänkin auttaa muita ja ylipäätään olla muiden kanssa tekemisissä. Tietenkin minussa on myös monia piirteitä muista tyypeistä, mutta ihmissuhdeosaaja sopii minuun täydellisesti. Myynti on yritystoiminnassa tärkeää, sillä ilman myyntiä ei tule tulosta. Ilman tulosta taas yritys ei pysy pystyssä. Jos yritys ei vaurastu myynnillä, se on silloin hyväntekeväisyysjärjestö.

Yrittäjä tarvitsee monenlaisia luonteenpiirteitä. Itselläni on monia kirjassa kerrottuja piirteitä, mutta tietenkään kaikkea ei voi olla. Olen päättäväinen ja neuvokas sekä minulla on hyvä paineensietokyky. Nämä näkyvät siinä, että teen, mitä haluan ja menen kohti unelmiani. En anna helposti periksi, vaikka homma olisi vaikea. Jaksan yrittämistä yhä uudelleen, joskus jopa liiankin pitkään. Voisin opetella kysymään apua aiemmin. Vaikka olisin yksin yrittäjänä, aina on ihmisiä, joilta saan apua. Myös netistä löytää usein helposti vastauksen ongelmaan. Tästä syystä minulta löytyy myös paineensietokykyä. Vaikeat asiat eivät lannista minua, vaan menen rohkeasti niitä kohti. Minulta löytyy myös itsenäisyyttä, ahkeruutta ja sydäntä. Ajattelen aina ensimmäisenä tunteiden kautta. Se ei ole kumminkaan huono asia, sillä pian ajatuksiini tulee myös järki mukaan. Ajattelen aina taloudellisesti, mutten kumminkaan karsi kaikkia mukavuuksia. Elämän ei tarvitse olla kitumista, vaan joitakin valopilkkujakin saa olla, jotta mieli pysyy virkeänä. Osaan toimia yksin ja pystyn kuvittelemaan itseni yksityisyrittäjäksi. Silti pystyn myös toimimaan muiden kanssa. Teen myös kaikki hommat mukisematta, jotka minun kuuluu tehdä.

Ne piirteet, joita minulta ei löydy, ovat ulottuvuus asiakashankinnassa, sielukkuus ja viekkaus. Minulla ei ole oikein luovuutta, vaikka pystynkin yleensä ratkaisemaan ongelmani. Käytän ongelmanratkaisuun sovellettua teoriaa muista vastoinkäymisistä. En pysty esimerkiksi keksimään uutta innovaatiota, joka helpottaisi tekemistä. Jätän sen homman insinööreille. Minulla on kokemusta asiakkaana olemisesta, mutta en ole juurikaan työskennellyt asiakasrajapinnassa. Minulla ei ole siis käytännön kokemusta, mitä yritysten pitäisi ottaa asiakkaat huomioon. Tietenkin olen lukenut paljon hyvästä asiakaspalvelusta, mutta sitä ei voi verrata tosielämään. On aivan eri asia lukea aiheesta kuin tehdä oikeasti. Pystyn kumminkin käyttämään omia palvelukokemuksiani hyödyksi. On mukavaa, että myyjä on iloinen ja positiivinen. Hänen tulee huomioida asiakas, mutta ei tyrkyttää mitään tuotetta. Tykkään, kun myyjä juttelee minulle muustakin kuin vain tuotteesta. Myyjän tulee tuntea tuote hyvin tai hänestä saa huonon kuvan. Tietenkään yhden ihmisen ei tarvitse tietää kaikkia tuotteita, mutta talosta pitää saada aina joku auttamaan askarruttaviin asioihin. Pitää sanoa heti, jos ei tiedä jotakin asiaa ja ohjata oikealle henkilölle tai ottaa itse selvää. Myyjä ei myöskään saa huijata asiakasta esimerkiksi vain ylistämällä tuotetta, vaikka siitä on tiedossa paljon haittaominaisuuksia. Kaikista asioista pitää myös tehdä sopimus tai kirjoittaa ainakin ylös tiedot, jos kauppa jotenkin jatkuu vielä.

