Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Itsensä pahin vihollinen

Kirjoitettu 09.10.15
Esseen kirjoittaja: Aleksi Saarinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Usain Bolt: Salamaa nopeampi elämäni
Kirjan kirjoittaja: Usain Bolt
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Itsensä pahin vihollinen

 

Usain Bolt. Varmasti maailman yksi ”kovimmista” jätkistä. Itseäni ei urheilu koskaan ole hirveästi kiinnostanut, mutta menestyneiden ihmisten tarinat ovat. Siksi päätinkin lukea Usain Boltin elämänkerran.

Kirja herätti itsessäni lähinnä innostusta, kirjan lopusta huolimatta (Egoilu). Miehestä kenestä ei pitänyt tulla juoksijaa on tällä hetkellä aivan ylivoimainen. Jokainen varmasti miettii lähes päivittäin omaa tulevaisuuttaan. Mihin haluaa mennä, tehdä ja kokea. Olen muutaman elämänkerran lukenut ja kaikissa on yhteinen sanoma. Tulevaisuutta ei kannata liikaa suunnitella. Jokaisella on jokin määränpää ja kohtalo, joka kyllä jossain vaiheessa eteen ilmestyy. Tavoitteita toki pitää luoda ja pitää muistaa unelmoida, mutta liika suunnittelu tappaa luovuuden ja yleensä ihminen ei koskaan tiedä mitä haluaa tehdä kymmenen vuoden päästä.

Monesti tulee huolehdittua niin paljon ihmisistä ympärillään, ettei muista antaa oikeaa panosta itsensä kehittämiseen. Itse teen tätä liikaa ja haluankin oppia jonkin tavan miten tätä voisi vähentää. Ympärillä olevat ihmiset ovat toki tärkeitä, mutta loppupeleissä kukaan ei voi pakottaa ketään tekemään niin kuin itse haluaisi että asiat tehdään. Absoluuttinen päätösvalta toimii vain itseensä. Mielestäni on turhaa yrittää kontrolloida koko ajan muiden tekemistä jos ei itselläkään ole mitään suuntaa.

Sitten kun se suunta jossain vaiheessa löytyy, on sitä kohti lähdettävä täysillä eikä puolivelttona. Sen päätöksen kun saa tehtyä, ei ihmistä pysäytä mikään. Kun ihmisellä löytyy aikaa, halua ja intohimoa, kaikki on mahdollista. Jos toisaalta yksikin osa-alue sakkaa, ei pysty antamaan kaikkea. Näissäkin osa-alueissa vaikuttaa oikea merkitys asiaa kohti. Mitä haluaa asialla saavuttaa ja mitä niin suurta se asia tuo minulle henkilönä, että olen sen eteen valmis tekemään mitä tahansa? Sellaisen asian pyrin löytämään vielä akatemian aikana. Uskon että kun tarpeeksi mieleni syövereitä kaivelen niin kyllä se sieltä löytyy.

Jotta voin löytää oikean suunnan, on jostain asioista luovuttava ja oppia ns. pois. Vanhat tavat, periaatteet ja ajattelumallit saattavat olla useasti niin kovalla koetuksella että ihminen joutuu hulluuden partaalle. Itse olen kokenut tällaisia tunteita viimeaikoina erityisen paljon. Tasapainottelu valmentamisen ja elämystuotannon välillä vie hirveän määrän energiaa. Aivot kertoo toista, kun sydän sanoo toista. Kumpaa seurataan? Olen kuullut että sydän on tyhmä elin. Senkin varmasti saan selville pian.

Kaiken kaikkiaan kirja toi buustia omaan ajatteluun ja hieman herätteli toimimaan sellaisien asioiden puolesta, jotka oikeasti merkitsevät ja osittain unohtamaan kaikki muu. Itsesi kanssa olet  vankina elämäsi loppuun asti ja se on varma.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!