Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liekeissä

Kirjoitettu 21.05.13
Esseen kirjoittaja: Anni-Lotta Nieminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Liekeissä
Kirjan kirjoittaja: Petteri Kilpinen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Petteri Kilpinen

LIEKEISSÄ

Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle

 


Esseessäni lähden miettimään kirjan oppeja hyvään dialogiin. Hyvä dialogi perustuu luottamukseen. Silloin uskaltaa esittää kaikki mahdolliset ja ideat ja kysymykset, ne tyhmätkin. Kun kaikki ideat ja ajatukset käsitellään kirjan mukaan ”herkin käsin”, voi paljastua vaikka, mitä helmiä.


Jos yrityksessä ei ole dialogia, rikastavaa keskustelua, siellä ei hyödynnetä luovuutta. Jos yrityksessä ei uskalleta kertoa tyhmiä ajatuksia eikä siedetä epävarmuutta ja epäonnistumista, voi olla varma, ettei myöskään kilohinta nouse.”


Meilläkin on Idealekassa vielä paljon tehtävää paremman dialogin eteen, vaikka koko ajan on mentykin eteenpäin. Uskon, että dialogi tulee paranemaan, kun alamme luottaa paremmin toisiimme ja uskallamme tuoda omat mielipiteet esille ja vieläpä hyvällä tavalla.

 

 

”Dialogi – yhteenkuuluvuus”


1. Aika ja paikka


”Kun olet ihmisten kanssa, ole sataprosenttisesti läsnä. Älä vilkuile kelloa tai kännykkää. Rauhoita tilanne ja keskity siihen, mitä juuri nyt teet, älä siihen, mitä teet seuraavaksi tai mitä teit eilen. Keskittymisesi ja läsnäolosi näkyvät kehostasi, vaikka et koko ajan vilkuilisikaan kännykkääsi.”


Meillä ei saa käyttää puhelinta treenien aikana. Monesti kuitenkin puhelin on esillä, että pystyy katsomaan kelloa tai jos jotain tärkeää tuleekin yllättäen puhelimeen. Se kuitenkin häiritsee myös keskittymistä, niin omaa kuin muidenkin. Voiko kelloa vilkuilla kesken treenien? Ja mikä on niin tärkeää, että siihen täytyy vastata kesken treenien. Voisi vaikka aina etukäteen ilmoittaa, jos odottaa jotain todella tärkeää. Facebook ja WhatsApp eivät kuulu treeneihin ollenkaan.


Joskus treenien aikaan on kauhean vaikea olla miettimättä, mitä muita hommia pitää myös tehdä. Treenit ovat kuitenkin yksi erittäin tärkeä osa työtä ja ne ovat hyödylliset, kun niihin keskittyy kunnolla. Kun hommat ovat kalenterissa, ei niitä tarvitse miettiä treenien aikaan, sillä on tiedossa, milloin ne voi hoitaa. Seuraavaan paikkaan saattaa olla kiire heti treenien jälkeen mutta kiireen tunne ei auta vielä treeneissä. Loppufiiliskierros menee usein hätäillessä. Voitaisiin tehdä niin, että kaikilla on mahdollisuus sanoa sanottavansa rauhassa loppuun. Sen loputtua ehtii kyllä pakata kamat, eikä nälkäänkään ehdi kuolla.


Toimistolla on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Ensin on tekemässä yhtä asiaa ja samalla tulee toinen asia esille, sitten vielä kolmas. Kun monen ihmisen aikataulut ja asiat ovat kyseessä, on vaikea päättää, mikä on juuri sillä hetkellä tärkein asia. Pitäisi kuitenkin yrittää aina hoitaa yksi asia kerrallaan.

 


2. Jaettu matka


”Sama lähtöasema, sama pääteasema. Dialogi on yhdessä ajattelua. Siksi on välillä hyvä tarkistaa, puhutaanko samasta asiasta. Kannattaa vain olla tarkkana, miten asian kysyy. Yleensä ’puhutaanko me nyt samasta asiasta’-kysymys esitetään vasta silloin, kun asiat ovat jo alkaneet mennä solmuun.”


