Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

24h manuaali

Kirjoitettu 27.02.15
Esseen kirjoittaja: Timo Kasurinen
Kirjapisteet: 4
Kirja: Elämystuottajan käsikirja & Syty ja sytytä
Kirjan kirjoittaja: Sanna Tarssanen (Elämystuottajan käsikirja) Tapio Aaltonen, Heikki Pajunen, Kallu Tuominen (Syty & Sytytä)
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

SISÄLTÖ

1        Johdanto. 2

2        Johtaminen ja projektinhallinta. 3

2.1        Projektin aloitus ja aikataulu. 3

2.2        Projektin hallinta. 6

2.3        Talous. 8

3        Myynti 11

3.1        Tuotteistaminen. 11

3.2        Myyntiprosessi 11

3.3        Asiakaspalvelu. 12

4        Viestintä ja markkinointi 13

4.1        Tiimin sisäinen viestintä. 13

4.2        Viestintä Tiimiakatemialle. 14

4.3        Viestintä sidosryhmille. 15

5        Käytäntö. 17

5.1        Tapahtuman kulku. 17

5.2        Aikataulutus. 18

5.3        Pinkut 20

5.4        Ruoka ja välineet

6        Lavasteet ja teema

7        Motorola ja materiaalit

 

Johdanto

Seuraavan esseen on kirjoittanut Timo Kasurinen ja Janina Lindroos, Osuuskunta Mittava Innovationsista. Järjestimme tiiminä Soulincin 24h-synnytyksen, ja Timo toimi projektissa projektipäällikkönä ja Janina käytännön vastaavana. Saimme inspiraation tätä esseetä varten parista esseepankista löytyneestä Tiimiakatemian syntymäpäivät-manuaalista. Ihan samanlaista manuaalia emme lähteneet tavoittelemaan, vaan lähinnä päiväkirjamaista tekstiä niistä huomioista, mitä meidän tiimimme on tehnyt järjestäessään 24h-synnytystä.

Tekstissä esiintyy kaikki data siitä mitä 24h-synnytyksen järjestäminen vaatii, helpostiluettavassa muodossa.  Olemme jäsennelleet tekstin pääteemoittain, joiden alta löytyy pienempiä aihealueita. Olemme listanneet ja kirjoittaneet ylös kaikki ne asiat, joita me pidämme huomionarvoisina ja vielä vähän enemmänkin.

Tämä materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka tulevat vielä järjestämään 24h-synnytyksen. Tämä on tarkoitettu oppien jakamiseksi koko talolle ja muistutus siitä, mitä kaikkea on otettava huomioon tapahtumaa järjestäessä ja ennen kaikkea miten me sen teimme ja miten se toimi. Lisäksi tämä on reflektio ja dokumentointi siitä työstä, mitä me olemme tiiminä tehneet.

Materiaalista löytyy tapahtuman kulun lisäksi saamamme opit ja palautteet. Toivottavasti tästä on hyötyä seuraaville järjestäjille!

Timo ja Janina

 

1      Johtaminen ja projektinhallinta

1.1   Projektin aloitus ja aikataulu

Projekti pistettiin virallisesti käyntiin elokuun loppupuolella  kun valittiin tiimin kick-offissa minut projektipäälliköksi. Tarkoituksena oli, että projektipäällikkö koostaa ryhmäkoostumuksen haluamallaan tavalla ja valitsee sopivat henkilöt sopiviin rooleihin. Sovittiin että koko tiimi on kuitenkin mukana projektin tekemisessä sillä kaikille löytyy tekemistä. Projektipäällikkönä rupesin muodostamaan ryhmän koostumusta ja kyselemään henkilökohtaisesti tiimiläisten mielenkiintoja. Tarkoituksena oli, että ketään ei pakoteta vastuu tehtävään vaan tahto löytyy henkilöistä. Tiimiläiset joilla oli laittaa vähemmän aikaa projektiin tulisivat mukaan vähemmän aikaa vaativiin tehtäviin. Lähdin myös koostamaan tiimille visiota ja yleistä projektityöskentelyn luonnetta (kuva 1.).

Mittava 24H Visio kuvattu Heikki Toivasen ”Kaverijohtamisen Visuaalinen Innostuskirja” kirjan oppien mukaan.

Alussa työskentely keskittyi täysin myyntiin, jossa kerettiin myös kokeilla erilaisia toimenpiteitä ennen onnistumisia. Myynnistä lisää osassa 3.1. Muuten työskentely oli hyvin vapaamuotoista. Heittelimme ideoita teemasta ja asiakkaista treeneistä. Projekti laitettiin tosissaan käyntiin Lokakuun alussa eli noin 2 kuukautta ennen tapahtumaa. Tällöin klousasimme treeneissä teeman ja projektiryhmän (kuva 2.). Tässä vaiheessa myynti oli saatu jo klousattua. Olimme saaneet 6 kauppaa ja jäljellä oli vain valinta näistä vaihtoehdoista.

Projektiryhmän koostumus.

Tekstin selkeyttämiseksi: Essessä puhutaan paljon eri roolien toiminnasta. Tästä eteenpäin projektipäälliköstä (Timo) tapahtumavastaavasta (Tiia) ja myyntivastaavasta (Tipi) käytetään termiä päällikkö. Viestintä- (Maiju), käytänne- (Janina), teema- (Heny) ja markkinointivastaavista (Emma) käytetään nimitystä vastaava.

Projektiryhmän klousaamisen jälkeen aloitimme myynti- ja tapahtumapäälliköiden kanssa töiden aikatauluttamisen. Aikaa tapahtumaan oli kaksi kuukautta, mutta tiedostimme että meillä oli vain yksi kokonainen viikko käytettäväksi lokakuussa. Muuten työskentelyä rikkoivat muun muassa NBF, projektipäivät sekä muut työt ja tapahtumat. Loimme heti lokakuun alkuun tämän takia tehoviikon, jonka aikana oli tarkoitus hankkia mahdollisimman iso osa tapahtumaan tarvittavista lavasteista ja muista tarvikkeista. Lisäksi loimme myyntipäällikölle yhdessä asiakashoitosuunnitelmat varmistaaksemme heille hyvän kokemuksen.

Muuten projektiryhmäläisille ja etenkin vastaaville annettiin erittäin vapaat kädet toimia. Päällikköinä vaadimme heiltä vain toimintasuunnitelmat tiettyihin päivämääriin mennessä jotka sitten käytiin yhdessä läpi. Tämä oli hyvä tapa toimia jälikäteen ajateltuna, sillä oikeat ihmiset olivat oikeilla paikoilla eikä heitä rajoitettu liikoja. Tämän takia markkinointi, teeman kehitys ja käytänteet onnistuivat erittäin hyvin. Tehtävät sujuivat hyvin kivuttomasti sekä aikataulussa, joka on erittäin harvinaista tapahtumaa järjestätteässä. Toteutus pystyttiin helposti pykäämään kasaan kahdessa kuukaudessa sillä tällaisessa sisäpiiri-tapahtumassa markkinointi ja myynti eivät ole niin oleellisia. Pääsimme myös harjoittelemaan tapahtuman kulun hyvissä ajoin. Alla olevassa taulukossa on vielä kuvattu karkeasti järjestelyjen aikataulu tapahtumapäivään saakka.

