Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ystäväni Tiimiakatemia

Kirjoitettu 24.05.18
Esseen kirjoittaja: Aleksi Iittainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Ystäväni Tiimiakatemia
Kirjan kirjoittaja: Iiris Nokka & Oona Tynkkynen & Sara Savolin
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Tutustuimme Tiimiakatemian kanssa:

Sähköpostiviestillä hieman ennen Rajakadun alkua 2015 keväällä. Rastitin nopeasti juuri lukematta vastauksen ”Haluan opiskella projektilähtöisesti Tiimiakatemialla”. Ensimmäisenä päivänä Rajakadulla sain kuulla olevani jollain ”Tiimiakatemia -luokalla”. Ihmettelin hetken, että mikä juttu, mutta pian sekin hälveni, sillä ensimmäisen kerran astuttuani sisään akatemian ovista tiesin olevani kotona. Parhaita päätöksiä tämän astisessa elämässäni.

 

Ystäväni Tiimiakatemia:
On sisimmältään: Avoin kaikille, kunhan vain uskaltaa tulla käymään!

Väittää aina olevansa: Jossain määrin parempi kuin muut

On huumorintajultaan: Ajoittain härski, mutta kuitenkin tilannetajuinen

Rakastaa kaikista eniten: Hyvää mainetta, isoja visioita ja kovia tekijöitä

Mies-/naismaku: Erinomainen

Akilleen kantapää: Selkeys aloituksessa ja näkyvyys ulospäin

Auttaa: Yksilöitä saavuttamaan todellisen potentiaalinsa tiimin avustuksella, kunhan vain uskaltaa heittäytyä tähän hullunmyllyyn

Ärsyttää joskus: Sisäsiittoisuudellaan ja ylpeydellään

Muistorikkain yhteinen kokemus: Kahden viikon LC matkailuautossa, Raksat Tahkolla ft. Startup Refugees ja Teflon Brothers, 24H harjoitukset

Mikä tekee Tiimiakatemiasta erityisen: Sen tapa saada yksilöt ajattelemaan ja niiden haastaminen.

Missä näen Tiimiakatemian kymmenen vuoden päästä: Huomattavasti tunnetumpana. Tällä hetkellä suurin haasteemme on motivoida yksilöitä tekemään töitä yhteisömme eteen pyyteettömästi. NKA:n porukka on tehnyt erinomaista työtä yrittäessään saada Tiimiakatemiaa takaisin parrasvaloihin, mutta taustajoukot jättivät kylmäksi.

Mitä toivoisin Tiimiakatemialta: Toivoisin Tiimiakatemialta ymmärrystä hitaammin syttyville yksilöille ja suoraa puhetta vaikeista aiheista. Yhteisömme tarvitsee nyt sytyttäjiä enemmän kuin koskaan, joten annetaan heille tilaa loistaa ja tuetaan heitä parhaamme mukaan!

Jos Tiimiakatemia olisi eläin, se olisi: Pillerinpyörittäjä, kovalla vaivalla keräämämme kakkakasa tulee vierimään alas jossain kohtaa ja tällöin tärkeintä on koota paska takaisin kasaan ja jatkaa yrittämistä. Lopulta se pääsee kuitenkin tavoitteeseensa, jolloin se lähtee saavuttamaan seuraavaa näkyvissä olevaa nyppylää

 

Tiimiakatemia on opettanut minulle enemmän itsestäni ja muista, kuin koko aiempi elämäni yhteensä. Aiemmin kuljin vain suoritusputkessa kohti työelämää, mutta akatemia on saanut pysähtymään ja ajattelemaan tarkemmin mitä oikeasti haluan tehdä. Käytännönläheisyys ja teorian soveltaminen käytäntöön ovat olleet erittäin tervetullut lisä elämääni.

 

Ajoittain akatemialla on myös rankkaa. Olen käynyt lähellä burn outtia, menettänyt tyttöystävän osittain sen takia, että akatemiaa on vain helvetin vaikea ymmärtää ulkopuolisen näkökulmasta. Olen tajunnut toimineeni väärin muita kohtaan, miettinyt paikkaani tiimissä, pohtinut omia heikkouksiani ja epäonnistunut omassa, sekä asiakasprojektissa. Nämä kaikki asiat ovat kuitenkin vain vahvistaneet minulle, että olen oikeassa paikassa. Suojattu suoritusputki sai jäädä taakse ja uusien haasteiden ovet aukesivat akatemian kautta.

 

Täällä on ihmisen hyvä olla ja kehittyä. Ympärillä on uskomaton yhteisö ja laaja verkosto nälkäisiä tekijöitä. Tällä verkostolla on mahdollisuudet melkein mihin vain, ja onkin mahtavaa olla osa sitä. Hieman haikeana kirjoitan viimeistä esseetäni matkallani ja toivonkin intoni lukemiseen ja itseni kehittymiseen vain kasvavan entisestään jatkossa.

 

“There’s no place I’d rather be”

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!