Ihmiset ajattelevat eri tavalla ja ymmärtävät asiat eri tavoin. Kun sanoo jotain, jotkut ymmärtävät sen niin kuin on tarkoittanut ja jotkut omalla tavallaan. Sanojaan kannattaa miettiä tarkkaan, ettei sen takia tule väärinymmärryksiä. Ihmiset ottavat asioita eri tavalla vastaan. Joillekin suora ja napakka puhe on ok, jotkut ärsyyntyvät siitä. Sille ei voi mitään, miltä jonkun asian vastaanottaminen tuntuu. Hyvä puhuja ottaa huomioon, että ihmiset ovat erilaisia. Omaa tyyliään ei välttämättä tarvitse muuttaa mutta pitää muistaa ihmisten erilaisuus.


Joskus on raivostuttavaa, kun kertoo omia ajatuksiaan, eikä niitä ymmärretä. Sitten joku toinen sanoo saman asian eri tavalla ja kaikki on ihan mukana. Eli itselläni on kehittämistä, miten muotoilla asiat paremmin. Samoin haluan uskaltaa paremmin perustella mielipiteitäni, jos niistä ei heti tykätä tai ymmärretä. Tykkään lyhyestä asian ilmaisemisesta mutta pitää muistaa, etteivät muut voi lukea ajatuksiani. Joskus ei myöskään jaksaisi kuunnella pitkiä jaarituksia aiheesta, jonka voisi ilmaista paljon lyhyemminkin. Kuitenkin täytyy antaa muille tilaa kertoa ajatuksiaan, kuten he itse kokevat parhaaksi.

 


3. Avoin mieli


”Älä päätä etukäteen, mitä mieltä toinen on. On hyvin vaarallista sanoa, että ’minä tiedän, mitä mieltä sinä olet’. Jos haluat keskustelusta jotain irti, osoita toisella, kuinka kiinnostavaa on tietää lisää – sen sijaan, että haluat osoittaa tietäväsi asiasta vielä enemmän. Se ei auta keskustelua.”


Monesti sitä miettii etukäteen, miten toinen kuitenkin vastaa, vaikka sitä ei voi (varmasti) tietää. Varsinkin, jos pelkää, että toinen tyrmää idean, niin sen jättää mieluummin sanomatta. Mutta sitä ei kuitenkaan voi tietää, miten toinen tulee vastaamaan!


Vuorosanojen miettiminen etukäteen voi muodostua isoksi ongelmaksi. Itse ainakin mietin monesti koko keskustelun etukäteen jonkun kanssa, molempien vuorosanat. Sitten alkaa jo etukäteen ärsyttää tai tehdä mieli luovuttaa koko homma. Oikeasti kannattaa kuunnella, mitä toisella on sanottavaa.


Keskustelussa on tärkeää oikeasti kuunnella, mitä toisella on sanottavana. Monesti tekee mieli alkaa kertoa, miten paljon itse tietää samasta asiasta ja miten ehdottoman samaa tai eri mieltä asiasta on. Itsellä tulee koko ajan lisää juttuja mieleen, kun muut puhuvat ja niitä tekee mieli huudella toisten päälle ja teenkin sitä. Sitä pitäisi omalla kohdallani kehittää. On vain niin innoissaan omista jutuistaan, ettei malta olla hiljaa. Mutta tärkeää on kuunnella toista rauhassa. Siinä voi paljastua myös toisen mielipiteiden eri puolet, kun hetken kuuntelee. Vaikka joskus toisen voi kohteliaasti keskeyttääkin, jos jaarittelu menee liian pitkälle.

 


4. Selkokielisyys


”On turhaa hienostella sanoilla, jos sanat eivät vie asiaa eteenpäin. Vastaavasti on turha kuunnella toista, jos ei ymmärrä. Kysy, jos tipuit kärryiltä. On sanottu, että jos kuulija ei ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana ymmärrä, mistä toinen puhuu, hän ei enää yritäkään. Jargon tuo tehottomuutta keskusteluun.”

 

Jargon on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Sinänsä huvittavaa, että juuri tehdä kohdassa käytetään sanaa jargon, joka on myös ”sanoilla hienostelua”…


Koko ajan opimme akatemialla uusia kaupallisen- ja markkinointialan sanastoa kirjoista sekä muilta tiimiyrittäjiltä. Sitten niitä aletaan ahkerasti käyttää arjessa. Joskus olisi kuitenkin syytä olettaa, etteivät kaikki niitä tiedä. Uudet käsitteet voi avata aina muillekin. Moni menee ainakin itseltä ohi, kun niitä on käytetty jo pitkään eikä enää edes kehtaa kysyä, mitä ne tarkoittavat. Sitten kun joku kysyy, ensin naureskellaan ja sitten paljastuukin, ettei moni muukaan ole tiennyt.