VKO 37: myynti

VKO 38: myynti

VKO 39: myynti

VKO 40: Projektisuunnitelma, projektiryhmän ja ja asiakkaiden klousaus, aikataulutus päälliköiden kesken

VKO 41: Tehtävien jako, vastaavat alkavat tekemään omia suunnitelmiaan, NBF

VKO 42: Kontaktivapaa

VKO 43: Budjetti lukkoon, materiaalien ja videoiden teko, tehoviikon suunnittelu, vastaavien toimintasuunnitelmat valmiina

VKO 44: TEHOVIIKKO, mahd iso osa suunnitelmista toteutukseen, lavasteet ym. tarvikket hankittu, videokuvaukset valmiit, Raksapäivät

VKO 45: Rästihommat, raadin kerääminen, infot asiakkaille ja Soulincille

VKO 46: Projektipäivät, markkinointi talolle, video ulos, lavaste/sisustussuunnitelma

VKO 47: Viimeiset lavasteet/tavarat, markkinointi, 2. video, harjoitukset, lopulliset infot muille

VKO 48: Soulinc 24h

1.1   Projektin hallinta

Vaikka projektiryhmän jäsenille annettiin hyvin vapaat kädet työskennellä oman osa-alueensa parissa, niin päätimme että edistymisen tarkka seuraaminen on erittäin oleellista. Huomasimme monesti projektin aikana kuinka tärkeää on, että päälliköillä sekä vastaavilla on selkeä kuva tapahtuman kokonaisuudesta sillä osa-alueet vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Olimme kuitenkin tehneet päätöksen, että temmme tapahtuman koko tiiminä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että projektiryhmä oli hyvin suuri. Olisikin ollut hyvin tehotonta, että projektipäällikkö kiertäisi yksitellen keräämässä viikkoraportteja edistymisestä. Halusimme uutena kokeiluna testata projektihallintatyökalua. Päädyimme valitsemaan Asanan, sillä olimme saaneet hyvää palautetta varsinkin sen yksinkertaisuudesta. Meillä ei ollut aikaa alkaa perehtymään syvällisesti monimutkaisiin järjestelmii.

 

Asanan tehtävälista, 128 tasks completed!

Tarkoitusperiaatteena oli, että jokainen vastaava (käytäntö, viestintä, markkinointi ja teema). Laittavat tehtävät Asanan kalenteriin toimintasuunnitelmiensa mukaan. Asanan avulla he sitten seuraavat oman ryhmänsä edistymistä. Tällä tavoin tapahtumapäällikkö, myyntipäällikkö ja projektipäällikkö pystyvät seuraamaan helposti kokonaiskuvaa niin että seuranta ei vie turhaa aikaa muilta töiltä. Tämän kokonaiskuvan avulla pstyimme päivittämään budjettia reaaliajassa, pitämään asiakkaat ajan tasalla ja auttamaan joitain osa-alueita jotka eivät edistyneet sekä reagoimaan nopeasti ongelmiin. Projektipäällikkönä pystyi olemaan melko rennoilla mielin, sillä ei tarvinnut joka ilta miettiä mitä kaikkea on unohtunut kun koko tilanteen näki yhdellä vilkaisulla puhelimesta.

Voimme siis suositella projektihallintatyökalujen käyttöä varsinkin tapahtumiin ja muihin saman kaltaisiin projekteihin. Tapahtuman tuotannossa työkalun hyödyt tulivat selvästi esille, sillä tällaisessa projektissa on niin paljon pieniä muistettavia yksityiskohtia, että on paljon varmempaa ja tehokkaampaa kun ne on koottu yhteen paikkaan sen sijaan että ne löytyisivät epämääräiseltä fläpiltä tai yksittäisen henkilön vihkosta.

Näitä työkaluja tulee kuitenkin käyttää oikein ja tässä meillä löytyi parannettavaa. Koko tiimiä ei perehdetetty ohjelman käyttöön tarpeeksi kattavasti. Lisäksi sen hyötyjä ja tarkoitusta ei tuotu tarpeeksi hyvin esille. Tämän takia monille ohjelman käyttö tuntui vain ajan hukalta, sillä tärkeys tehtävien päivittämisestä ei näkynyt muille kuin vastaaville. Kuten kaikissa uusissa kokeiluissa, myös tässä tapauksessa on ideasta kerrottava koko ryhmälle sen tarkoitus ja hyödyt sekä perehdyttää kaikki ohjelman käyttöön. Kun näin ei tehty, aikaa meni välillä hukkaan koska tehtävät eivät olleet ajan tasalla ja vastaavat joutuivat tivaamaan päivityksiä muilta. Tämä kiristi myös hermoja ryhmäläisten välillä.

1.1   Talous

Taloushallinto oli minun, eli projektipäällikön kontolla. Tässä projektissa se oli kuitenkin hyvin erilaista kuin yleensä, sillä emme tavoitelleet voittoa ja tulot olivat vakio. Tänä vuonna sovimme muiden järjestävien tiimien kanssa että synnytykset myydään kiinteään 1500€ hintaan. Näin ollen meille jäi käytettäväksi 1500 euroa. Lähdimme kuitenkin heti alusta tekemään tapahtumaa uudella ja isommalla näkokannalla. Tämän takia päätimme tiiminä panostaa omaa rahaamme 800 euroa. Kokonaisbudjetti oli siis 2300€. Nämä rahat jaettiin aluksi eri osa-alueille kuvan 4. mukaisesti.

Kuten muissakin osa-alueissa myös taloudessa systeemi toimi erittäin joustavasti. Rahan käyttö ja sen seuranta annettiin hyvin vahvasti vastaavien oman harkintakyvyn kontolle. Tämä osoittautui myös erittäin toimivaksi toimintatavaksi, sillä alkulaskelmat olivat erittäin karkeita lukuisten muuttujien takia ja ne muuttuivat paljon. Näin ollen vastaavat pystyivät liikuttamaan rahaa ja ”lainaamaan” toisiltaan. Esimerksi lavasteissa selvisimme paljon suunniteltua edullisemmin, mutta toisaalta ruoka- ja paikka (Bar Bra) olivat odotettuja kalliimpia.