Minulla on myös joitakin piirteitä, jotka täyttyvät osittain. Minulta löytyy uskallusta ja muistia jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Olen monessa asiassa rohkea, mutta osa asioista jännittää niin paljon, etten saa niitä tehdyksi. Uudet asiat jännittävät välillä paljonkin, mutta yleensä lähden silti tekemään. Siten saan sen tehdyksi ja se on jatkossa luontevampaa. Jos tarvitsee todella paljon uskallusta johonkin, niin silloin tarvitsen usein tukea. Osaan itse pyytää tukea näihin asioihin, jolloin saan yleensä tehtyä ne jonkun kanssa yhdessä. Lyhytkestoinen muisti minulla on aika huono. Se on aina ollut huono, joten olen oppinut kirjoittamaan kaiken ylös. Esimerkiksi kaikki tärkeät tapaamiset kirjoitan kalenteriin sekä laitan puhelimeen muistutuksen hyvissä ajoin ennen tapaamista. Silloin muistan varmasti mennä tapaamiseen ja olen ajoissa. Joskus tulee vastaan jokin muu muistettava asia, kuten jollakin on sellainen kysymys, johon en osaa vastata. Silloin kirjoitan asian ylös, jotta muistan kysyä sopivan tilanteen tullen asiasta joltakin minua viisaammalta. Kirjoitan vastauksenkin ylös, jotta muistan, mikä vastaus on.

Markkinointi osana yritystoimintaa

Markkinointi on nykypäivänä todella haastavaa. On vaikea saada huomiota, koska joka paikasta tyrkytetään tietoa. Mitä useammin kuluttaja näkee yrityksen eri paikoissa, sitä paremmin se jää muistiin. Jos vielä pitää saman teeman koko ajan, kuluttaja osaa yhdistää mainokset heti yritykseen. Esimerkiksi Elisan mainoksissa olivat hintasaarnaajat isossa roolissa pitkään. Siksi nykyäänkin jo pelkästä hintasaarnaajan kuvasta pystyy yhdistämään mainoksen Elisaan. Mainoksessa pitää tulla ilmi, miten asiakas hyötyy tuotteesta, jotta kuluttaja kiinnostuu mainoksesta. Hyödyn pitää tulla heti alussa, sillä jokaisen ärsykkeen alussa kuluttaja on valppaana. Jos onnistuu koukuttamaan asiakkaan heti ensimmäisillä sekunneilla, hän luultavasti katsoo mainoksen kokonaan. Ihmiset seuraavat helposti tuttua ja turvallista kaavaa. Jos yrittää erottautua massasta jollakin todella överillä tavalla, se saattaa vain aiheuttaa yleistä hämmennystä tai jopa paheksuntaa. Tietenkin pitää yrittää olla erilainen, mutta niin kuin kaikessa, myös tässä pitää kumminkin vetää raja. Mainoksen pitää myös puhutella kuluttajaa. Jos kuluttajalle tulee tunne, että juuri hänelle on puhuttu tai hänen ajatuksensa on luettu, hän luultavasti kiinnostuu mainoksesta. Hänellä on silloin tarve saada jokin tuote. Jos pystyy itse kiinnittämään hänen huomionsa ensimmäisenä, on luultavasti voittanut pelin. Asiakas tulee omaan yritykseen eikä mene kilpailijalle.

