Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Keskustele ja kehity

Kirjoitettu 18.05.15
Esseen kirjoittaja: Camilla Heikkilä
Kirjapisteet: 1
Kirja: Keskustele ja kehity
Kirjan kirjoittaja: Tommi Lindholm, Riikka Pajunen ja Jari Salminen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tässä kevään lopussa tiimissä on useasti noussut esiin kehityskeskustelut – ja nimenomaan Dynaamian joryn ja tiimiläisten välille. Loppukeväästä – ennen kesää – näille keskusteluille ei enää ehkä nähty niin suurta merkitystä, mutta päätimme ottaa kehityskeskustelut ensi syksylle tiimiläisten kanssa. Tämän takia otin vielä tähän loppukeväälle lukuun Tommi Lindholmin, Riikka Pajusen ja Jari Salmisen teoksen ”Keskustele ja kehity”.

 

Jos kehityskeskustelut ovat tarkoin mietittyjä ja tarkoin suunniteltuja, niistä on hyötyä niin jorylle kuin tiimiläisillekin. Jory saa tärkeää tietoa tiimiläisistä ja tiimiläinen pääsee reflektoimaan omaa toimintaansa sekä pohtimaan tulevaa.

Kehityksen kannalta on tärkeää pysähtyä välillä arvioimaan omaa suoriutumistaan, omia vahvuuksiaan, heikkouksiaan, motivaation lähteitä jne. Kehityskeskusteluissa tiimiläisillä on myös mahdollisuus arvioida ja kertoa omasta viihtyvyydestään tiimissä.

 

Kevään aikana emme siis pitänyt yhtiäkään kehityskeskusteluita tiimiläisten kanssa. Osin jotuu ehkä siitä, että itse en saanut niin paljon irti edellisen joryn kanssa käydystä keharista, niin en nänyt kovin suurta tarvetta sille. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, että toiset tiimiläiset näkisivät sen hyödyllisenä, varsinkin jos sisältö nimenomaan suunnitellaan kunnolla. Tästä lukemastani teoksesta sainkin paljon vinkkejä, kuinka valmistautua kehityskeskusteluihin.

Ensimmäinen asia on asenne. Jos itse en ole motivoitunut ja myönteinen kehityskeskusteluita kohtaan, ei ole kukaan muukaan.

Tässä vielä muutama seikka, jotka tulee ottaa huomioon kehityskeskusteluiin valmistautuessa:

 

Tavoitteet kehareille

Ihan ensimmäinen asia on luoda kehityskeskusteluille selkeä tavoite. Mihin keskusteluilla pyritään, mitkä ovat niiden konkreettiset tavoitteet? Mitkä ovat ajankohtaisia aiheita, tai mitä meidän tulee tietää, jotta voimme kehittyä?

 

Rakenne ja aikataulutus

Milloin keskustelu käydään? Miten se käytännössä järjestetään? Kuinka paljon keskusteluille varataan aikaa ja mikä on keskustelun rakenne; kuinka keskustelu etenee?  Aloittaako heti asialla, vai onko hyvä ensin virittää keskustelua hieman kevyemmillä aiheilla? Kuinka keskustelu lopetetaan? Vedetäänkö keskustelua kasaan jotenkin vai ei? Itse tulee käydä keskustelun rakennetta läpi, jotta tietää kuinka viedä keskustelua eteenpäin niin että tärkeät asiat tulee käsitellyksi.

 

  

Lomakkeet

Lomakkeita voi käyttää kehityskeskustelun tukena ja pohjana. Hyvin laadittu lomake ohjaa keskustelua, niin että tärkeät asiat tulee käsiteltyä ja niiden pohdinnalle riittää aikaa. Lomake auttaa myös varmistamaan, että keskusteluun on valmistauduttu etukäteen.

 

Viestintä

Tiimiläisille informoidaan hyvissä ajoin kehityskeskusteluiden ajankohdasta, odotuksista ja ennakkovalmisteluista. Ja mikäli ennakkotehtäviä yms. laaditaan, niihin tulee vielä tutustua etukäteen ennen kehityskeskustelua.

 

Työntekijälle on hyvä ilmoittaa ajoissa kehityskeskusteluista, jolloin hänelläkin on aikaa valmistautua. Lindholm, Pajunen ja Salminen esittelevät mielestäni hyvän peruskaavan, jonka tässä tapauksessa esimerkiksi tiimiläiset voisivat täyttää ennen kehityskeskustelujaan. Kaavake sisältää kohdat

Tavoite: Mikä on oma tavoitteeni keskustelussa?

Lopputulos: Mikä olisi parasta mitä keskustelussa voisi tapahtua?

Työnkuvani: Mitä teen käytännössä, paljonko työ vie aikaa, kuinka haluaisin kehittää sitä

Motivaationi: Kuinka motivoitunut olen työssäni? Mikä minua motivoi, mikä ei?

Aikaansaannokseni: Mitä olen saanut aikaan kuluneen kauden aikana? Mistä olen ylpeä? Olenko saanut kiitosta?