Seurantataulukko oli Drivessä vapaasti kaikkien muokattavissa (kuva 7.). Näin ollen vastaavat pystyivät merkitsemään kulunsa taulukkoon reaaliajassa ja pysyin projektipäälikkönä hyvin kartalla tilanteesta. Tällaisen seurannan ja hyvän viestinnän ansiosta pysyimme lopulta todella hyvin budejtin sisällä vaikka ylitimmekin sen noin 200 eurolla. Tapahtumissa on kuitenkin hyvin yleistä, että kulut lähtevät karkaamaan käsistä.

Kehitettävää oli kuitenkin myös tällä osa-alueella. Toimitin taloustilanteen aivan liian harvoin tiimille. Kerran alussa, yksi välicheck ja klousaus tapahtuman jälkeen. Lisäksi seurasin tilannetta liian vähän ja välillä budjetti ei ollut ajan tasalla, joten en itsekkään tiennyt tilannetta. Tämä loi välillä epävarmuutta, kun monista tuntui että kuluja tulee liikaa vaikka todellisuudessa pysyimme hyvin sovitussa budjetissa. Lisäksi tapahtuman aikana tuli todella yllättäviä lisäkuluja, joita emme olleet ennakoineet. Lähinnä näiden kustannusten takia budjetti ylittyi. Olisi siis täytynyt jättää rahaa reserviin vielä tapahtumapäiville, eikä käyttää kaikkea siihen mennessä.

1      Myynti

 

 

1.1   Tuotteistaminen

Synnytystä on kehitetty Tiimiakatemialla vuosikausia ja vasta tätä projektia tehdessämme huomasimme kuinka hyvä ja heloposti myytävä tuote se oikeasti on. Kaikki tiimit tuovat tottakai oman vivahteensa 24h synnytykseen, mutta runko on aina sama. Tuotteistamista ei siis tarvittu muuten kuin myyntisähköpostin ja spiikin tekemiseen. Motivaatio ja usko tuotteeseen oli meillä kaikilla niin hyvä, että spiikki koostui lähinnä vain tärkeimmistä faktoista, hinnasta ja päivämääristä.

1.2   Myyntiprosessi

Meitä oli tottakai kolme kolmannen vuoden tiimiyritystä myymässä synnytyksiä omaan tapahtumaamme. Tämän takia päätimme alussa yhdessä sopia pelisäännöt. Keräsimme Idealekan ja Million kanssa yhteisen kontaktilistan, jonne kerättiin tiimejä kiinnostavat yritykset. Näin vältyimme suurilta osin soittamaan samoille asiakkaille. Lisäksi teimme yhdessä päätöksen, että tänä vuonna synnytykset myydään 1500 euron könttähintaan, eikä arviointiin perustuen kuten aiemmin on ollut tapana. Näin ollen saimme kulubudejttiin vähän pelivaraa kuten aiemmin mainittiin. Yhteispeli muiden tiimien kanssa suijuikin ilman mitään kompastuskiviä.

Myynti lähti käyntiin jo ennen varsinaisen projektiryhmän muodustumista. Kokosimme ensin yhdessä treeneissä noin sadasta yrityksestä koostuvan kontaktilistan ja lähdimme aluksi vetämään myyntiä erikseen toimivan nelihenkisen myyntitiimin kautta. Huomasimme pian että kiinnostusta tuotteeseen löytyy ja asiakkaan tulo ei koskaan jäänyt rahasta kiinni vaan yleensä kompastuskiveksi muodostui ajan puute tai se ettei sopivaa casea ollut sinä ajankohtana. Myyntitiimillä oli kuitenkin motivaatiovaikeuksia, sillä he tekivät tällä hetkellä yksin työtä projektin eteen ja soittelivat muiden valitsemiin yritytksiin, lisäksi tajusimme että myyntiin tarvitsee vain tarpeeksi massaa. Päätimme että koko tiimi alkaa myymään ja jokainen soittaa niihin yrityksiin joista he ovat henkilökohtaisesti kiinnostuneita. Myynti/toimeksiantaja tiimi muodostuisi sitten niistä henkilöistä jotka saavat kaupan aikaan.  Tiimiä veti myyntipäällikkö Tipi, joka vastasi siitä että kaikki asiakkaat saavat samat tiedot. Hänen tehtävänsä oli välittää tapahtumaryhmän tekemät suunnitelmat myyntitiimille. Tämä taktiikka toimikin hyvin ja kolusimme noin 80 yritystä nopeasti läpi. Lopputuloksena monta kymmentä tarjousta ja kuusi kauppaa (hit rate 7,5%). Tässä hyvä oppitunti myyntiin: Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, niin myynti tarvitsee aina oman massansa perus matematiikan mukaan. Tässä kcasessa hit rate oli vielä aika korkealla, kun kauppaa saatiin noin joka kolmannellatoista puhelulla.

1.3   Asiakaspalvelu

Myyntiviikkojen jälkeen meillä oli siis käsissämme kuusi casea. Näistä valitsimme kolme asiakasta (Yle, Kalevala korut ja Lemminkäinen). Yksi case annettiin SoulIncille harjoitus-synnytykseksi, yksi meni Idealekan ja Innomon tapahtumaan ja yhden suoritamme itse ensi vuoden puolella. Asiakaspalvelutiimi muodostui niistä henkilöistä jotka olivat tehneet kaupan meidän tapahtumaan tuleville asiakkaille. Tämä on aika peruskäytäntö ja hyvä asikkaille sillä he ovat koko ajan yhteydessä saman henkilön kanssa, joka vähentää väärinkäsityksiä. Ainoa ongelma oli, että olin itse myynyt yhden toimeksiannon ja päätin hoitaa asiakkuuden loppuun asti. Tämä oli pieni virhe, sillä se vei yllättävän paljon aikaa varsinkin tapahtuman aikana, jolloin minua olisi tarvittu muualla. Olisikin heti pitänyt luovuttaa asiakkaan hoito jollekkin muulle henkilölle.

Vaikka asiakaspalvelu oli loistavaa tapahtuman aikana ja saimme siitä paljon kiitosta, olisi tiedottamisen ennen tapahtumaa voinut järjestää paljon paremmin. Asiakkaat saivat vajavaiset tiedot itse tapahtuman kulusta ja työskentelystä. Lisäksi aikataulut lähetettiin vasta pari päivää ennen tapahtumaa. Nämä virheet saimme kuitenkin korjattua pitämällä kattavan briiffauksen tapahtuma-aamuna. Pyrimme keskittymään tapahtuman aikana pieniinkin yksityiskohtiin luomalla asiakkaille omat käsiaikataulut ja nimikyltit. Näistä ehkä turhilta kuulostivalta yksityiskohdilla saimme kuitenkin paljon kiitosta asiakkailta tapahtuman järjestämisen ammattimaisuudesta ja loimme hyvän ensivaikutelman tapahtumaa varten. Tapahtumapäivä oli asikkaiden osalta muutenkin rakennettu heille mahdollisimman vaivattomaksi. Kaikki välimatkat kuljettiin taksilla ja ruokailut pidettiin lähellä, niin että heidän ei tarvinnut kuin keskittyä toimittamaan tehtävänantonsa ja arvioimaan se. Järjestimme asiakkaille myös erikoiskierroksen Tiimiakatemialle, jossa kävimme läpi meidän toimintamallimme.