Huomio pitää myös pystyä pitämään. Ei riitä, että saa kiinnitettyä huomion, vaan koko mainoksen pitää olla mielenkiintoinen. Tunteisiin vetoaminen tehoaa yleensä moniin, koska ihmisillä on jokaisella edes jonkin verran empatiaa. Mitä enemmän empatiaa on, sitä paremmin tunteisiin vetoaminen toimii. Nykyään näkee aika paljon sitä, että vedotaan vähempiosaisiin. Esimerkiksi Afrikan lapset sekä lemmikkieläimet ovat suosittuja. Usein käytetään ihmisten omaa tuntoa hyväksi. Esitetään negatiivisia asioita, kuten lasten kärsimystä, jotta saataisiin ihmiset ostamaan. Esimerkiksi vaateliike voi kerätä rahaa köyhille, jotta köyhät saavat ruokaa tai muuta tarpeellista. Kuluttajalle siis uskotellaan, että kun lahjoitat pienen summan rahaa ostaessasi kalliita vaatteita, autat köyhiä saamaan ihmisarvoisen elämän. Isojen vaateketjujen lahjoitukset kasvavatkin isoiksi, mutta samalla he saavat lisää myyntiä. Näin tulee win-win-tilanne: asiakkaalle tulee hyvä omatunto ja yritys saa enemmän tuloja. Mainos ei saa olla kumminkaan liian täynnä kaikkea. Eteenkin printtimainoksen pitää olla yksinkertainen, mutta kaiken oleellisen tiedon pitää löytyä. Myös videomainoksen pitää sisältää kaikki tarpeellinen, mutta se ei saa olla kovinkaan pitkä. Joitakin sekunteja pitkä mainos on täysin sopiva. Ihmiset ovat laiskoja ja kiireellisiä. He eivät jaksa paneutua yhteen ärsykkeeseen pitkään, paitsi jos se on todella mielenkiintoinen.

Asiakkaiden motiivi ostaa riippuu monesta asiasta. Jos ihminen tarvitsee jotakin kipeästi, hän etsii oma-aloitteisesti tietoa liikkeistä, joista saisi tyydytettyä tarpeensa. Näille henkilöille nettisivut ja sosiaalinen media ovat tärkeitä markkinointikanavia. Jos kuluttajalla on tarve, mutta se ei ole välttämätön, hän on valppaampi niille ärsykkeille, jotka liittyvät tarpeen tyydyttämiseen. He ovat siis juuri mainonnalle alttiita, mutta mainoksen täytyy ympäri puhua kuluttaja ostamaan. Jos kuluttajalla ei ole tarvetta ostaa, hänen mielenkiintoaan on vaikea saada. Silloin tuote pitää perustella erityisen hyvin, jotta saisi käännytettyä kuluttajan ostamaan. Jos ostamiseen liittyy jokin riski, kuten fyysinen, psykologinen tai taloudellinen riski, kuluttajaa on vaikea saada ostamaan. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän vanhempien ostopäätökseen vaikuttaa turvallisuus. Vanhemmat eivät halua, että heidän pikkuiselleen tapahtuu mitään ikävää. Köyhillä ihmisillä voi useinkin olla taloudellinen vaikutus kuluttamiseen. Heillä saattaa olla rahaa juuri ja juuri vain pakollisiin tarpeisiin, jolloin he eivät osta mitään ylimääräistä. He eivät myöskään ajattele välttämättä aina turvallisuutta, koska mitä halvempi tuote on, sitä enemmän heille jää rahaa muihin tuotteisiin. Myös asenne ja markkinat vaikuttavat paljon ostopäätökseen. Muodissa olevat tuotteet, tunnettu brändi ja helposti saatavat tuotteet menevät paremmin kaupaksi. Ihmiset eivät halua yleensä erottua massasta, jolloin he käyttävät niitä tuotteita, joita kaikki muutkin käyttävät. Heihin vaikuttaa myös julkkiksien käyttämät tuotteet, sillä he haluaisivat tulla yhtä hyviksi kuin julkkikset ovat. Monilla on pieni haave olla kuuluisa eli jollakin tavalla tärkeä henkilö. Siksi he kopioivat julkkisten toimintaa. Myös tuttavien kokemukset yrityksestä vaikuttavat paljon ostohaluun. Jos jotakin tuttavaa on kohdeltu epäammattimaisesti tai tuotteet ovat käyttökelvottomia, ei kyseiseen yritykseen haluta mennä. Tuttavia uskotaan helpommin kuin tuntemattomia. Kannattaa siis kohdella kaikkia hyvin ja tasapuolisesti.

