Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luottavainen tiimi

Kirjoitettu 12.12.13
Esseen kirjoittaja: Anna Rönkkä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimit - avain uuden luomiseen
Kirjan kirjoittaja: Kristiina Heikkilä
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Kristiina Heikkilän kirjan Tiimit – avain uuden luomiseen, koska halusin tutkia ja saada vinkkejä, miten omaa tiimityöskentelyä voisi kehittää.

Tiimin rakentaminen on pitkä ja alati muuttuva prosessi. Se tarvitsee aluksi tietynlaisen johtajan, joka näyttää tiimille suunnan, saa työt alulle ja perehdyttää muutenkin toimintaan. Meillä Tiimiakatemialla tätä virkaa hoitaa pinkkutiimeille tutut vuokratiimiliiderit yhdessä valmentajien kanssa. Ilman heidän panostustaan ja apuaan vasta töitään aloittava tiimi ei tietäisi, mihin suuntaan lähteä ja mitä tehdä. Alun haasteiden jälkeen meidän tiimillemme valittiin parijohtoryhmä. Johtoryhmän jäseniltä Heikkilän mukaan vaaditaan ennen kaikkea uskoa tiimityöskentelyyn sekä kokemusta tiimityöskentelystä. Kokemusta johtoryhmältämme löytyy ainakin tämän akatemian alun verran, ja toivottavasti myöskin uskoa tiimityöskentelyyn, jotta johtaminen lähtee oikeille urille. Uskon johtoryhmän myötä kaikkien tiimiläisten roolien kirkastuvan, sillä aiemmin meillä ei ole ollut selvää johtajaa, paitsi vuokratiimiliiderit. Sen takia tiimissämme on ollut havaittavissa hieman epävarmuutta, ja on tiimistämme yksi jo lähtenytkin.

Heikkilän mukaan optimaalisin tiimikoko olisi n. 8 henkilöä. Meidän tiimissämme on 19 henkilöä, eli yli puolet enemmän. Tämä tietää vaativampaa työtä luottamuksen ja avoimuuden löytämiseen, mutta ei se mahdotonta ole. Ennen kuin voi oppia tuntemaan toisia, täytyisi tuntea itsensä. Tässä ainakin minua itseäni on auttanut oppimissopimuksen tekeminen. Se on kirkastanut ns. ”työminääni”, mitä minä oikeastaan akatemialta haluan ja mitä kohden haluan kurottaa. Olemme tiimimme kanssa jakaneet ja esittäneet omat oppimissopimuksemme muulle tiimille, mikä edesauttaa toisiin tutustumista. Suurimmat vahvuudet, heikkoudet ja kokemukset ovat ainakin pääpiirteittäin jokaisen tiedossa, mikä on hyvä. Meillä on mahdollisuudet hyödyntää toistemme erilaisuutta ja osaamisia.

Tiimien rakentamiseen liittyy vahvasti Belbinin tiimiroolitestit, minkä kautta meidätkin on jaettu tiimeihimme. Uskon, että näillä on oikeasti vaikutusta tiimien toimintaan ja monipuolisuuteen. Ainakin itse tunnistan itseni teamworkerista ja implementerista, jotka omalla kohdallani nousivat huomattavasti korkeammalle kuin muut tiimiroolit. Teamworkeriksi olen herkkä, tiimihenkeä painottava, joustava ja sopeudun mieluummin vanhaan kuin kehittäisin uutta. Kriisitilanteissa olen usein päättämätön, joskin rauhoitteleva osapuoli, ja välttelen tilanteita joissa pitäisi työskennellä paineen alla. Impelemter taas kuvaa minua työteliäisyydellä, käytännön maalaisjärjellä ja muutosvastaisuudellaan. Kuinka Belbinin mukaan voidaan sitten nousta huipputiimiksi? Tiimissä tulisi olla ainakin yksi koordinaattori ja yksi kasvi tiimirooleiltaan. Tiimiroolien jakautuvuudesta tiimissämme en tiedä, mutta mielenkiinnosta täytyisi kyllä ottaa muiden tiimiläisten tiimiroolit selville, jotta voisimme tarkastaa onko meistä huipputiimiksi näillä ohjeilla. Tiimin täytyisi myös osata hyödyntää henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja tutkia niiden yhteensopivuutta. Näin ollen yhden tiimiläisen poissaollessa työt eivät keskeytyisi, vaan ne voisivat jatkua ongelmitta. Myös tiimin korjautuvuus on yksi seikka huipputiimiksi kasvaessa, epätasapainon ja kriisitilanteiden hallinta on tärkeä osa tiimin kehitystä.

”Luottamuksen kehittyminen edellyttää avoimuutta ja avoimuus edellyttää luottamusta. Toista ei voi olla ilman toista.”

Huipputiimiksi kasvaessa tiimin tulisi rakentaa luottamusta ja lisätä avoimuutta. Se on hidasta ja vie eri ajan eri ihmisiltä, mutta lopulta se tehostaa koko tiimin työskentelyä. Luottamuksen myötä ymmärretään toisten tarpeita ja näkökulmia, ja näin yhteistyössä ilmenevät mahdolliset ongelmatkin osataan tunnistaa ja korjata. Tiimissämme on havaittavissa muutamia kuppikuntia, joiden välillä luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet jo suureksi, mutta se rikkoo luottamusta muun tiimin kanssa. Itsekin olen avoimempi tietyille ihmisille ja luotan heihin enemmän kuin muihin, hieman vielä tuntemattomampiin tiimiläisiin. Haluaisin kuitenkin kehittää samanlaisen luottamuksen koko tiimin välille, koska meillä kaikilla on mahdollisuus tutustua 18 erilaiseen ihmiseen, joten miksi emme tarttuisi tilaisuuteen? Avoimuuden ja luottamuksen lisäämiseen saattaa auttaa se, että työskentelyn helpottamiseksi meidän tulisi tunnistaa toisistamme työminät ja vapaa-ajan minät. Luottamus täytyy ansaita, ja sekin on pitkä prosessi.

Muutamia Heikkilän esittämiä kehityskeinoja kommunikaation parantamiseksi:

-tarkoita todella sitä, mitä sanot
-pyydä apua, kun sitä tarvitset
-ole rehellinen
-arvosta toisten mielipiteitä ja ajatuksia
-toimi avoimesti ja reilusti, ja kuuntele
-kerro itsestäsi, omasta persoonastasi ja mielenkiinnonkohteistasi muille
-jaa informaatiota avoimesti

Tässä tärkeimmät tärpit mitä Heikkilän kehityskeinoista sain poimittua. Näiden kautta uskon meidänkin tiimimme sisällä luottamuksen ja avoimuuden lisääntyvän. Ne auttavat tiimiämme tuntemaan toisemme sekä tiimi- että tiimiyritystasolla. Kaikki tämä vaikuttaa kommunikaatioomme, ja esimerkiksi treeneissä dialogin merkitys kasvaa, ja uusia mahdollisuuksia avautuu. Olemme vasta kokemattomia pinkkuja, mutta pienin askelin lähdemme kulkemaan kohti huipputiimiä, ihan INTOna!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!