Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ystäväni Tiimiakatemia, Iiris Nokka, Sara Savolin ja Oona Tynkkynen

Kirjoitettu 21.05.18
Esseen kirjoittaja: Mari Leskinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Ystäväni Tiimiakatemia
Kirjan kirjoittaja: Iiris Nokka, Sara Savolin ja Oona Tynkkynen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiakatemia on kiehtova paikka, se on ollut jo 25- vuotta ja se on edelleen utopistisesti aikaansa edellä. Kirjojen mukaan tulevaisuus ja tiimit kuuluvat yhteen kuin paita ja peppu. Auktoritaarinen johtaminen tekee hidasta kuolemaa ja Tiimiakatemialla on harjoiteltu koko sen historian ajan kaverijohtamista. Ulkopuolisten tuntuu olevan aina olevan niin vaikea ymmärtää mistä oikeastaan on kyse. Mihin jäi tentit ja luennoilla nuokkuminen? On suuri rikkaus, kun olen saanut täällä kaiken oppia. Olen lukenut Tiimiakatemian aikana viitisenkymmentä kirjaa ja tämä on niistä ”viimeinen”. Lukemiseni ei lopu, mutta esseepankin päivittäminen loppuu ja siirrän kirjoitukseni täysimääräisenä blogini puolelle.

Alkutaipaleeni kirjojen kanssa oli vaikeaa, sillä en ollut vuosikausiin oikeastaan lukenut (vaikka nuorena istuinkin usein nenä kirjassa kiinni). Rivit hyppivät silmissä ja ajatukset ei pysynyt kasassa – TUSKAA. Kirjapisteeni laahasivat tämän ja talonrakentamisen myötä ja viime keväänä otin sitten itseäni niskasta ja pisteitä tulikin tehtyä kertarykäisyllä kaksikymmentäseitsemän. Mitä sitten kirjoittamiseen tulee, niin alussa oli senkin kanssa sama ralli – runosuoni ei sykkinyt. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin kirjoittanut enemmän, kuin koskaan ennen ja vaikka se on edelleen, tietyllä tavalla kankeaa, niin olen alkanut pitämään siitä todella paljon. Kaikkinensa reflektioista on kertynyt sivuja 160.

Sanonta talon sisällä kuuluu, että Tiimiakatemia antaa sinulle niin paljoin kuin olet sille itse valmis antamaan. Minulla Tiimiakatemia on voimistanut haluani oppia entisestään. Tiimiakatemialle tullessani muistan kirjoittaneeni ensimmäiseen oppimissopimukseeni, että haluaisin löytää luovuuden levottomuudelleni rauhan. Nauran miettien tätä ja totean, että sitä en todellakaan ole löytänyt, mutta paljon, paljon lisää janottavaa, lista on päättymätön. Olen oppinut paljon itsestäni ja siitä, että samanlaisia sisäisiä höyrykattiloita on muitakin. Löysinpä sille matkan varrella nimenkin ”Multipotential”, sellainen olen ja se on minun supervoimani. Vaikka superpallojen päässä sinkoilu välillä käykin erityisesti omille hermoilleni. Elämä ei ole suoritus ja oikeastaan mitään ei kannattaisi ottaa niin vakavasti, sen olen jo oppinut. Aina kannattaa pitää säilyttää pilkettä silmäkulmassa.

Tiimiakatemian lopputaipaleella on aika viedä päätökseen, niitä täällä aloitettuja projekteja.

Minun TOP 5 tärkeimmät kirjat:
– Innostus ja myötä manipuloinnin taito
– Unelmahommissa
– Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous
– Medici- ilmiö
– Jazzia johtamiseen – annan osaajien loistaa

Minä olen:
Mari Leskinen, Globaattori

Tutustuimme Tiimiakatemian kanssa:
Päädyin Tulisielut koulutukseen muistaakseni 2004, kun silloinen markkinoinnin opettajani ylipuhui minut sinne. Sen jälkeen elämä on kuljettanut moneen paikkaa, olen saanut lapsen ja ollut pitkään mukana työelämässä. Missään vaiheessa en ole kuitenkaan Tiimiakatemiaa unohtanut, vaan sen liekki on hiljalleen kytenyt jossain taustalla. Tiimiakatemialle päädyin lopulta hakemaan keväällä 2013 ja opiskelupaikkahan tuli heti kopattuna. Vielä ei kuitenkaan ollut Tiimiakatemian aika ja kaksi vuotta se vielä otti ennen kuin tälle tielle lähdin ja hyvä valinta on ollut!

Ystäväni Tiimiakatemia:
– on sisimmältään täynnä erilaisia tarinoita. Se kertoo ihmisistä ja heidän välisestä kasvustaan. Itsensä löytämisestä ja itsensä ylittämisestä. Se kertoo tarinaa asiakastapaamisista ja verkostoitumisesta. Se kertoo arvomaailman tärkeydestä ja siitä, miten me ”opiskelijat” rakennamme Tiimiakatemiaa sisältä ulospäin, sillä kukaan ei meille kerro mikä on totuus. Se kertoo aidosta ystävyydestä ja rakkaudesta. Se on aito!
– väittää aina olevansa: helposti ymmärrettävä?!?
– on huumorintajultaan hitaasti lämpenevää sorttia. Ensin ollaan mielin kielin, mutta kun aikaa kuluu niin kermavaahdon sisältä alkaakin paljastua totuus. Totuuden jälkeen esiin kaivautuu luottamus ja sen jälkeen huumorintaju on vasta täydessä kukassaan. Ja kyllä, se huumorinkukka osaa todentotta kukkia.
– rakastaa kaikista eniten: sinkoilevia intoa täynnä olevia pinkkuja
– mies-/naismaku: käyttäisin sanaa kaikkiruokainen
– akilleen kantapää: ajanhallinta
– auttaa pakottaa ihmiset epämukavuusalueelle
– ärsyttää joskus erityisesti meluisuudellaan ja rauhattomuudellaan
– muistorikkain yhteinen kokemus: Globaattorin palkintojen kahminta rakettipäivillä (mukaan lukien Goldenstep ja kultamunaus)
– mikä tekee Tiimiakatemiasta erityisen: ihmissuhteet
– missä näen Tiimiakatemian kymmenen vuoden päästä nousseen sen ansaitsemaan arvostukseen, koska aika alkaa olla jo aika kypsä
– mitä toivoisin Tiimiakatemialta äänieristettyjä koppeja
– jos Tiimiakatemia olisi eläin, mikä eläin se olisi tietenkin marakattilauma värikuulakaupassa

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!