Kaikki asiat pitää tehdä kunnolla

Yrittäjät keskittyvät kirjan mukaan usein vain helpoimpaan asiaan. He etsivät kadonnutta lompakkoa lampun alla, vaikka näkivät sen tippuneen metsän pimeyteen. Yrittäjillä on tietenkin paljon hommaa, eteenkin, jos he eivät ulkoista tarpeeksi asioita. Jos on yksinyrittäjä, heillä on usein pieni liike ja vähän tuloja. Sen seurauksena he ovat kiinni myynnin parissa, jolloin heillä ei riitä aika esimerkiksi markkinointiin. Heillä ei pienten tulojen takia ole myöskään varaa ulkoistaa sitä markkinointitoimistolle, sillä ne maksavat usein maltaita. Siten yritys ei pysty edes kasvamaan, koska uudet asiakkaat eivät löydä yritystä. Toisaalta, jos yrittäjää kiinnostaa markkinointi, hän saattaa keskittyä siihen liikaa. Silloin hän lyhentää liikkeen aukioloaikoja, jotta hänelle jää enemmän aikaa markkinointiin. Silloin hän saa kyllä näkyvyyttä, mutta myynnin vähyyden takia hänelle ei tule tuloja. Hän myös saa huonon maineen, jos liikkeeseen on vaikea päästä lyhyiden aukiolojen takia. Myös palvelu saattaa huonontua, koska liikkeeseen tulee kerralla paljon asiakkaita ja myyjällä ei riitä aika palvella kaikkia kunnolla.

Mitä yrittäjien sitten pitäisi oikein tehdä? Ennen yrityksen avaamista, pitää hoitaa liikkeen ulkoasu ja käytännöllisyys kuntoon. Tietenkin on vaikeaa saada kerralla kaikki asiat hyväksi, mutta myöhemmin pystyy kyllä jotakin tekemään myös myynnin rinnalla. Myös markkinointi pitää tehdä huolella ennen liikkeen avaamista. Ihmisten täytyy saada tieto uudesta yrityksestä ajoissa, sillä he usein miettivät useamman päivän, ennen kuin asioivat yrityksessä. Imagon rakentaminen on helpompaa, kun pystyy täysillä panostamaan siihen. Silloin tulee tehtyä markkinointi huolella ja ajatuksella, joka näyttäytyy kuluttajille ammattimaisena ja hyvänä. Näin kuluttajat näkevät myös yrityksen ammattimaisena ja hyvänä. Kun yritys saa asiakkaita ja rahaa, pystyy yrittäjä palkkaamaan työntekijän. Silloin yrittäjä voi itse keskittyä uudistamiseen tai markkinointiin. Yrittäjien pitäisi nähdä työntekijät mahdollisuutena kasvattaa tulosta, vaikka heistä tuleekin kuluja. Mutta eihän isoissakaan yrityksissä vain yksi henkilö tee kaikkea, vaan jopa johdossa on monia henkilöitä.

Loppukaneetti

Yrittäjän pitää ottaa huomioon monia asioita ennen yrityksen perustamista. Liikeidean täytyy olla loppuun asti suunniteltu, jotta huomaa ajoissa mahdolliset suden kuopat. Itseään täytyy myös arvioida, jotta huomaa, onko sopiva yrittäjäksi ja kestääkö painetta loppuun asti. Ostaminen lähtee yksilön sisältä. Siihen ei voi pakottaa, mutta siihen voi suostutella. Ihmiset ostavat, jos he kokevat sen hyödylliseksi ja turvalliseksi. Yrityksen pitää erottautua, jotta ihmiset kiinnostuvat siitä. Vaikka ihmisillä on tarve kuluttaa, on yrityksellä silti haasteita saada ja pitää asiakkaita. Nykyään on niin paljon kilpailua jokaisella alalla, että välillä kuluttajan pitää ottaa vain arvalla jokin yritys. On sitten millä tahansa alalla, täytyy mainostaa itseään. Tietenkin pitää miettiä, mikä olisi paras kanava markkinoida, jotta kohderyhmä löytäisi yrityksen. Yrittäminen on haastavaa, mutta palkitsevaa.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!