Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ota oppia parhaista!

Kirjoitettu 03.12.13
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ota oppia parhaista!
Kirjan kirjoittaja: Bengt Karlöf, Kurt Lundgren, Marie Edenfeldt Froment
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin seuraavaksi Bengt Karlöfin, Kurt Lundgrenin sekä Marie Edenfeldt Fromentin kirjoittaman kirjan ”Ota oppia parhaista!” Kirja punoutuu vertailuoppimisen ympärille, jossa tähdätään todelliseen oppivaan organisaatioon. Kirjailijat esittävät työkalun, jolla pyritään ratkaisemaan yrityksen erilaisia haasteita ja siinä samassa parantamaan yrityksen tehokkuutta.

Esseeni rakentuu asioista, joita pidän tämänhetkiseen tilanteeseen olennaisina. Kirjasta löytyi vaihtoehtoisia työkaluja kitkakohtien ratkaisemiseksi ja muutama ennaltatuttu työkalu, kuten Nonakan ja Takeuchin laatima muunnosmatriisi.

 

Keeping the motivation

Heti kirjan alussa puhutaan ihmisten motivaatiosta. Tarkemmin motivaatiokentän osaa, joka koskee suorituskeskeisyyttä. David McLelland on jakanut ihmisen motivaation sosiaalisesta näkökulmasta kolmeen osa-alueeseen:

  • Suoritukset
  • Suhteet
  • Valta

Vaikka kirjassa ei avattu enemmän näitä kohtia, päätän peilata näitä kolmea suoranaisesti meidän toimintaamme.
Suoritukseen yhdistän tiimimme tekemät projektit sekä kaikki toiminnalliset, mitattavat asiat. Motivaatiota pystytään ylläpitämään, kun jokaisella tiimimme jäsenellä on töitä, jotka tulee tehdä. Itseni kohdalla hyvänä esimerkkinä toimii eri pitchaustapahtumat. Vaikka aluksi nämä suoritukset projektin kautta tuntuivat jäätävän hankalille, sain suoritusten jälkeen erittäin paljon mielihyvää. Ylitin itseni ja sain herätettyä mielenkiintoa yleisössä. Pienetkin välietapit palkitsee vähintään henkisellä tasolla itsensä ylittäjää. Kun pääsee suoranaiseen toimintaan ja onnistuu tekemässään, on helppo mennä seuraavaan haasteeseen.
Suhteisiin mietin hiukan meidän tiimimme sisällä olevia ihmissuhteita. Onnistuessa ja hyvien uutisien tuodessa tiimille, kannustuksenhuudot ja krediitin saaminen boostaa lisää motivaatiota ja tahtoa toimia yhä enemmän ja paremmin. Myöskin mikäli itse on ajautunut kitkakohtaan ja ei oikein tiedä kuinka lähtisi etenemään, muiden tiimiläisten tuki ja ehdotukset saattavat avata tien hyvinkin helposti. Ainakin omalla kohdalla omaa toimintaa on tehostanut erittäin paljon omat verkostoni, joita pyrin laajentamaan aktiivisesti. Mahdollisimman usein eri ihmisten kanssa keskustelu avartaa näkökulmia ja monipuolistaa omaakin toimintaa. Näiden lisäksi saa enemmän kontakteja omiin verkostoihin, jotka edesauttavat myös omaa toimintaa. Slush-tapahtumasta loin todella hyviä uusia verkostoja ja vahvistin jo vanhempia verkostoja. Pidän aivan uusien mielipiteitä erittäin tärkeinä.

Kolmantena osa-alueena on valta. Ihminen on pääosin ahne, omaa napaa ajatteleva. Aina, kun näemme vaivaa jonkin asian eteenpäin viemiseksi, haluamme siitä huomiota ja krediittiä. Enemmän verkostoja, toimintaa ja kontakteja, sitä enemmän pystyy saamaan myös valtaakin. Valta on sellaista, jota jokin henkilö haluaa näyttää toiselle. Hän haluaa näyttää, mitä hän on saanut aikaan ja millaisia vaikutuksia hän on tehnyt muihin ihmisiin ja/tai maailmaan. Valta tulee kuuluisuuden ja onnistumisen mukana. Motivaatio kasvaa näistä kaikista kolmesta osa-alueesta ja mikään näistä ei poissulje toisiaan. Kuitenkin mielestäni nämä osa-alueet ovat muovautuneet hieman erilaisiksi nykymaailmassa ja tämä raaka kategorisointi kymmenen vuoden takaa ei välttämättä ole ainut ryhmittelyvaihtoehto.