1      Viestintä ja markkinointi

1.1   Tiimin sisäinen viestintä

Tiimin sisällä käytimme treenejä pääviestintäkanavana. Lisäksi meillä watsapp eri aihealueista vastaavien ihmisten kesken. Esim. Janina vastasi käytännöstä, Timo oli projektipäällikkö, Heny ja Sini vastasivat showsta ja teemasta, Emma markkinoinnista, Tipi asiakkaista ja heidän hostaamisesta ja Tiia oli Timon oikea käsi.

Janinan työryhmänä toimi sitten Anu, Teo ja Kati. Yritimme hallita viestintäketjua, ettei kaikki puhuisivat ristiin ja sitä kautta eliminoimme kommunikointivirheitä. Pääasia oli, että tämä työryhmä tiesi, keneltä pyytää apua. Työryhmillä oli sitten omat viestintäkanavat, esimerkiksi käytäntöporukalla toimi hyvin watsapp ja facebook.

Vastuualueiden selkeä määritteleminen on ehdottoman tärkeää. Meillä oli kova halu tehdä synnytyksestä onnistunut, joten vastuutehtävien jakamisella painetta saatiin pois projektipäälliköltä. Lisäksi iso projektiryhmä (koko tiimi, 14 henkilöä) on suuri kokonaisuus hallittavaksi. On parempi lohkoa koko tiimi palasiksi. Projektipäällikön vastuulla on sitten pitää paketti kasassa ja nämä eri osa-alueiden vastaavat voivat delegoida oman vastuualueensa tehtäviä eteenpäin.

Tiimin sisäinen viestintä onnistui suhteellisen hyvin ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana. Toisena päivänä kun olimme Brassa, viestintäkatkoksia ilmeni enemmän. Kukaan ei ollut nukkunut kunnolla, tavaroita puuttui ja aikataulu oli todella tiukka saada kaikki asiat rullaamaan. Oli aika semmoinen ”herran haltuun”-fiilis välillä. Tästä siis opimme, että tiimi kannattaisi jakaa kahteen osaan työvuorojen suhteen: koko ensimmäinen päivä voitaisiin olla kaikki synnyttävän tiimin kanssa Tiimiakatemialla. Sitten puolet porukasta menisivät nukkumaan, jotta he olisivat sitten skarppina seuraavaa päivää varten. Toinen puolisko voisi hyvin valvoa yön ja olla pienemässä roolissa seuraavan päivän kulussa.

1.2   Viestintä Tiimiakatemialle

Tiimiakatemialle viestimme lähinnä Facebookin kautta, mikä toimi hyvin. Lisäksi meillä oli yhteistyössä Idealekan ja Million kanssa yksi yhteinen A4-paperi, jossa oli kaikkien synnytysten aikataulut. Niitä leviteltiin ympäri akatemian seiniä.

Tärkeää on muistaa, että ei voi markkinoida kahta synnytystä päällekäin. Eli me aloitimme markkinoinnin sen jälkeen kun Priiman 24h-synnytys oli ohi. Hyvä paikka paljastaa tulevan 24h-synnytyksen teema on silloin, kun edellisen 24h:n tulokset on kerrottu ja show on jo ohi. Silloin ihmiset ovat vielä kaikki samassa paikassa ja on aika suunnata katseet tulevaan.

Markkinointiin ja viestimiseen varattava aika on viikko (meillä tosin kaksi viikkoa asiakkaiden ja muutaman projektin aikatauluista johtuen). Se on lähinnä ihmisten muistuttelua, koska talon väki on yleensä hyvin kartalla synnytyksen aikatauluista. 24h-synnytykset ovat iso juttu akatemialla, eikä kukaan halua missata niitä. Tärkeämpää on lähinnä muistuttaa itse teemasta ja luoda odottavaa tunnelmaa taloon ja tietenkin synnyttävälle tiimille.

Meillä oli muutamia keinoja tämän tunnelman luomiseksi Tiimiakatemialle. Me tulostimme kuvia, jossa oli Soulincin jäsenten kuvia liitettyinä räppäreiden levyjen kansiin. Lisäksi vaihdoimme TA-Loungen J. Karjalainen-levyn räp-levyyn. Heny teki hienoja videoita, joista loimme tarinan Soulincin synnytyksen ympärille. Niitä julkaistiin kaksi ennen synnytyspäivää, toinen Priiman 24h-shown jälkeen ja toinen keskusaukiolla edeltävällä viikolla.

Oman haasteen talolle viestimiseen ja markkinointiin vaikutti se, että halusimme pitää Soulinciltä salassa sen että menemme toisena päivänä Brahan. Markkinointivastaavamme Emma kiersi muutaman tiimiläisen avustuksella kaikki treenit kertomassa tästä ja samalla kartoitimme kuinka moni tarvitsee bussikyydin akatemia-Bra – välille.

Lisäksi tärkeä tehtävä on koota tiimiakatemialaisista koostuva raati arvostelemaan Soulincin synnytyksien tuloksia. Maiju hoiti tätä tehtävää. Kokoomisen lisäksi raadille täytyy selventää, että heidän on oltavana molempina päivinä paikalla ja missä heidän pitää olla mihinkin aikaan. Lisäksi arvioimiseen varattu aika on muistettava kertoa raadille.

Markkinointi onnistui mielestäni erinomaisesti. Toki enemmänkin voi aina tehdä, mutta kaiken kaikkiaan homma meni hyvin: kaikki olivat ajoissa paikalla (niin akatemialla kuin Brassakin), kukaan ei paljastanut Soulincille että menemme Brahan ja loimme odottavan fiiliksen taloon tulevasta synnytyksestä.

Lisäksi on tärkeää muistaa viestiä valmentajille. Me teimme kuitenkin tietoisen ratkaisun, emmekä kertoneet suunnitelmistamme ennen kuin ihan viime tinkaan. Tämä johtui siitä, että uskoimme saavamme perusteettomia valituksia liian monimutkaisesta toteutuksesta. Halusimme tehdä kokeilun ja tehdä asiat eri tavalla. Päätimme että on parempi tehdä ensin ja pyydellä myöhemmin anteeksi, kuin että olisimme alkaneet lupia kyselemään. Olemme ratkaisuumme tyytyväisiä ja valkutkin lopulta saivat tarvittavat informaatiot.

