Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

4 tunnin työviikko

Kirjoitettu 25.01.21
Esseen kirjoittaja: Juuso Vainula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Neljän tunnin työviikko
Kirjan kirjoittaja: Timothy Ferris
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Timothy Ferrisin ”Neljän tunnin työviikko” kertoo juuri siitä itsestään. Ajattelin lukea kirjan näin vuoden alkuun, kun olen vähentänyt projektimäärääni ja mietin, kuinka voin tehostaa omaa toimintaani. Kirjaa oli jonkun verran kehuttu, mutta ei se varsinaisesti tuonut uusia mullistuksia. Se enemmänkin muistutti arkisista vinkeistä, jotka ovat saattaneet unohtua.

Tiimiakatemia on siitä mystinen paikka, että siellä on helppo kuluttaa aikaa. Niin paljon pöhinää eri puolilla, tuttuja tulee vastaan joka kulmalla ja kahvinurkassa jää helposti suustaan kiinni. Ja pitäisi vielä ehtiä hierontatuoliin ja biljardipöydän ääreen. Niin sanottujen häiriötekijöiden määrä on suuri ja olen itsekin huomannut, että aikaa kuluu myös ns. turhiin asioihin. Nyt kun olemme Tempon kanssa toistaiseksi CT:llä, luppoaikaa kuluu lähinnä pingispöydän ääressä. Toisaalta pingis pitää aivot vireessä, kunhan pöydän ääreen ei jäädä notkumaan loppupäiväksi.

Pingiksestä havahduinkin ajatukseen, että minun on jatkossa määriteltävä taukoni selkeämmin ja tehostettava työskentelyäni, kun on työnteonaika. Käytetään tässä esimerkkinä vaikkapa RÖYH. projektia Vilin kanssa. Olemme tovin työstäneet uutta konseptia ja kohta päästään jo myymään tuotetta. Kuten kirjakin kehoittaa, olemme jakaneet työmäärää ja delegoineet tehtäviä. Toki vielä ei ole tarvetta delegoida kaikkea ulkopuolisille, mutta kyllä se ajatus houkuttelee tulevaisuudessa. Tarkoitus on varmasti päästä siihen pisteeseen, ettei itse tarvitse olla joka päivä paketteja kasaamassa. Höyryn pojat ovat myös mainio esimerkki delegoinnista. He useasti antavat omia projektejaan muille tehtäväksi, sillä eivät itse välttämättä ehdi kaikkea tekemään.

Kirjan ideana on tehostaa työpäivää ja keskittyä siihen 20 %, joka käytännössä luo 80 % arvosta. Olemme mielestämme Vilin kanssa onnistuneet pitämään työpäivät sopivan mittaisina ja asiallisina. Toki aina voisi tehdä enemmän ja etsiä tietoa enemmän, mutta homman on myös pysyttävänä hauskana. Meillä on jokaiselle päivälle sovitut tavoitteet ja tehtävät, jotka teemme yhdessä. Etenemme päivä kerrallaan suunnitellusti. Tavoite on alussa tehdä enemmän, jotta ns. lopussa voimme siirtyä sivuun ja keskittyä muihin tehtäviin. Pienten tavoitteiden ja deadlinejen asettaminen on ollut erittäin tehokasta. Pienistä onnistumista saa voimaa ja motivaatiota puskea eteenpäin. Myös hommat tulee hoidetuksi ajallaan, kun niille laittaa selkeän deadlinen lähipäiville.

Tämä esseiden ja tuntikirjausten deadline on aina ollut haasteellinen. Kuten Ferris mainitsee, jos asetat deadlinen kuukauden päähän, homma on kuukauden päästä valmis. Jos asetat saman deadlinen viikon päähän, on se todennäköisesti viikon päästä valmis. Vaikka tässä on jo useampi akatemiavuosi takana, edelleen esseidenpalautus venyy viimeiselle tunnille ja aiheuttaa hirveän stressin ja kiireen. Päätin, että nyt keväällä teen kerrankin asiat ajoissa, enkä menetä yöuniani deadlinejen takia.

Ihan vielä en pysty ”neljän tunnin työviikkoon”, enkä varmasti pitkään aikaan tule pystymään. Enkä varmasti ole yksin. Neljän tunnin työviikko kuulostaa hieman utopiselta haaveelta, mutta kuitenkin tavoittelemisen arvoiselta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!