 

Kokemukset – tiedon perusta

Tiedon asema talouselämässä on herättänyt viime vuosina valtavaa kiinnostusta. Eri vaihtoehtoja on punnittu useilla eri oppialoilla, kansantaloustieteilijästä antropologin kautta filosofeihin asti. Eri muunnelmia on valtavasti, mutta kirjassa kiteytetään jokaisen alan yhteinen ominaisuus, kokemus. Jokaisella alalla on päästy tuloksiin, jossa kokemus vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Kokemuksen karttuessa osaaminen tulee sen siivellä olennaisesti mukana. Erilaisten asioiden kokeileminen ja opetteleminen tuo valtavan laajuuden omaan toimintaa. Näiden tutkimusten kautta, harjoitus tekee mestarin-sanonta on erittäin totta
.
Vaihtelu ja uudistuminen lisää valtavasti oppimisvauhtia. Kun pyrimme työskentelemään yhtenäisenä tiiminä, kuitenkin tekemällä erittäin laajalla skaalalla hommia, maksimoimme oppimisvauhtimme. Jos tiimiläisen vahvuttena on esimerkiksi markkinointi, hänelle kannattaa opettaa myös joitakin muita asioita aivan toiselta alueelta. Pelkkä saman työn tekeminen ei kirjan, eikä minunkaan mielestä kehitä maksimaalista vauhtia. On jatkuvasti pyrittävä haastamaan itseään älyllisesti, jotta pystytään ylläpitämään oppimista. Mikäli haastaminen jää taka-alalle, ja tekee samaa työtä monta vuotta, ynohdaa todella helposti tavan oppia.
Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten uuden luominen ei ollut se olennaisin ominaisuus, vaan ihmiset halusivat päästä vain kokopäiväisiin töihin. Työnantajat eivät haastaneet heitä tarpeeksi ja työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, että he tekevät työn aivan kokonaan toiselle. Itsensä haastaminen jää tällöin taka-alalle, jolloin näiden ihmisten esimerkiksi uudelleenkouluttautuminen on erittäin hankalaa

. Yhteiskuntamme on menossa jatkuvasti nopeammin toiseen suuntaan, jossa yrityksen johdonkin asioihin pääsee vaikuttamaan alaisenakin. Tämä on mielestäni erittäin ketterää ja tulevaisuuden tapaa kehittää yritystä. Tietysti pahimmat ”old-school”-yritykset pitävän vanhaan johtamismallia, jolloin johto tekee kaikki päätökset kuuntelemalla yhtään, mitä työntekijät ovat mieltä.  Summauksena oppimisen maksimoimisen takaamiseksi on pystyttävä haastamaan itseään ja työntekijöitä ahkerasti. On pystyttävä mukautumaan suuriinkin muutoksiin. Mm. tärkeimpinä ominaisuuksina ovat ongelmanratkaisu sekä vastuunottaminen erilaisissa olosuhteissa kuin normaalisti.

Tämän osion oppeja viisaampana haluan, että haastamme tiimin keskuudessamme toisiamme ja itseämme paljon erilaisilla asioilla. Ei niillä samalla, joissa kuvittelemme olevamme jo tarpeeksi hyviä. On pyrittävä oppimaan jatkuvasti enemmän uusista asioista ja sopeutumaan ympäristöön – aivan sama millainen ympäristö onkaan kyseessä. Tämän vuoksi pidän ongelmanratkaisua sekä vastuunottamista oivina vaihtoehtoina normaalien ammattiominaisuuksien sijaan. Henkilökohtaisesti, haluan tehdä todella paljon eri asioita Tiimiakatemialla ja oppia mahdollisimman paljon erilaisista seikoista. En halua, enkä ajattelekaan vielä erikoistumista johonkin yhteen vahvuusalueeseeni. Vaikka oletan, että olen tällä hetkellä jossain hyvä, voi olla että en ole vielä edes löytänyt sitä juuri minulle parhaiten sopivaa juttua!