1.3   Viestintä sidosryhmille

 

Soulincille valitsimme myös yhden yhteyshenkilön, meillä se oli Maiju. Maiju hoiti kaiken Soulincin päätyyn: infosi aikatauluista ja teemapukeutumisesta ja kartoitti Soulincin toiveet synnytystä varten. Oikeastaan muuta hommaa noin viestinnän näkökulmasta ollut Soulinciin päin.

Valitsimme yhden kontaktihenkilön myös pinkkujen ja meidän tiimin välille. Emma sai luonnollisesti tämän tehtävän, koska hän on myös pinkkujen VTL:änä. Emma teki yhteistyötä Maijun kanssa: Emma kokosi pinkkujen työvuorot ja Maiju oli tiedottajana Emman kanssa pinkkujen suuntaan.

Pinkuille ei kuitenkaan tehty selväksi, että heitä ei koko ajaa tarvita. Toki heidän on oltava koko ajan synnyttävän tiimin saatavissa ja käytettävissä, mutta välillä tulee hetkiä jolloin he voivat tehdä omia hommia. Meidän pinkut olivat kuitenkin todella aktiivisia, kyselivät paljon ja halusivat auttaa. Pinkut rakensivat itselleen oman pikku kolon lähelle synnyttävää tiimiä. Tämä ratkaisu toimii hyvin, koska heidät löytää sitten aina samasta paikasta. Sitä kautta synnyttävän tiimin ja pinkkujenkin välinen viestintä toimii hyvin.

Tämäkin osottautui hyväksi menetelmäksi. Soulinc tiesi, keneltä kysyä ja me tiesimme, että viestintäkatkoksia Soulincin suuntaan ei tule kun se on jonkun vastuualueena. Kaikki meni hyvin.

Käytimme 24h-showssa ulkopuolisia näyttelijöitä ja esiintyjiä. Ensimmäisen päivän show:ssa meillä oli mukana kaksi näyttelijää, jotka vetivät räppibätlen Soulinccia vastaan. He olivat ennestään meidän tiimin Henyn tuttuja ja Heny muutenkin vastasi showsta, niin Heny oli sitten yhteydessä näihin henkilöihin. Heidän kanssaan ei ollut mitään ongelmia, he olivat aina sovittuun aikaan paikalla ja hoitivat hommansa hyvin.

Seuraavana päivänä meillä oli samat räppärit vetämässä oman biisinsä siinä välissä kun raati vielä viimeisteli arvosanansa Soulincille. Sitten meillä oli reggeaton-tanssiesitys, jonka Emma hoiti paikalle ja vastasi heidän kanssaan viestimisestään. Kaikki meni esiintyjien puolelta viestinnällisesti oikein hyvin.

1      Käytäntö

1.1   Tapahtuman kulku

Tiistaina kello 10.00 alkoi ensimmäisen päivän show. Aloitimme tasan kello 10.00 ja yleisö oli hyvin paikalla. Emppu oli DJ:nä soittamassa musiikkia jo puoli kymmeneltä. Näyttelijämme pikku-Iiro tuli lavalle, hypetti vähän ja video Soulincistä lähti pyörimään ja se oli samalla päätösvideo pienelle elokuvalle, minkä edeltävät osat oli näytetty jo aiemmin yleisölle.

Videon jälkeen Iiron hypettämänä lavalla asteli kaksi räppäriä ja heidän luotsaajansa iso-Iiro. Sen jälkeen juontaja, pikku-Iiro, kertoi tilanteen, että Soulincin on bättlättävä räppäreitä vastaan. Sitten Soulinc huudatettiin lavalle ja he tulivat akatemian ulko-ovista sisään. Iiro kertoi säännöt, eli voittaja valitaan yleisön huutoäänestyksellä ja eriä on yhteensä kolme. Eli molemmat puolet, Soulinc ja räppärit, saavat räpätä kolme kertaa toisistaan. Niin kauan kun riimejä riittää, vuoro jatkuu. Kun riimit loppuvat, mikki ojennetaan takaisin Iirolle.

Koska erät kestivät niin kauan, niin lopetimme bättläämisen jo kahden erän jälkeen. Sen jälkeen räppärit julistettiin voittajiksi. Juontamme Iiro ja räppäreiden luotsaaja Iiro uhittelivat siinä hetken toisilleen, jonka jälkeen hypetyksen kautta paljastettiin toimeksiantajat. Toimeksiantajien pölötyksen jälkeen Soulinc lähti asiakkaineen yläkertaan kuulemaan lisää caseista.

Yleisö jäi vielä paikoilleen seuraavan päivän infoa varten.

Seuraavana päivänä kyyditykset Brahan lähti kello 11.30. Soulinc pääsi etukäteen Brahan takseilla, koska heidän oli varmistettava tulevien esitystensä tilat. Soulinc sai tietää minne päätyvät vasta siinä vaiheessa kun heille avattiin Bran ovi.

Show alkoi kello 12, jolloin kaikki olivat paikalla. Raati oli saanut kirjalliset materiaalit luettavaksi jo kello 10. Soulinc piti esityksensä, jonka jälkeen raati vetäytyi vielä hetkeksi keskustelemaan arvosanoista. Sillä välin lavalla oli pari esitystä, tanssishow ja edellisen päivät räppärit esiintyivät. Soulincin entinen valmentaja Heikki piti myös puheen.

Arvosanojen antamisen jälkeen paljastettiin Idealekan ja Innomon tuleva 24h-teema. Sen jälkeen yleisö lähti pois, Soulinc jäi juomaan skumppaa ja paineli siitä sitten Sokos Hotellin saunaan.

1.2   Aikataulutus

 

Aloitimme itse tapahtuman aikataulutuksen luomalla ajolistat alkaen synnytyksen ensimmäisen päivästä päättäen sen seuraavan päivän shown loppumiseen. Loimme aikataulutuksen seuraaville osa-alueille: käytäntö, show/teema ja markkinointi oli vielä erikseen.

Meillä oli varttitunnin tarkka aikataulu, josta kävi ilmi seuraavat asiat: järjestävän tiimin työtehtävät (esim. kuka on ottamassa vastaan salassapitosopimuksien allekirjoituksista ja monelta), rekvisiitan paikalle saapuminen, ruokailujen aikataulut, saunan lämmitys, hierojan työaika, pinkkujen työvuorot ja boostausaktiviteetit.

Lisäksi meillä oli seuraavan päivän Bra:han liikkumisesta aikataulutus, joka sisälsi seuraavia asioita: monelta ensimmäiset meistä lähtee Brahan, monelta kaikki tarvittavat tavarat saapuvat Brahan, mitä Brassa pitää tehdä (esim. tuolien järjestäminen), raadin järjestäytyminen ja siihen liittyvät asiat, akatemialaisten kyyditykset, Soulincin kyyditykset.

