Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kysymisen taito

Kirjoitettu 30.10.15
Esseen kirjoittaja: Jarna Lehtola
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kysymisen taito
Kirjan kirjoittaja: Jaana Venkula
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lapset ovat uteliaita kyselijöitä, jotka kysyvät kysymyksiä toisensa perään. Mitä vanhemmaksi kasvaa, tuntuu kysymysten määrä vähenevän. Ainakin itselläni. Usein miettii, onko tämä ihan tyhmä kysymys, en kehtaa kysyä tai en uskalla kysyä, sillä pelkään vastapuolen reaktiota. Miksi pelätä kysymistä, sillä juurikin kysymällä viisastuu. Jaana Venkula käsittelee kirjassaan Kysymisen taito tapoja ratkaista konflikteja kysymisen avulla, millaisia kysymyksiä voisi käyttää missäkin tilanteessa.

 

Konfliktit syntyvät helposti tiedon puutteesta tai siinä olevista aukoista. Meillä Aitossa ainakin lähes aina syy konflikteihin on ollut viestinnän ja toisen tekojen ymmärtämisen puutteessa. Monesti kysymisen sijaan on luonut itse päätelmät, miksi joku teki niin kuin teki. Monesti silloin tilanteet jäävät ratkaisematta ja tällöin ne jäävät mieleen kaihertamaan. Venkula puhuu kirjassaan konfliktien tukahduttamisesta, jolle tunnusomaista on kysymisen estäminen. Tällöin ajatellaan, että kyllä se siitä, aika parantaa, ei viitsitä selvittää tilannetta. Miksi sitten niin usein konfliktit tukahdutetaan ratkaisemisen sijaan? Syitä voi olla useita mutta yleisimpiä, mitä itse olen huomannut on pelko, että vastapuoli loukkaantuu. Miksei uskalla ottaa mieltä painavaa asiaa puheeksi?

Itsellä on ollut pahana tapana pantata asioita niiden selvittämisen sijaan, ja jossain kohtaa ei asiaa enää pysty pitämään sisällä. Tällöin se räjähtää ilmaan, aiheuttaen mielipahaa sekä vastapuolelle sekä itselle. Selvittämättömät tilanteet luo jännitteitä koko tiimiin itseni lisäksi ja aiheuttaa turhaa stressiä. Nykyään olen ottanut tavaksi selvittää konfliktitilanteet mahdollisimman pian pois alta, neutraalisti keskustellen, ennen kuin tilanne äityy hallitsemattomaksi tunteiden puruksi. Jokaisen tilanteen jälkeen olen saanut todeta, että eihän koko juttu edes ollut niin vakava. Olen ollut paljon iloisempi, kun mieleltä ei kalva vanhat, selvittämättömät tilanteet, jotka koko ajan kasvaisivat vaan suuremmaksi pääni sisällä. Olen myös saanut tiimiläisiäni kannustettua ottamaan asiat heti puheeksi ja muutosta vanhaan on tullut. Parempi kysyä kuin katua.

 

Pieneen kysymykseen saatetaan saada suuri vastaus

 

Kirjassa on viisi kysymystä, jotka auttavat ratkaisemaan konfliktit. Kysymisen tavoitteena tulee aina olla asian ymmärtäminen.

1. Mitkä olivat faktat konfliktin syntyhetkellä? Mikä oli tapahtuma, jossa se kiteytyi? Mitä –kysymys on olennainen tässä vaiheessa, jotta konfliktit aito syntyperä saadaan selville. On olennaista selvittää, mistä kaikki sai alkunsa.
2. Kuinka meneteltiin, tehtiin ja toimittiin? Tällä kysymyksellä selviää monesti seikat, jotka helposti laitetaan yksilön syyksi.
3. Miksi tapahtui se mikä tapahtui? Tällä kysymyksellä selviää tiedonoireet, menneet syyt ja edessä olevat seuraukset.
4. Mitkä ovat muut vaikutussuhteet? Syy-seuraus –logiikka ja yhdenmukaisuudet paljastuvat tällä kysymyksellä, joka nostaa esiin konfliktin syntyyn vaikuttaneet tekijät, jotka eivät paljastu miksi –kysymyksellä.
5. Kuka teki? Tangoon tarvitaan aina kaksi, sillä konfliktit ovat harvoin vain yhden tekijän syytä.
Monesti konfliktia on lähdetty avaamaan aloittamalla kuka teki –kysymyksellä, joka vaikeuttaa heti alkuunsa ratkaisun löytämistä.

Olen itse alkanut osittain huomaamattanikin avaamaan konfliktia edellä mainitussa järjestyksessä käänteisen, vanhan tapani sijaan. Se lieneekin syy, että konflikti on saatu ratkaistua kivuttomasti ja hyvällä mielellä. Kysyminen kannattaa aina.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!