 

 

Nonaka & Takeuchin muunnosmatriisi

Kävimmekin hieman läpi jo muutaman tiimiläisen kanssa Nonakan ja Takeuchin kehittämää mallia uuden tiedon luomiseen organisaatiossa. Malli kuvaa prosessiin neljä vaihetta, jotka ovat tiedon (Socialization), ulkoistaminen (Externalization), yhdistäminen (Combination) sekä sisäistäminen (Internalization). Malliin sisältyy tiedon spiraali, jossa eksplisiittinen ja hiljainen tieto vaikuttavat toisiinsa jatkuvana prosessina. Tästä vuorovaikutus johtaa uuden tiedon luomiseen.
Yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi tiedoksi. Tiedon nuoli kuvassa kasvaa sitä enemmän, miten monta kierrosta mallissa edetään.
  • Sosiaalisaatio on hiljaisen tiedon välittämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla yksilöiden välillä.
  • Ulkoistaminen on hiljaisen tiedon muokkaamista eksplisiittiseksi käyttäen käsitteitä ja malleja.
  • Yhdistäminen on ulkoistetun eksplisiittisen tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
  • Sisäistäminen tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto muuttuu hiljaiseksi ja tulee osaksi yksilön henkilökohtaista tietopohjaa.

Mielestäni tämä SECI-malli on hyvin kattava ja mielenkiintoinen. Tässä pureudutaan todella syvällisesti tiedon luomiseen ja seikkoihin, jotka vaikuttavat oppimiseen. Peilaan tätä mallia meidän tiimimme toimintaan. Sosiaalisaation kategoriaan voimme laittaa epämuodollisen sosiaalisen kanssakäymisemme. Tätä on esimerkiksi omien projektien teko ja sitä kautta opettaminen muita tekemään myös omia projekteja. Sama pätee kirjan luvussa. Kun jotkin meistä saavuttavat kirjapistetavoitteet, muut vielä niitä tavoittelevat voivat saada siitä vaikutusta. Sosiaalisaatiota esiintyy todella paljon myös treeneissämme. Kun yksi meistä tuo jonkin uuden asian tiimiimme, alkaa mielestäni hiljalleen muodostumaan sosiaalisaatiota. Sitä on esimerkiksi elehdintä käsillä, nyökkääminen, samaa mieltä oleminen ja vastakkainasettelut. Sosiaalisaatio voi siis olla positiivista, että neegatiivista. Näiden lisäksi erilaisten teorioiden tuonti muutaman ihmisen johdosta koko tiimille liittyy tähän nelikentän ruutuun.

Sosiaalisaation ruudussa luodaan hiljainen tieto, niinsanottu ajatus.

 

Ulkoistamisruudussa hiljainen tieto, uusi ajatus, alkaa pikkuhiljaa muokkautumaan ymmärrettäväksi ja tulkittavaksi, jolloin se on myös muiden käytettävissä. Tähän kuuluu esim NJL:sten ja MT:sten teorian tuominen tiimin treeneihin. Tällöin jokainen meistä, jotka eivät ole käyneet näitä koulutusohjelmia saa ajatuksen ja sen jälkeen se muuttuu ymmärrettävään muotoon. Tähän jälkeen tietoa aletaan yhdistämään omaan toimintaan ja projekteihin. Esimerkkinä IoD-projektiryhmä saa joitakin kullanarvoisia koppeja kokemuksen ja palautteen kautta. Kertoessa sen muulle tiimille, voimme käyttää hyväksi tätä tietoa omassa toiminnassa ja esimerkiksi välttää samat sudenkuopat, johon muut olivat astuneet. Tässä kohdassa olemme päässeet yhdistämisruutuun, jossa saatua tietoa analysoidaan ja järjestetään oman tarpeen mukaan. Kun tämä kohta on saavutettu, ajatusta on jatkokehitetty tarpeeksi, jolloin se muuttuu yksilön henkilökohtaiseksi tietopohjaksi. Tällä tavalla voimme viedä toistemme kokemusten kautta saatuja oppeja käytäntöön.
Mitä lujempaa muunnomatriisi jatkaa pyörimistä, sitä nopeammin opitaan uusia asioita.

 

 

Final words.

Tämä kirja oli mielestäni hiukan hankala lukea, mutta siitä huolimatta sain kirjasta lukuisia uusia oppeja. Kävin muunnosmatriisin tarkasti läpi, koska oikeastaan ennen tätä tehdessä, minulla ei ollut selvää kuvaa, mikä se oikeasti on. Nyt ymmärrän tämän mallin täysin. Sekä uusia oivalluksia että vanhojen oppien vahvistamista löytyi paljon. Motivaation ylläpito on hyvin ajankohtainen aihe myös meidän tiimimme keskuudessa. Meidän on pystyttävä luomaan sopiva työympäristö ja ruokittava toistemme oppimista mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

 

Top-2 käytäntöön:

  • Harjoitus tekee mestarin!
  • Motivaatio vaikuttaa olennaisesti työtehokkuudeen ja lopputulokseen

 

Jari Savolainen

jari.savolainenidealeka.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!