Ammattisanasto helpottaa mutta uudet sanat on syytä opetella niin hyvin, että ne on helppo kuvailla myös muille. Eivätkä asiat yleensä ole sanoista kiinni, ne pystyy hoitamaan muutenkin. Omat ammattisanat ovat aina niin ihania käyttää, mutta on hölmöä, jos asioita ei osaa esittää asiaan perehtymättömille. Tänään treeneissä huomasin, kun muut MT:ssä olevat käyttivät uusia termejä asiakkuuksista avaamatta niitä muille. Tajusin, että juuri niin on itsekin tehnyt. Sitä on niin innoissaan uusista jutuista, ettei muista, etteivät kaikki muutkin ole käyttäneet juuri kolmea päivää niiden opetteluun.

 


5. Tasapuolisuus


”Osa meistä on ekstroverttejä, osa introverttejä. Ekstrovertin pitää muistaa pysäyttää itsensä, introvertin pitää muistaa pysäyttää muut.”


Introvertti on ihminen, joka miettii sanojaan pitkään ennen kuin puhuu. Introvertti on hiljaisempi ja se voidaan nähdä myös itseluottamuksen puutteena. Introvertti ei ole ”tahallaan” hiljaa, aina hän ei vain tuoda suureen ääneen esille omia mielipiteitään.


Ekstrovertit taas ovat paljon äänessä. He eivät kiinnitä yhtä paljon huomiota tunteisiinsa ja puhuvat helposti ennen ajattelemista.


Meidän tiimissä on selkeästi molempia tyyppejä. Joillekin puhuminen on helppoa kaikissa tilanteissa ja omat mielipiteet on tärkeää saada esille. Jotkut taas eivät halua käydä läpi ja sanoa samoja mielipiteitä uudestaan.


Voi olla hankalaa löytää sopivaa tasapainoa eri tyyppien kanssa hyvässä dialogissa. Yleensä kaikki mahdolliset puolet tulee esiteltyä niiden toimesta, jotka ovat enemmän äänessä. Silloin tuntuu turhalta alkaa esittää omia mielipiteitään. Tai voi olla, että ihan suoraan sanotaan, että siitä puhuttiin jo. Omaa rooliaan keskusteluissa voi miettiä. Jos joku toinen tuntuu hiljaiselta, voi miettiä, onko sittenkin itse liikaa äänessä. Painostaminen ei auta ketään puhumaan enempää. Kuitenkin haluaisi saada enemmän aina myös ns. hiljaisten ääntä kuuluviin, sillä kaikkien mielipiteet tiimissä ovat yhtä tärkeitä.

 


6. Kaiva syvemmälle


”Kysy hyviä kysymyksiä. Miksi? Miksi ei? Olisiko tähän toinen näkökulma, toinen ratkaisu?”


Moni asia voi tuntua pattitilanteelta. Kuitenkaan se ei yleensä sitä ole. Miten sen sitten voisi hoitaa paremmin? Aina voi kysyä apua. Monesti vastaus saattaa olla heti toisella. Kun kyselee paljon, saa myös paljon uusia ajatuksia. Mikä toisella tavalla tekemisessä olisi parempaa? Miten asian ylipäänsä voi tehdä toisella tavalla?

 


Mitä käytäntöön?


Kaikki kohdat ovat sellaisia, joihin haluan omalla kohdallani panostaa. Vaikka ne ovat periaatteessa itsestäänselvyyksiä, luettuna kirjasta ne muistaa ja niitä miettii taas aivan eri tavalla. Itse haluaisin panostaa positiivisen dialogiin. Helpompi olla negatiivinen ja ottaa itseensä, kuin pysyä positiivisena. Erilaisuuksien huomioon otto on tärkeää ja ihmiset miettivät asioita eri tavoilla. Olisi mielenkiintoista nähdä meidän dialogia ulkopuolisen silmin. Toivon aina muilta avoimuutta kuunnella toisia ja kannustusta, se on kuitenkin vielä oppimisen paikka itsellekin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!