Osaamiseni ja vahvuuteni: Mitä osaan ja miten haluan hyödyntää osaamistani jatkossa? Mitkä vahvuudet eivät ole tällä hetkellä käytössä?

Tulevaisuuden visioni: Miten haluan kehittyä seuraavan vuoden aikana?

Työyhteisö: Miten työyhteisömme toimii? Mitä annan työyhteisölle? Miten haluan kehittää sitä?

Toiveeni ja palautteeni esimiehelle: Mitä odotan? Missä esimies on toiminut hyvin? Missä toivon hänen kehittyvän?

 

Tätä listaa pystyisi hyvin hyödyntämään meidän tulevissa kehityskeskusteluissa. Toki pystymme ja voimme muokata sitten vielä meidän tarkoitusten mukaisesti, ja meidän keskustelun tavoitteiden mukaisesti, mutta ehkä pääpointtina, että myös tiimiläisten on hyvä valmistautua keskusteluihin. JA nimenomaan tietää edes vähän mitä asioita tullaan käymään läpi. Kehityskeskustelusta voi olla vaikeaa saada tehokasta, mikäli toinen osapuoli on täysin takki auki.

 

Kehityskeskustelut ovat erilaisia ja niiden tavoitteet ovat erilaisia. Itse en vielä tiedä millainen sisältö meidän kehityskeskusteluissa tulee olemaan, mutta Lindholm, Pajunen sekä Salminen olivat maininneet kirjassaan ainakin työntekijän itsearvioinnin, esimiehen korjaavan palautteen, kiitosten ja palkitsemisien, osaamisen arvioimisen ja työyhteisön toimivuuden arvioinnin joita voi ottaa esiin kehityskeskusteluissa.

 

Lindholmin, Pajusen ja Salmisen mukaan kehityskeskusteluissa olisi tärkeää myös ottaa esiin työntekijän tavoitteet; mitkä ovat tavoitteet seuraavalle kaudelle, ja niistä karsia vielä esimerkiksi kolme tärkeintä. Tavoitteina voi olla esimerkiksi määrällisiä tavoitteita (myyntiluvut, asiakaskäynnit, raha…), laadullisia tavoitteita (ripeys asioiden hoitamisessa, aktiivisuus, työyhteisötaidot, arvostava vuorovaikutus…), oppimistavoitteita (vavuuksien ja osaamisen keittämisen tarpeet) tai tavoitteita työyhteisön ja hyvinvoinnin kehitykselle.

 

Kehityskeskusteluista olisi myös hyvä ottaa palaute – joko keskustelun päätteeksi tai sitten vaikkapa muutaman päivän sisään hyvässä saumassa. Kirjassa oli hyvä ”lomake” palautteen keräämiseksi, jota voisimme Team Dynyn kanssa hyödyntää tulevissa palautekeskusteluissa. Näin niitäkin pystyy kehittämään parempaan suuntaan, sekä se antaa myös osviittaa tulevalle uudelle jorylle kehityskeskusteluista.

 

Loppuun vielä lyhyt koonti, kuinka onnistua kehityskeskusteluissa, jonka mekin tulemme ottamaan huomioon ensi syksynä:

  1. Valmistautuminen

– Sekä tiimiläiset, että Team Dyny kirjaa etukäteen ylös mitä haluaa käydä läpi                       kehityskeskusteluissa. Varataan tarpeeksi aikaa, ja varataan mahdollisimman                       neutraali ja häiriötön tila.

 

  1. Vuorovaikutteisuus

-Keskusteluun avoin asennoituminen ja valmistautuminen kuuntelemaan.                       Avointa keskustelua näkemyksistä, ja rehellistä palautetta puolin ja toisin.

 

  1. Asioiden käsittely

-Varattu aika tulisi käyttää mahdollisimman hyödyllisesti, konkreettisesti ja jaarittelua vältellen. Tärkeimmät asiat tulee käsitellä, mutta keskustelua ei kannata kiirehtiä. Mikäli kehityskeskustelussa käydään palautetta läpi, täytyy muistaa kiitoksen ja kritiikin tasapaino.

 

  1. Yhteenveto

-Keskustelun päätteeksi on hyvä tehdä yhteenveto tärkeimmistä asioista. On hyvä katsoa ja sopia yhdessä tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma à suunnitelmat ja aikataulut kannattaa kirjata konkreettisesti ylös.

 

  1. Seuranta

-Kehityskeskusteluissa asetettuja tavoitteita on hyvä seurata, ja kun ne ovat ylhäällä, niihin on helppo palata ja käydä läpi niiden toteutumista. Keskusteluista olisi myös hyvä laatia yhteenveto, joka antaa myös osviittaa johtoryhmälle, ja tässä tapauksessa kuinka kehittää tiimiä (tarkoitus EI ole yksittäisten tiimiläisten toiminnan arvioiminen johtoryhmässä). Koontia pystyy myös hyödyntämään seuraavassa kehityskeskustelussa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!