Kaikissa kohdissa oli myös vastuuhenkilö, joka hoitaa kyseisen homman suorittamisesta. Me laitettiin tämä kaikille näkyväksi Driveen, josta pystyi sitten katsomaan omat hommansa tapahtuman ajalle.

Ensimmäisen ja toisen päivän show-hetkille meillä oli myös samanlainen aikataulutus, jonka Heny loi. Siinä oli seuraavia asioita: DJ:n aloitus, lavasteiden viimeistely, räppäreiden haku ja palautus, videoiden järjestys, milloin Soulinc saapuu keskusaukiolle, toimeksiannot ja asiakkaiden esittely, shown käsikirjoitus, milloin Soulinc poistuu, Soulincin pukeutuminen, Soulincin tuotosten esitykset, esitysten aikataulut ja järjestys.

Mielestäni tällaisen luominen on todella tärkeää sujuvuuden takaamiseksi! Lisäksi on hyvin vaivalloista käydä kaikkien kanssa hommat erikseen läpi, niin oli helppo laittaa Driveen josta ihmiset pystyivät katsomaan omat tehtävänsä.

Kaikki olivat meillä suunnilleen koko ajan selvillä missä pitää olla ja milloin. Jos ei pystynyt itse hoitamaan jotain, se oli helppo delegoida koska aikataulutuksesta näki kenellä ei ole siihen aikaan hommia.

Janina käytännönvastaavana loi aikataulutuksen ja oli vastuussa siitä, että kaikki ovat perillä siitä.

Käytännön asioiden kanssa eniten ongelmia tuli seuraavana päivänä. Brahan jo aamusta lähtenyt joukko jäi lukkojen taakse, eikä päässyt hakemaan projektoria. Projektori oli eräällä Rajakadulla opiskelevalla henkilöllä, jolla oli tunti kesken. Paahdoimme tuhatta ja sataa Rajakadulle hakemaan projektorin juuri silloin kun tällä opiskelijalla oli tauko. Viestintäkatkoja siis Bran ja meidän välillä oli.

Muitakin epäselvyyksiä oli. Lupasimme Bralle, että olemme ulos ennen klo 13. Esitykset kuitenkin kestivät odotettua pidempään ja meillä venyi puolisen tuntia. Bran henkilökunta ei tästä tietenkään tykännyt eikä se ollut yleisöllekään kiva. Muutenkin laiminlöimme hieman sitä seuraavan päivän häppeninkiä. Siksipä niin kuin edellä mainitsin, niin osan porukasta olisi pitänyt nukkua yö kunnolla ja olla skarppina paikalla. Kun kaikki valvoivat yön, paineet tuntuivat ylitsepääsemättömiltä seuraavana päivänä ja olimme kauhusta kankeina kun asiat eivät menneet niin kuin piti. Sekin aiheutti varmasti pieniä huolimattomuusvirheitä.

1.3   Pinkut

Jos järjestävän tiimin tiimiläiset ovat lääkäreitä jotka operoivat, niin pinkut ovat koko homman sydän ja apukädet eli sairaanhoitajat. Taas kerran pinkuista oli suuri apu.

Niin kuin edellä mainitsin, pinkuilla oli oma koppi missä heillä oli fatboyt ja läppärit. Kun Soulinc tarvitsi heitä esimerkiksi jonkin jutun kirjoittamiseen, niin heidät löysi nopeasti. Lisäksi kun heitä ei sijoita aivan ytimeen synnyttävän tiimin viereen, he eivät ole häiriöksi ja voivat vähän jotain ääntäkin päästää.

Muuten pinkkujen tehtäviin kuului lähinnä ruokajärjestelyjä, kuten kahvin keittämistä, pientä siivoamista, tavaroiden hakua, aamiaisen tekoa ja sellaista.

Pinkkujen tärkein tehtävä on olla synnyttävän tiimin tavoitettavissa. Järjestävän tiimin ei tarvitse kauheasti keksiä pinkuille etukäteen hommaa, koska synnyttävän tiimin tarpeet menee kaiken edelle. Synnytyksen edessä tulee varmasti pinkuille käyttöä.

1.4   Ruoka ja välineet

Lämpimien ruokien valmistuksen ja tarjoilun ulkoistimme Inton Joonalle, mikä oli kyllä tosi hyvä päätös. Ensin mietimme että tottakai teemme itse koska se tulee vähän halvemmaksi, mutta Joonan palvelu oli kyllä todella hintansa väärti. Ruoka oli hyvää, se tuotiin lisukkeineen ja välineineen paikalle sovittuna aikana ja Joonan palvelualttius lämmitti mieltä. Suosittelemme siis kaikille ehdottomasti tämän kokin palveluita! Me otimme ruokaa sen verran että sitä riitti koko Soulincille, meille ja työvuorossa oleville pinkuille. Ruokaa jäi silti mukavasti yli ja sitä sai syödä sitten yötä myöten ja vielä aamullakin.

Kati oli meillä vastuussa ruuasta. Koska Joona hoiti lämpimän ruuan, Katin vastuulle jäi kaiken muun hoitaminen. Meillä oli välipalaksi leipätarvikkeita, smoothieta ja jugurttia. Lisäksi meillä oli erilaisia herkkuja ja paljon juotavaa, muutamia ideointisidukoita unohtamatta. Ruuan suhteen kaikki meni oikein mainiosti. Budjetoimme ruokaa aivan liian vähän, mutta ymmärsimme kuitenkin että tässä asiassa ei voi säästellä. Reagoimme heti jos näytti siltä että joku mahdollisesti loppuu. Ruokaa kuitenkin ostettiin aika tarkasti juuri se mitä tarvittiin, yksi pieni laatikollinen jäi käyttämättä.

Käytimme akatemialta löytyviä tarvikkeita kuten jääkaappia ja mikroa. Vedenkeittimen, kahvinkeittimen, blenderin ja paistinpannun aamupalaa varten toimme itse. Käytimme Kotakahvilan keittolevyä ja pinkut sitten aamulla paistoivat Soulincille munat ja pekonit.

Saimme Soulincilta etukäteen listan siitä, mitä he haluavat syödä. Tämä on tärkeää osata pyytää hyvissä ajoin ja alkaa suunnitelemaan ruokaostoksia.

Teimme Driveen listan tavaroista, niin ruokaan, viihdykkeisiin, synnyttävän tiimin toimistotarvikkeisiin kuin lavasteisiinkin liittyen. Sinne listasimme kaikki tavarat mitkä meidän on hankittava ja perään kirjoitimme kuka hoitaa.

Janina oli käytännönvastaavana vastuussa listan tekemisestä ja siitä, että tavarat oikeasti hankitaan paikalle. Sunnuntaina pari päivää ennen h-hetkeä kaikkien tavaroiden piti olla paikalla, paitsi ruuan toimme vasta maanantaina akatemialle. Toimme paljon myös omia tavaroitamme, kuten paistinpannuja ja peittoja. Tässäkin on hyvä muistaa tehdä listaa kuka tuo mitäkin, koska jos kaikki lupaavat tuoda niin yleensä silloin kukaan ei tuo.

Tavaroiden lisäksi piti huolehtia salassapitosopimuksista ja opastekylteistä. Ne kiinnitimme maanantaina.

Tämä oli hyvä systeemi ja helpotti delegoimista.

1      Lavasteet ja teema

 

Teemaa lähdimme miettimään ensin asiakkaiden kautta, treeneissä pienellä workshopilla. Jakauduimme ryhmiin ja heittelimme niin Soulinciin kuin asiakkaisiinkin liittyviä ideoita teemasta. Tulimme pian siihen tulokseen, että emme valitse teemaa yhden toimeksiantajan mukaan. Halusimme teemasta sellaisen, mikä liittyy Soulincin historiaan talossa ja samalla innostaa meitä. Teemaksi valikoitui ensin Ryysyistä rikkauksiin (ensin räppäilyä akatemialla ja seuraavana päivänä glamouria Brassa), mutta siitä se jaloistui räppiteemaksi ja siitä vielä 8 Mile – leffan mukaiseksi.

Teema näkyy ennen kaikkea markkinoinnissa ja lavasteissa show:ta varten. Heny teki videoita alustamaan teemaa, ennen synnytyspäivää näytettiin niistä kaksi. Sitten show:ssa näytettiin viimeinen video (linkit videoihin löytyy liitteenä). Viimeisessä videossa oli mukana kuvia Soulincistä ja muisteltiin heidän matkaansa akatemialla. Kaikki videot olivat palautteen mukaan todella hyviä, mutta viimeinen oli liian pitkä. Sen allekirjoitamme itsekin.

Halusimme panostaa täysillä  vakuuttavaan teemaan, joten hankimme ulkopuolisia näyttelijöitä niin videoihin kuin itse ensimmäisen päivän show’hunkin. Ulkopuoliset näyttelijät olivat räp-battlen hostaaja (pikku-Iiro) ja kaksi räppäriä, joiden mukana oli myös toinen näyttelijä (iso-Iiro). Kyse oli kahden näyttelijän välisestä valtakamppailusta räp-battlessa. Soulinc joutui sitten heti alkajaisiksi kohtaamaan nämä kaksi räppäriä.

Ideamme oli, että yleisön huutoäänestyksellä nämä ulkopuoliset räppärit voittaisivat täysin Soulincin. Sen jälkeen Soulincilla olisi elokuvan 8 Mile-tyyppisesti vielä yksi mahdollisuus todistaa, että he pystyvät selättämään tulevan haasteen, eli synnytyksen. Toisin kuitenkin kävi, koska yleisö huudatti Soulincin voittoon. Onneksi meillä oli todella hyvä näyttelijä, pikku-Iiro, joka osasi kääntää ”näytelmän” takaisin raiteilleen julistamalla silti räppärit voittoon. Sen jälkeen alettiin hehkuttaa Soulincin tulevaa koitosta ja paljastettiin toimeksiantajat.

Pidimme toimeksiantajien monologit lyhyenä, koska yritykset olivat sellaisia mitkä kaikki varmasti tietää. Toimeksiantajat antoivat casensa, jonka jälkeen Soulinc poistui toimeksiantajien kanssa yläkertaan kuulemaan lisää caseista.

Kun Soulinc oli poistunut toimeksiantajien kanssa ylös, näytimme vielä yhden videon, jossa paljastettiin seuraavan päivän lokaatio tulosten esittelyä varten (Bra). Sen jälkeen koko homma oli yleisön kanssa paketissa ja aloimme keskittymään täysin Soulinciin.

Teema oli meille halpa toteuttaa, mutta näimme paljon vaivaa. Sini ja Heny käsikirjoittivat koko show:n kulun, alkaen siitä kun Soulinc tulee akatemialle siihen asti kun he poistuvat asiakkaiden kanssa yläkertaan. Lavastuksen rakensimme kaikesta romusta, jotta saimme luotua ghetto-fiiliksen. Meillä oli öljytynnyreitä, kaljakoreja, verkkoaitaa, puulavoja, vesihöyryä, tumma valaistus, graffitteja, pahveja ympäriinsä. Penkit veimme kokonaan pois. Nämä tavarat saimme kaatopaikoilta, teollisuusalueilta ja ympäristöstä keräämällä. Akatemian takana ulkona sattui olemaan verkkoaitaa, joten käytimme ne hyödyksi.

Seuraavan päivän show oli sitten Brassa, jota ei tarvinnut paikan takia paljon somistaa. Toimme yleisölle penkit lavan eteen ja pidimme huolen, että baari oli auki. Käytimme molempina päivinä samaa DJ:tä, eli Soulincillekin tuttua akatemialta valmistunutta Emppua, joka piti huolen teeman mukaisesta musiikista. Suurin huolehdittava oli kyyditykset yleisölle ja Soulincille, jotka kaikki sujuivat täysin nappiin Anun ollessa vastuussa.

Teemaa miettiessä kannattaa lähteä ajattelemaan isosti. Lavasteen ja teeman voi luoda helposti ja pienelläkin, kun ensin suunnittelee ja on kartalla siitä mitä tekee. Meillä meni kauan aikaa rakentamiseen ja purkuun, koska toimme niin paljon erinäisiä tavaroita akatemialle. Se kuitenkin onnistui hyvin ja tunnelma todella oli kuin jossain amerikkalaisen gheton teollisuusalueella.

Lavasteiden ja teeman kanssa onnistuimme. Tunnelma oli juuri sellainen mitä haimme, osasimme reagoida nopeasti yllätyksiin show:n aikana ja varauduimme ennalta epävarmoihin osa-alueisiin. Mietimme paljon ”mitä jos”-ajattelua ja saimme tällä tavoin monta uhkaa eliminoitua.

Teema kannattaa myös miettiä siltä kannalta, miten paljon on valmis panostamaan rakentamiseen ja purkamiseen. Paljon saa hankittua ilmaiseksi ja halvalla, kun lainaa, kyselee ja tuo omia tavaroita. Auto on pakollinen koko rakennuksen ja purun ajan.

1      Motorola ja materiaalit

Asiakkaat ja Soulinc

 

Yhteensopivuus, Soulincin näköisiä

Huomioitiin alusta loppuun, vain 24H kului välissä

Soulincin hypettäminen ennen tapahtumaa (mitä yksilöt on tehnyt/tekee)

Yksityiskohdat

Soulincin informoiminen BRAssa

Hyvää kriittistä palautetta

Pitäisi osata kertoa asiakkaille tarkemmin mikä homman nimi on kokonaisuudessaan. 24H synnytys aukeaa Tiimiakatemialaisillekin vasta toisena tai kolmantena vuonna kunnolla

 

Hyvin:

– Asiakkaat ja Soulinc tulivat hyvin toimeen ja tekivät yhteistyötä (yhteydenpito myös illalla)

– Positiivisia yllätyksiä Soulincille loppuun saakka

– Ulkopuolinen sauna ja skumpat

– Vaatimustaso Soulincille hyvä

– Teema Soulincin tyylinen

– Caset olivat hyviä (tosin markkinointipainotteisia)

– Asiakkaiden hostaus

– Panostettiin Soulinciin jo etukäteen

– Hommattu synnytysharkka ja hypetys

– Muiden tiimien videotervehdykset olivat pidettyjä

– Made katsomassa

– Asiakkailla henkilökohtaiset hostaajat

– Hostaus oli hyvää

– Asiakkailla synkkasi, ja viihdyttivät toisiaan

– Soulinc oli jalat maassa – pyysivät kun tarvitsivat

– Jarilla sätkäseuraa

– Soulincin vaatimuslista oli liian laaja -> eivät käyttäneet kaikkea mitä olivat pyytäneet

 

Huonosti:

– Ei huomattu kannustaa esitysten laatimiseen

– Asiakascasejen etukäteinen arviointi jäi

-> Casen olisi hyvä olla yritykselle oikeasti haaste (Yle)

– Casen toteutus MYMmin päälle (Yle, saattoi vaikuttaa motivaatioon)

– Pelkkiä naisia tehtävänantajina (näkyi palautteenantotilanteessa ”kuten edellinen sanoi” yms.)

– Toisen päivän brief

– Small talk unohtui toisinaan

– Soulinc ei tauottanut (väsymys)

– Pakollisia liikunta-aktiviteetteja ei oltu huomattu suunnitella etukäteen

– Kunnon ruoka tarjoiltiin liian myöhään (paljon mässyä alkuun)

 

Pointteja tuleville järjestäjille:

– Asiakkaat mukaan kenraaliharjoituksiin?

– Etukäteen mietityt ja määrätyt tauot sekä liikuntaa

 

Käytäntö ja viestintä

Hyvin:

  • Etukäteen läpikäynti
  • Ruuat hoituivat hyvin
    • Ulkoistaminen oli kova
  • Salaisuudet pysyivät Soulincilta salassa
  • Nopea reagointi
  • Pinkut oli hyviä ja käytössä
  • Nopea toiminta
  • Asana todella hyvä johtamiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen
  • BRAssa hyvin väkeä
  • Hyvin jaettu vastuu (asiakkaat, käytäntö, viestintä, markkinointi, johtaminen)
  • Ensimmäisen päivän huolellinen suunnittelu

Huonosti:

  • 2.päivän tekniikka
    • tykki ja Bran porukka
  • soulincin työnteon tauottaminen
  • pinkkujen ohjeistaminen etukäteen
  • vastuualueet synnyttämisen aikana epäselvät
  • tapahtuman läpikäyntiin suhtauduttiin kyllästyneesti (vaikka olisi ollut tarve)
  • 2.päivää ei käyty läpi
  • 2.päivän viestintä
  • Yön valvominen näkyi
  • Videot liian pitkiä
  • Bran henkilökunta töykeää
  • Vastuualueet!
  • Viestintä tiimin sisällä
  • Toimistoja ei oltu siivottu etukäteen
  • Jaanalle selkeät ohjeet myös yöksi
  • Työntekijöille ja soulincille omat nukkumapaikat
  • Meidän omia tarpeita ei huomioitu
  • Tekniikan tripladouplevarmistus
  • Soulincin esityksen varmistus: opinnäkökulma

 

Pointteja:

  • Pelikonsoli keskusaukiolle
  • Yövuoroon tarvitsee pinkkuja
  • Lavalle 2.päivänä menevät nukkuu!
  • Puolet nukkuu yön, otta 2.päivä sujuu
  • Asiakkaiden ajolista
  • Pinkkujen sparraus ja motivointi
  • Valokuvaajia enemmän

Yleisö ja teema

Hyvin:

  • Yleisöä oli
  • Tanssishow
  • Hyvä ulkoistus
  • Valot
  • Onnistunut lavastus
  • Tokapäivä pysyi salassa
  • Naamakuvat hyviä markkinoinnissa
  • Tsemppivideot
  • Treenien kiertäminen ”markkinoinnissa”
  • Ennakkomarkkinointi ja hypetys soulincille
  • Heikki oli mukana
  • Asiakkaat antoi laadukasta palautetta
  • Teema antoi pettävää tekniikkaa anteeksi
  • Sopivan sekasortoinen
  • Pinkut pukeutui teeman mukaan
  • Teema ”helppo” myös kuluttajalle, silti kokonaisvaltainen
  • ”Graffiti”

Heikosti:

  • Videot liian pitkiä
    • Yleisö tylsistyi
  • Räppi brassa
  • Iso-Iiron vaatteet
  • Turkkeja ei lopulta ollut kaikille
  • Yleisön nostatus ja mukanaolo
  • Teema ei selvinnyt yleisölle (eikä ollut meillekään kirkkaasti selvä)
  • Ryysyistä rikkauksiin ei tullut esille
  • Asiakkaiden palautetta ei kirjoitettu ylös
  • Spurgu puuttui
  • Kuivajää ei toiminut oletusten mukaisesti
  • Esiintyjiä ei nähnyt kunnolla
  • Kankea yleisö BRAssa
  • Ihmisten pölinä ja juttelu kun olisi pitänyt olla hiljaa
  • Tiimiakatemialaiset eivät totelleet kaikkia käskyjä
  • Tokapäivän teema? Ei ollut.
  • IODn yhtäaikaisuus
  • Fanitus ja salamavalot jäi, tunnelma ei ollut nousussa soulincin tullessa BRAhan (juontajan ohjeistus)
  • Tunnelman nostatus

Pointteja:

  • Miten osallistaa asiakkaat paremmin? Mukaan Rap-Battleen?

Etenkin toisen päivän osallistaminen muutenkin kuin arvioinnissa

Markkinointivideo part 1 http://vimeo.com/110932775

Markkinointivideo part 2 http://vimeo.com/112256013

 

Timo Kasurinen & Janina Lindroos

Osuuskunta Mittava

2014

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!